Pitkällä aikavälillä hallitusohjelma rapauttaa työmarkkinaosapuolten väliseen alakohtaiseen sopimiseen perustuvaa kulttuuria. Välittömät vaikutukset ovat vähäisempiä.

Moni ylempi toimihenkilö ei välttämättä havaitse jokapäiväisessä elämässään hallitusohjelman vaikutuksia, paitsi että tuloverojen kevennyksen jälkeen hänen käteen jäävä palkkasummansa kasvaa hieman.

– Hallitusohjelma on kirjoitettu niin, että jos on töissä, parisuhteessa ja elää keskivertoa normaalielämää, ei se silloin osu ikävästi. Ja jos työskentelee alalla, jolla on voimassa yleissitova työehtosopimus, niin sekin antaa suojaa, arvioi YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa.

Pitempää työmatkaa ajaviin autoilijoihin hallituksen toimet tosin vaikuttavat suoraan.

– He saavat maksaa enemmän, koska vähennyksen omavastuuosuutta nostetaan 750 eurosta 900 euroon. Lisäksi työmatkakuluja voi verotuksessa vähentää enää 7000 euroon asti, kun raja on aiemmin ollut 8400 euroa.

Myös niillä asiantuntijaryhmillä, jotka eivät ole yleissitovan työehtosopimuksen piirissä, edessä saattaa olla ikävä yllätys.

– Ensimmäinen sairauspäivä voi tulla palkattomaksi, ellei työsopimuksessaan ole itse sopinut toisin.

EPÄSUORAT VAIKUTUKSET MERKITTÄVÄMPIÄ

Merkittävämpää työelämän ja suomalaisen yhteiskunnan kannalta ovatkin hallitusohjelman tuomat epäsuorat vaikutukset. Niitä on odotettavissa esimerkiksi hallituksen suunnittelemasta työlainsäädännön muutoksesta, jonka mukaan järjestäytymättömien yritysten sopimisvapautta lisätään merkittävästi ja paikallisen sopimisen osapuolet on mahdollista ohittaa.

– Aika jänniä työehtoja saadaan varmaan aikaan, jos sopimuksia aletaan tehdä yksilötasolla. Tai siis lainausmerkeissä ”sopimuksia”, Oksa sanoo.

Epäsuoria vaikutuksia, jotka näkyisivät vasta tulevien työehtosopimusten myötä, aiheuttaisivat myös hallituksen suunnitelmat ns. yleisen linjan suhteen. Hallitus haluaa lailla varmistaa, että vientiteollisuuden sopimaa palkkatasoa ei enää saisi muiden alojen neuvotteluissa ylittää. Tämä olisi etenkin heikommin palkatuille aloille myrkkyä.

– Alojen välisten palkkasuhteiden betonointi tarkoittaisi monille ylemmille toimihenkilöille, että he jäisivät pysyvästi palkkakuoppaan.

Muutosneuvottelujen vähimmäisajat aiotaan leikata puoleen, eli yritykset voisivat toteuttaa nopeammin lomautuksia ja irtisanomisia. Niiden kohteeksi joutuvat työntekijät menettävät siis tulojaan vanhaan järjestelmään verrattuna, kun palkanmaksu katkeaa aikaisemmin.

– Ja kun irtisanomisen perusteita helpotetaan niin, että pelkkä ”asiallinen syy” riittää vanhan ”asiallisen ja painavan” sijaan, niin henkilökohtainen riski tulla irtisanotuksi kasvaa samaan aikaan, kun irtisanottujen oikeudet ja työttömyysturva heikentyvät.

HALLITUSOHJELMA TUO MAUSTEENSA TULEVIIN TES-PÖYTIIN

Niin kauan kuin nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa, hallitusohjelma ei sopijaosapuolten näkökulmasta mullista maailmaa, katsoo myös YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

– Mutta reilun vuoden päästä alkavalle seuraavalle neuvottelukierrokselle se varmasti tuo omat mausteensa.

Hän ennustaa, että neuvottelupöydissä joudutaan vääntämään kättä hallitusohjelman linjauksista.

– Moni hallitusohjelmaan kirjoitettu asia tullaan todennäköisesti tuomaan neuvotteluihin työnantajien esityksenä. Esimerkiksi ensimmäisen sairauspäivän karenssi on tällainen. Nythän ylempien toimihenkilöiden tesseissä taataan noin kolme kuukautta palkallista aikaa sairastumisen jälkeen, ilman karensseja. Tähän työnantajat varmaankin haluavat muutosta ja vetoavat uuteen lakiin, olipa se jo voimassa tai ei.

Samaan sarjaan saattaa kuulua myös lomautusten ilmoitusajan lyhentäminen viikkoon.

– Tästä ei edes saisi työehtosopimuksella sopia paremmin.

Pitkällä aikavälillä työehtosopimusten asemaa uhkaa hallitusohjelman aie paikallisen sopimisen avaamisesta järjestäytymättömille yrityksille erittäin laveasti.

– Mikä sen jälkeen on yritysten intressi kuulua työnantajaliittoon, jos sopimusmahdollisuudet ja paikalliset sopijat saa ilmankin. Löytyykö lopulta enää sopijoita tesseihin? Hankamäki miettii.

LAILLA SÄÄDETTY VIENTIMALLI SITOISI SOVITTELIJAN KÄDET

Kaikkein kuumin peruna Hankamäen mukaan on kuitenkin kaikkien palkankorotusten ankkurointi vientiteollisuuden tasoon lainsäädännöllä. Hallituksen hanke muuttaisi radikaalisti työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän perusteita.

– Valtakunnansovittelijan kädet sidottaisiin, Bulevardilta ei enää voisi hakea muita kuin ennakkoon määriteltyjä ratkaisuja. Eikä enää voisi käyttää mitään sellaista keinoa kuin viime vuonna sovintolautakunta, joka perustettiin ratkomaan kunta-alan pattitilannetta.

YTN vastustaa lainsäädäntöön kirjattua vientimallia, joka viime kädessä siirtäisi palkkapäätökset työmarkkinajärjestöiltä poliitikoille. Sen sijaan Akavan esittämä malli sovittelujärjestelmän kehittämiseksi voisi tarjota parannuksia nykytilaan.

– Suomessa sovittelijan luo mennään vasta, kun on jo tullut lakkovaroitus, silloin sovittelijalla on velvollisuus kutsua osapuolet luokseen. Mutta tässä vaiheessa neuvottelutiellä on jo epäonnistuttu. Ennakoivampi järjestelmä olisi parempi, sanoo Hankamäki.

Akavan esitys lainaa elementtejä Ruotsista. Siihen kuuluisi muun muassa valtakunnansovittelijan avuksi perustettava toimisto, joka tuottaisi taloudellista dataa työmarkkinaosapuolten käyttöön.

– Silloin kiistan osapuolilla olisi ainakin jollain tavalla yhtenäinen tilannekuva esimerkiksi palkkaratkaisun kustannusvaikutuksista.

JÄRJESTÄYTYMINEN ON VARAUTUMISTA

Vaikka työehtosopimukset ovat nyt voimassa, työmarkkinoilla saattaa olla tyyntä myrskyn edellä. YTN pyrkii varautumaan erilaisiin kehityskulkuihin puolustaakseen jäsentensä etuja. Ensimmäinen keino on laittaa oma pesä kuntoon eli huolehtia järjestäytymisestä.

– Sitä isompi on YTN:n painoarvo, mitä enemmän meillä on jäseniä. Tätä varten kannattaa mennä puhumaan työkaverille siitä, miksi liittoihin kannattaa kuulua ja mitä tavoitteita YTN:llä on, kehottaa neuvottelupäällikkö Petteri Oksa.

Teksti: Mikko Nikula

Ylemmät Toimihenkilöt YTN on neuvottelujärjestömme, joka edustaa yksityisellä sektorilla työskenteleviä jäseniämme työehtosopimusneuvotteluissa.