Mistä elementeistä rakentuu hyvä työ? Perinteisessä ajattelussa työ tuo leipää pöytään ja elämään rakennetta, haasteita ja onnistumisen elämyksiä, mutta etenkin uudet sukupolvet vaativat työltä kokonaan uuden tason mielekkyyttä – ja ennen kaikkea merkityksellisyyttä. 

Työterveyslaitoksen (TTL) johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki huomauttaa, että erityisesti asiantuntijatyössä korostuu oman osaamisen hyödyntäminen ja uuden oppiminen.

– Näiden elementtien kautta koetaan sitä merkityksellisyyttä, joka puolestaan koetaan hyvin motivoivaksi.

Samalla työelämä on tavallaan kuin nuorallatanssia: suomalaiset asiantuntijat ovat hyvin itseohjautuvia ja arvostavat itsenäisyyttään – mutta toisaalta monimutkaisten haasteiden voittaminen vaatii tiimityötä ja vuorovaikutusta muiden kanssa.

– Asiantuntijatyössä on tärkeää olla itsenäisen ajattelun rinnalla riittävästi innovatiivisuutta ruokkivaa yhteistä kehittämistä, Ranki korostaa.

Aivot tarvitsevat aikaa palautua

Asiantuntijatyö on tietenkin ennen kaikkea aivotyötä – välillä jopa niin, että höyry tuntuu nousevan korvista. Ranki muistuttaa, että samalla kun työelämän intensiteetti kasvaa, aivoille pitää antaa aikaa palautua.

– Tämä voi olla vaikea muistaa, kun työ on kiinnostavaa ja vie mennessään.

Etätyötä tekevä ahkera Markku tai Mirkku voi vetää itsensä piippuun samalla, kun esihenkilö vain myhäilee tyytyväisenä: tehoja löytyy ja projektit valmistuvat etuajassa! Ranki huomauttaakin, että etätyössä pitää olla tarkkana ja varmistaa, että kaikki tiimin jäsenet voivat hyvin.

– Joskus kannattaa mennä sinne konttorille – vaikka itse ei siitä koe hyötyvänsä juuri silloin, niin kaverille se voi olla tärkeää. Jokaisella meistä on vastuu omasta jaksamisesta, mutta yhteisöllisyys pitää muistaa silti, Ranki pohtii.

– Kasvokkain energian taso on ihan erilainen. Myös luovuus ja huumori kukkivat nimenomaan livenä, ei niinkään Teams-viidakossa.

Miksi aivotyötä kannattaa sujuvoittaa?

• Omaa työtä on helpompi hallita ja työaikaa säästyy
• Kuormitus on hallinnassa ja työhyvinvointi paranee
• Työn jälki on laadukkaampaa ja asiakkaat ovat tyytyväisempiä

Lähde: TTL

Enemmän rentoa resilienssiä

Kun jaksaminen on koetuksella, tarvitaan sinnikkyyttä. Ranki toteaa, että joka työssä tulee vastaan pulmia, mutta oikealla asenteella niistä yleensä selvitään.

– Asiantuntijan tulee luottaa itseensä ja omaan osaamiseen, mutta toisaalta tietää myös se, mitä ei vielä osaa tai hallitse, Ranki muistuttaa rajanvedon tärkeydestä.

Kehittämispäällikkö Teppo Valtonen Työterveyslaitokselta katsoo, että emme ole vielä oppineet hahmottamaan tietotyötä kokonaisuutena.

– Fyysisessä työssä on helpompi nähdä sen rasittavuus ja ymmärtää, mikä kuorma on liikaa, hän vertailee.

Työssä koettu stressi on kuitenkin usein myönteinen, eteenpäin työntävä voima: se pitää valppaana ja oikealla polulla.

– Stressi on positiivista, kunhan se on hallittavissa, ei pääse pitkittymään ja siitä voi palautua hyvin, Valtonen listaa. 

Kansakunnan hyvinvointi versoo luovuudesta

Valtiovalta ja elinkeinoelämä janoavat tietenkin tuottavuutta: miten sitä lisätään ilman, että työelämä muuttuu liian harmaaksi ja raskaaksi? Sinimaaria Ranki uskoo, että tuottavuuden kasvun ytimessä on uusi tieto, jota saadaan T&K-toiminnalla, IT- ja viestintäteknologiaan panostamalla ja inhimillistä pääomaa – eli osaamista – kasvattamalla.

– Oppimista tapahtuu, kun vuorovaikutus on hyvää ja ilmapiiri arvostava. Kun organisaatio voi hyvin, uusia tuottavuutta nostavia ideoita syntyy.

Johtamisen yliopettaja Petra Sippola Satakunnan ammattikorkeakoulusta (SAMK) katsoo, että työelämässä on mahdollisuus kukoistaa, kunhan vain haasteet ja oma osaaminen ovat tasapainossa.

– Työn ei pidä olla liian vaikeaa eikä liian helppoa – ja uuden oppiminen on valtavan tärkeää työn mielekkyyden kannalta.

Mikä toimii motivaattorina asiantuntijatyössä?

Sippolan mukaan palkka ei ole se kaikkein motivoivin tekijä asiantuntijatyössä, vaan nimenomaan työn merkityksellisyys. Sitä taas löytyy omien vahvuuksien löytämisestä, kehittämisestä ja käyttämisestä – ja vapaudesta tehdä valintoja, ohjata omaa ajankäyttöään ja uraansa.

– Own your job, kuittaa Sippola, joka käy tiuhaan firmoissa puhumassa työhyvinvoinnista ja johtamisesta.

Sippola katsoo, että etätyö tuo monelle asiantuntijalle juuri sitä henkistä ja fyysistä tilaa, mitä ajattelu ja innovointi vaatii.

– Etätyö vaatii luottamusta siihen, että hommat hoituvat silloinkin, kun porukka ei ole konttorilla – mutta tämä on ihan minimivaatimus: eihän mikään elämässä toimi muutenkaan, jos luottamusta ei ole.

Joustavuus, luottamus ja vapaus on se pyhä kolmiyhteys, joka voi nostaa työhyvinvoinninkin uudelle tasolle.

– Tätä kautta myös luovuus ja tuottavuus kasvavat.

Työhyvinvointi prioriteetiksi

Mutta mitä tehdä, kun liika kuormitus aiheuttaa aivosumua ja ankeuttaa arjen? Sippolan mukaan tiukassa tilanteessa pitää kysyä, onko organisaation resurssointi kunnossa.

– Jos työntekijällä ei ole tarpeeksi aikaa tai oikeita työvälineitä tehdä työtään hyvin, niin viime kädessä se on johtamisongelma. Kaikki kuitenkin haluavat pääsääntöisesti suoriutua hyvin töistään.

Sippola myöntää, että ajat ovat kovat ja moni yritys helisemässä, mutta tällöin erityisesti kannattaa pitää omista työntekijöistä huolta.

– Jos puhutaan rahasta, niin hyvän työntekijän menettäminen on kallista sekin.

Kun yritykset miettivät, mistä vielä voi säästää ja leikata, niin olisi suotavaa, että edes jonkinlainen strateginen näkemys vielä säilyy.

– Työhyvinvoinnista ei kannata yrittää säästää.