Ihminen nimikkeen takana ratkaisee - 5 vinkkiä luontevaan verkostoitumiseen

4.11.2022 | Työelämä

Kun minusta otettiin uudet ammattikuvat, luottovalokuvaaja kannusti minua rentoon, helposti lähestyttävään asenteeseen kuvissani. Hämmästyin vilpittämästi, kun hänen näkemyksensä oli, että nimikkeeni ammattimentori, muutosjohtaja ja tietokirjailija saattaa herättää joissakin ihmisissä jännitystä, jopa pelkoa, lähestyä. Olin aivan ihmeissäni! Miten minussa, omasta mielestäni maailman helpoimmin lähestyttävässä ihmisessä, voisi olla mitään vaikeastilähestyttävää? Harva pitänee itseään vaikeastilähestyttävänä. Tunnistatko ilmiön? Muodostat ensivaikutelman ihmisestä hänen nimikkeensä perusteella? Herää kunnioitus, kiinnostus, mutta kenties myös pelko verkostoitua? Onko sinun vaikea ajatella itseäsi nimike edellä? 

Miten minussa, omasta mielestäni maailman helpoimmin lähestyttävässä ihmisessä, voisi olla mitään vaikeastilähestyttävää? 

Pureudumme Työelämäkorjaamossa toiveteemaan: löydämme aidot ihmiset nimikkeiden takaa. Näin verkostoituminen helpottuu ja esteet poistuvat. Moni kohtaaminen jää toteutumatta, sillä hienot nimikkeet peittävät taakseen aidon, lähestyttävän ihmisyyden. 

Ilmiö on minulle varsin tuttu esimerkiksi eri alojen johtajille suunnatun Muutosjohtoryhmän myötä. Nykyään välttelen ryhmän ensimmäistä, lähinnä nimikkeiden kautta viestitse toteutuvaa esittelemistä. Usein kun on käynyt niin, että mielikuva hienolla johtajanimikkeellä varustetusta ihmisestä on päinvastainen kuin totuus ensi kertaa kohdatessa: vastassa onkin avoin, vilpitön, ehkä hieman ujokin ihminen.

Tutustuin aikanaan itse yhden merkittävän ja tunnetun kotimaisen yrityksen toimitusjohtajaan lehtijutun perusteella. Hänen ajatuksensa ihmisten johtamisesta, työelämän myyttien murtamisesta ja muutoksen johtamisesta vakuuttivat minut. Ensin epäröin lähettää LinkedIn-kutsua ja ehdottaa tapaamista minulle täysin tuntemattomalle, vaikkakin julkisesti useammassakin otteessa esillä olleelle johtajalle. Hänen ilahduttavan myönteinen reaktionsa yhteydenottoon kuitenkin kannusti. Sovimme pian lounaan ja yhteydenpitomme on sittemmin jatkunut säännöllisesti kiinnostavien työpohdintojen merkeissä.

Nyt voit miettiä, miten sinä voisit madaltaa kynnystä kohtaamiseesi ja verkostoitumiseen kanssasi?

Tässä vinkkini luontevaan ja ennakkoluulottomaan verkostoitumiseen

1. Katso ja kuuntele ihmistä. 

Mitä nimikkeen takaa löytyy: kuka hän on, millaista tarinaa hän välittää tai minkä muutoksen hän haluaisi maailmassa saada aikaan? Mitä innostavaa tai samankaltaisuutta löydät teistä?

2. Etsi uusia aihepiirejä.

Omien, jo tutuksikäyneiden työympyröiden tai opintojen sijaan onkin välillä virkistävää kurotella verkostoitumismielessä ihan uusiin suuntiin. Kun et päästä itseäsi liian helpolla, voi uusi tuttavuus ilahduttaa ja tuoda uusia näkökulmia sitäkin enemmän!

3. Ole luova!

Itse olen ottanut yhteyttä LinkedInissä useampaankin ihmiseen, joista on herännyt kiinnostavan työelämäaiheisen uutisen perusteella mielenkiinto. Yhteydenottoa voi myös helpottaa, jos löydät edes jonkun yhteisen tutun - yllättävätkin yhteydet sallitaan.

4. Ole rohkea!

Kun tuntemattomaan ihmiseen yhteydenottaminen tai keskustelunavaus jännittää, arveluttaa tai pelottaa, mieti miten itse reagoisit, jos joku sinulle tuntematon kertoisi noteeranneensa kiinnostavat ajatuksesi ja tahtoisi jatkaa niissä merkeissä keskustelua kanssasi? Aika moni vain ilahtuu ja on otettu tällaisesta huomioinnista.

5. Älä lannistu.

Mitä jos joku kieltäytyy tai ei vastaa? Ei sekään haittaa, eikä ole maailmanloppu. Ethän siis lannistu, jos yhteydenottosi ei tuotakaan tulosta!

Älä anna hienojen nimikkeiden estää verkostoitumista. Lopulta kyse on aina ihmisistä ja heidän välisistään kohtaamisista, nimikkeistä viis! 

Onnea matkaasi!

 

TYÖELÄMÄKORJAAMO-BLOGIN KIRJOITTAJANA KATI HUOVINMAA 

Kati Huovinmaa on muutosjohtaja, ammattimentori ja tietokirjailija. Kati tarttuu Työelämäkorjaamo-blogisarjassaan työelämän aiheisiin, jotka vaativat korjaamista.

Työelämäkorjaamo blogin kirjoittaja, ammattimentori Kati Huovinmaa.
Kati Huovinmaan urapolku on kulkenut taidemuseon johtajasta kouluttautuneeksi ammattimentoriksi ja yrittäjäksi. Kati on valmistunut vuonna 2018 Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta maisteritason opinnoista pääsuuntanaan liiketalous. Katin arvot ovat radikaalius ja vuorovaikutus, ja hänen missionsa on auttaa yksilöitä ja yhteisöjä saavuttamaan radikaalit muutokset, jotka parantavat nykytilannetta tuntuvasti. Hän käsittelee valmentavaa johtamista ja muita työelämän ilmiöitä myös tietokirjassaan Radikaali unelma - Näin johdat muutoksen (2020).

AIEMMIN TYÖELÄMÄKORJAAMOSSA

Aloitatko uudessa työssä? Ammattimentorin viisi vinkkiä sujuvaan alkuun.

 

SINUA VOISI KIINNOSTAA MYÖS

Verkostoituminen lähtee vastavuoroisuudesta.

Kasvata verkostoasi aluetoiminnassamme.

Alakohtaiset yhdistykset tuovat yhteen alansa osaajat.

Tutustu myös tapahtumiimme, joissa pääset kehittämään osaamistasi ja verkostoitumaan muiden tradenomien kanssa.

Tule osaksi Suomen suurinta tradenomiyhteisöä, liity jäseneksi!


 

Lisää aiheesta: Työelämä

Työajan lyhentämisestä apua jaksamiseen - mitä tarkoittaa subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön?

Tradenomit edistää työkuorman keventämistä ajamalla subjektiivista oikeutta osa-aikatyöhön. Käytännössä oikeus tarkoittaisi, että työntekijä voisi omasta halustaan lyhentää työaikaansa väliaikaisesti. Osa-aikatyö voisi auttaa jaksamaan esimerkiksi vaikeassa elämäntilanteessa.

Lue lisää

Nämä ovat yleisimmät tasa-arvoasiat, jotka vaativat muutosta

Tasa-arvon edistäminen vaatii ennen kaikkea asennemuutosta. Naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat usein ensimmäinen asia, joka nostetaan esille, kun keskustellaan tasa-arvosta työelämässä. Perhevapaiden epätasainen jakautuminen aiheuttaa sukupuolten välisiä palkkaeroja ja vaikuttaa negatiivisesti naisten urakehitykseen. Osa ammattinimikkeistä on edelleen sukupuolittuneita, vaikka niille on helppo keksiä sukupuolineutraali vaihtoehto.

Lue lisää

Perhevapaakirjaukset teknologiateollisuuden työehtosopimukseen

Palkalliset perhevapaat kirjattiin teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseen nykylain mukaisesti. Lapsen molemmat vanhemmat saavat 32 päivää palkallista vapaata. Lisäksi synnyttävä vanhempi saa 40 päivän palkallisen raskausvapaan. Ei-synnyttävä vanhempi sai aiemmin vain viisi päivää palkallista vapaata.

Lue lisää

Miksi lakkoilemme?

Painostustoimilla, tai työtaistelutoimilla, vauhditetaan tavoitteiden saavuttamista ja sopimuksen syntymistä. Painostustoimia ei yleensä aloiteta lakoilla, sillä ne ovat keinovalikoiman järeimmästä päästä. Liikkeelle lähdetään lähes poikkeuksetta lievemmillä kielloilla.

Lue lisää

Strategiatyö on dialogia

Tiedätkö, mitä organisaation strategia tarkoittaa sinun ja työsi kannalta? Johdon pitää osata sanoittaa, mitä strategia tarkoittaa käytännön tekemisenä niin hyvin, että työntekijät tunnistavat itsensä strategiasta. Strategia lähtee elämään, kun työntekijät haluavat kehittää omaa osaamistaan ja toimia strategian mukaisesti.

Lue lisää