Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä ollaan muuttamassa maan hallitusohjelman mukaisesti. Jatkossa irtisanomiseen riittää asiallisen ja painavan syyn sijaan pelkkä asiallinen syy. Myös varoitusmenettelyyn tulee muutoksia. Samalla myös määräaikaisten työsuhteiden perusteet muuttuvat. Muutoksia on perusteltu järjestelmän selkeyttämisellä ja väitettyjen työelämän jäykkyyksien poistamisella tuottavuuden lisäämiseksi.

Hallitus on ajanut palkansaajien asemaa heikentäviä lakimuutoksia kuin käärmettä pyssyyn elinkeinoelämän varauksettomalla tuella. Se näkyy myös parhaillaan meneillään olevalla neuvottelukierroksella, kun työnantaja ajaa innolla keskeneräisiä hallituksen tavoitteita työehtosopimuksiin. Niissä useimmiten on irtisanomissuojasta sovittu lakia paremmin tai vähintään lain mukaisesti. Mutta johtaako irtisanomissuojan heikentäminen lopulta heidän toivomaansa suuntaan vai onko sittenkin tulossa epämiellyttävä lopputulos?

Jos lainsäädäntö toteutuu esitetyllä tavalla, työntekijöille voi tulla lähtö työsuhteesta aiempaa heppoisimmilla perusteilla, ilman sitä painavaa syytä. Jokainen varmasti pohtii, mitä se omassa työsuhteessa tarkoittaa, Koska se asiallinen syy saattaa osua kohdalle ja mikä se mahdollisesti on? Pari myöhästymistä töistä ja ulos? Menee vuosia, ennen kuin asiallisen syyn perusteet on punnittu oikeusistuimissa - mikä sekään ei varsinaisesti yhteiskuntamme kuluja säästä. 

Irtisanomissuojan heikentäminen vähentää riskinottoa

Yksi ennakoimaton lopputulos irtisanomissuojan heikentämiselle voi olla työyhteisöjen passivoituminen. Usein uudet innovaatiot syntyvät olemassa olevien rakenteiden kyseenalaistamisella, vahvalla visiolla ja kyvyllä puolustaa sitä. Joskus se tarkoittaa sitä, että kollegojen ja johdonkin kanssa ollaan eri mieltä. Miksi siis jatkossa ottaa työsuhteessaan riskiä siitä, että moiseen tilanteeseen päätyisi?

Varsinkaan näinä aikoina harva haluaa riskeerata omaa taloutta, mikä on täysin inhmillistä. Jatkossa turvallisempaa on pitää työsuhteestaan kiinni ja totella mukisematta työnantajaa, jottei tule kenkää. Talouskasvun ja innovaatioiden sijasta lakimuutos johtaa irtisanomisten määrän kasvamiseen, työsuhteiden keston lyhenemisiin, työsuhdeturvan heikkenemiseen ja epäedulliseen palkkakehitykseen. Mahtoiko tämä näkökulma käydä mielessä, kun voitonriemussa tätä kirjausta tehtiin?

Koko lakihanke oli alunperinkin perusteluiltaan hataralla pohjalla. On sitkeä myytti, että irtisanominen olisi Suomessa vaikeaa ja kallista. Lukuisat selvitykset ja tutkimukset todistavat asian olevan täysin päinvastoin: se on halpaa ja helppoa verrattuna kilpailijamaihin, minkä moni asiantuntijakin on saanut kokea nahoissaan.

Kyse on siitä, ettei olemassa olevaa lainsäädäntöä ja menettelyjä osata noudattaa. Säästöä kansantaloudelle olisi saatu siitä, että ennemmin olisi lisätty ymmärrystä ja tietoa irtisanomismenettelyistä työnantajille kuin käynnistetty raskassoutuinen lakiprosessi olemattoman ongelman ratkaisemiseksi. Työllisyysvaikutukset tulevatkin olemaan pyöreä nolla ja talouskasvun näkökulmasta vaikutus on negatiivinen! Mutta kun poliittinen ideologia ajaa tutkitun tiedon ja kunnon valmistelun ohi, niin lopputulos on täysin päinvastainen kuin mitä tavoitteet ovat.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Vaikuttamistyömme tavoitteena on rakentaa maailman parasta työelämää ja osaamista: reilua, joustavaa, palkitsevaa ja uusiutuvaa. Lue lisää täältä!

Hallituksen työelämähankkeet etenevät

Työelämä muuttuu vauhdilla - miksi vuosilomalaki laahaa perässä?

Perhevapaiden palkallisuus edistää tasa-arvoa

Perhevapaasyrjintä on valitettavan yleistä työelämässä