Mitä on kestävyysraportointi ja keitä se koskee?

EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) tulee ohjaamaan yritysten liiketoimintaa kestävän kehityksen polulle kohti EU:n Vihreän Kehityksen tavoitteita.  Huomattavaa on, että pakollinen kestävyysraportointi koskee yhä laajempaa joukkoa yrityksiä, tulee varmennuksen piiriin ja osaksi tilinpäätösinformaatiota.  Raportointivelvoite laajenee koskemaan kaikkia listattuja (pl. mikroyritykset) ja listaamattomia yrityksiä, mikäli kaksi kolmesta seuraavista ehdoista täyttyy: tase vähintään 20 M€, liikevaihto vähintään 40 M€, palveluksessa 250 henkilöä. Yrityksen tulee raportoida oman toimintansa lisäksi arvoketjuunsa liittyviä ESG (Environmental, Social, Governance) asioita. Uudet velvoitteet koskevat siten myös pienempiä toimijoita osana isompien yritysten arvoketjuja. Kestävyysraportointi tulee sisältämään yksityiskohtaista tietoa ympäristö ja sosiaalisesta vastuusta sekä hallintotavasta.

Jatkossa yritysten on tiedotettava kestävyysstrategiasta ja -tavoitteista sekä suoriutumisesta. Raportoitavaksi ei tule pelkästään yrityksen vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Myös kestävyysriskien olennaisista vaikutuksista yrityksen liiketoimintaan ja arvoon on raportoitava. Miten ympäristöriskit vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä? Raportin tulee sisältää takautuvien tietojen lisäksi myös ennakoivaa tietoa.

Uudessa lainsäädännössä kyse ei ole pelkästään raportoinnista. Direktiivi ohjaa EU-alueella toimivia yrityksiä systemaattisesti muuttamaan toimintaansa kestävämmäksi ja tiedottamaan siitä eri sidosryhmille varmennettujen ja yhdenmukaisten raporttien muodossa. CSRD sisältää myös EU taksonomian, joka määrittää kestävän kehityksen toiminnan ja kriteerit vähähiiliseen toimintaan. Yrityksen taloudellisen toiminnon tulee edistää merkittävästi vähintään yhtä EU:n ympäristötavoitetta, tämän lisäksi se ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Yrityksen tulee raportoida taksonomian mukainen osuus liikevaihdosta, toimintamenoista ja investoinneista. Yrityksen eri funktioiden on toimittava entistä tiiviimmin yhdessä, kestävyydestä tulee osa johtamista ja sisäistä kommunikaatiota. Myös sisäinen talousraportointi tulee sisältämään enemmän kestävyystietoa ja -mittareita.

Kestävyysraportointi tarvitsee päivitettyä asiantuntijaosaamista - täydennyskoulutusta tarjolla

Tilintarkastajat kouluttautuvat parhaillaan uusiin kestävyysraportoinnin velvoitteisiin. Yrityksissä tarvitaan asiantuntijoita, jotka tuntevat uuden kestävyysraportointi lainsäädännön vaatimukset. Vastuullisuusraportoinnissa siirrytään kohti varmennettuja yhdenmukaisia kestävyysraportteja, joiden sisältö linkittyy yhä vahvemmin tilinpäätösinformaatioon. Luotettava, laadukas ja vertailukelpoinen kestävyysraportti tukee yrityksen menestymistä ja rahoituksen ohjautumista kestäviin investointeihin EU:ssa. Mitä talouden ammattilaisen tulisi tietää kestävyysraportointistandardeista ja miten raportointia tulisi kehittää? Tarvitaanko jatkossa ESG controllereita?

Osaamistarpeisiin vastaataan kouluttautumalla: Digitaalisen talousohjauksen ja vastuullisuusraportoinnin asiantuntijakoulutus (DigiEsgo)

Kolme ammattikorkeakoulua (Laurea, Metropolia, TAMK) tarjoaa digitaalisen talousohjauksen ja vastuullisuusraportoinnin täydennyskoulutusta talousohjauksen ja raportoinnin parissa työskenteleville ensi syksystä alkaen.

Koulutus on 25 op:n laajuinen, kestää noin 9 kuukautta ja on osallistujille maksuton. Koulutuksessa perehdytään kestävään liiketoimintaan ja sitä ohjaaviin uusiin kestävyysraportointistandardeihin. Koulutuksen keskiössä on myös toinen ajankohtainen teema: automatisaatio ja analytiikan osaamisen kehittäminen. Miten datan keräämistä voisi automatisoida, miten tehostaa omaa työtä ja hyödyntää analytiikkaa päätöksenteon tukena.

Markkinoilla on laaja kirjo erilaisia kansalaiskehittämisen työkaluja liiketoimintatiedon yhdistelemiseen, visualisointiin, manuaalisten työtehtävien automatisointiin tai oman applikaation luomiseen. Voit hyödyntää työssäsi helppoja datateknisiä, drag-and-drop-tyylisiä työkaluja. Kansalaiskehittäminen luo mahdollisuuden ratkaista organisaatioiden ongelmia, joihin IT-osaajien työaikaa ei pystytä kohdistamaan tai joihin tarvitaan ratkaisu pikaisesti. Näitä ongelmia voivat olla esimerkiksi yksittäisen asiantuntijatiimin työtä helpottavan applikaation luominen, yksittäisten työntekijöiden Excel-vientien automatisointi tai koontinäytön luominen varastopäällikön työn tueksi. Pienetkin arjen parannukset voivat synnyttää kumuloituessaan paljon lisäarvoa.  Mitä jos sinulla olisikin mahdollisuus ilman koodausosaamista itse ratkaista teknisiä ongelmia?

Kiinnostuitko? Lue lisää koulutuksesta ja ilmoittaudu täällä!