Perhevapaauudistus sekä sen tueksi työ- ja virkaehtosopimuksiin neuvotellut palkalliset vanhempainvapaat tulivat tarpeeseen. Vielä on aikaista arvioida uudistuksen lopullista vaikutusta tasa-arvoon, mutta se on silti jo saavuttanut  päätavoitteensa - lapsen oikeuden molempiin vanhempiin. Nykyinen malli mahdollistaa molempien vanhempien tasapuoliset vanhenpainvapaat lapsen ensimmäisten kuukausien aikana.

Hiljalleen yhä useampi mies pitää pidempiä vanhempainvapaita, mutta tilanne muuttuu radikaalisti tarkasteltaessa kotihoidontukea. Vanhempainvapaan jälkeen hieman vajaa 63 000 vanhempaa jäi kotihoidontuella lapsen kanssa kotiin vuonna 2024. Heistä valtaosa eli 91,3 prosenttia on naisia (57 458 naista ja 5461 miestä). Usein perheissä tämä ratkaisu tehdään myös taloudellisista syistä. Harva mieltää, että sillä on pitkässä juoksussa vaikutusta naisten ura- ja palkkakehitykseen, eläkekertymää unohtamatta.

Seuraava askel perheiden tasa-arvon edistämisessä onkin kotihoidon tuen tarkastelu.

Miksi sitäkin ei voisi kiintiöidä, kuten vanhempainvapaata? Tulevaisuudessa kotihoidontuki voisi olla esimerkiksi kaksi vuotta perhettä kohti, jossa molemmat vanhemmat voisivat olla vuoden kotona kumpikin vuorollaan eri pituisina aikoina.

Kotihoidontuen kiintiöittäminen tukisi hoitovastuun tasaisempaa jakautumista ja vahvistaisi työelämän tasa-arvoa. Se vaikuttaisi positiivisesti erityisesti nuorten naisten työmarkkina-asemaan sekä ennenkaikkea lapsen varhaisiin vuosiin.

Lue lisää työelämän kehittämisestä:
Perhevapaan palkallisuus edistää tasa-arvoa
Maailman paras työelämä-ohjelmamme

Tasa-arvon edistämiseen tarvitsemme jokaista tradenomia. Jos et vielä ole jäsen, voit liittyä helposti täällä!