Kotihoidontuki on kiintiöitävä
28.11.2025 | Työelämä
Perhevapaauudistus on parantanut tasa-arvoa ja lapsen oikeutta molempiin vanhempiin, mutta kotihoidontuen käyttäjistä valtaosa on naisia, mikä vaikuttaa negatiivisesti naisten ura- ja palkkakehitykseen. Edunvalvontajohtajamme Ville-Veikkon Rantamaulan mielestä seuraava askel työelämän tasa-arvon edistämisessä on kotihoidontuen kiintiöinti hoitovastuun jakamiseksi ja nuorten naisten työmarkkina-aseman vahvistamiseksi.
Perhevapaauudistus sekä sen tueksi työ- ja virkaehtosopimuksiin neuvotellut palkalliset vanhempainvapaat tulivat tarpeeseen. Vielä on aikaista arvioida uudistuksen lopullista vaikutusta tasa-arvoon, mutta se on silti jo saavuttanut päätavoitteensa - lapsen oikeuden molempiin vanhempiin. Nykyinen malli mahdollistaa molempien vanhempien tasapuoliset vanhenpainvapaat lapsen ensimmäisten kuukausien aikana.
Hiljalleen yhä useampi mies pitää pidempiä vanhempainvapaita, mutta tilanne muuttuu radikaalisti tarkasteltaessa kotihoidontukea. Vanhempainvapaan jälkeen hieman vajaa 63 000 vanhempaa jäi kotihoidontuella lapsen kanssa kotiin vuonna 2024. Heistä valtaosa eli 91,3 prosenttia on naisia (57 458 naista ja 5461 miestä). Usein perheissä tämä ratkaisu tehdään myös taloudellisista syistä. Harva mieltää, että sillä on pitkässä juoksussa vaikutusta naisten ura- ja palkkakehitykseen, eläkekertymää unohtamatta.
Seuraava askel perheiden tasa-arvon edistämisessä on kotihoidon tuen tarkastelu
Miksi kotihoidontukeakin ei voisi kiintiöidä, kuten vanhempainvapaata? Tulevaisuudessa kotihoidontuki voisi olla esimerkiksi kaksi vuotta perhettä kohti, jossa molemmat vanhemmat voisivat olla vuoden kotona kumpikin vuorollaan eri pituisina aikoina.
Kotihoidontuen kiintiöittäminen tukisi hoitovastuun tasaisempaa jakautumista ja vahvistaisi työelämän tasa-arvoa. Se vaikuttaisi positiivisesti erityisesti nuorten naisten työmarkkina-asemaan sekä ennenkaikkea lapsen varhaisiin vuosiin.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Perhevapaan palkallisuus edistää tasa-arvoa
Maailman paras työelämä -ohjelmamme
Tasa-arvon edistämiseen tarvitsemme jokaista tradenomia. Jos et vielä ole jäsen, voit liittyä helposti täällä!
Ville-Veikko Rantamaula
Edunvalvontajohtaja
040 832 6682
ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
Työelämä muuttuu arpapeliksi
Miten hallituksen työelämämuutokset vaikuttavat tradenomiin? Lue asiantuntijamme analyysi irtisanomissuojan heikentymisestä, määräaikaisuuksista ja ammattiliiton jäsenyyden merkityksestä muuttuvilla työmarkkinoilla.
Sukupuolten välinen selittämätön palkkaero piinaa suomalaista työelämää – mikä neuvoksi?
Sukupuolten välinen selittämätön palkkaero on tradenomien keskuudessa noin 8,4 prosenttia. Selittämätön palkkaero on yksi merkittävimpiä ongelmia tasa-arvon toteutumiselle työelämässä ja sillä on kauaskantoiset vaikutukset jopa eläkkeisiin. Siihen voidaan vaikuttaa muun muassa perhevapaiden tasaisemmalla jakautumisella, palkka avoimuudella ja palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanolla.
Tekoäly muuttaa työtä – edunvalvonnan pysyttävä kehityksen kyydissä
Tekoäly tulee muuttamaan etenkin tietopohjaista asiantuntijatyötä. Rutiinitehtävien siirtyminen tekoälylle haastaa miettimään, miten työt järjestetään fiksusti uudella tavalla.
Jäsenmaksun verovähennys poistuu vuonna 2026
Tradenomien jäsenyys on pieni investointi omaan työuraan, palkkakehitykseen sekä paremman työelämän saavuttamiseen kaikille tradenomeille. Vain 1,08 euroa päivässä!
Henkilöstön edustajana oppii uutta sekä työpaikastaan että luottamustehtävästään: ” Oma ammattiliitto ja YTN auttavat ja ovat taustalla tukena”
Nikke Syväkuru on työpaikkansa Luvata Oy:n työsuojeluvaltuutettu ja varaluottamushenkilö. Liiketalouden sekä IT-alan tradenomi on toiminut luottamustehtävissään kohta kaksi vuotta ja aikoo asettua ehdolle myös toiselle kaudelle.