15.9.2025 | Työelämä
Kesälomat ovat takana, mutta edessä on koululaisten syys- ja joululomat – sellaiset vapaat, joita työssä käyvien kalenterit eivät tunne. Samalla käydään keskustelua koululaisten lomien siirtämisestä. Kuka lomailee lasten kanssa?
Koululaisten kesälomien siirtämisestä on keskusteltu julkisuudessa useampaan kertaan. Siirron tarvetta perustellaan milloin matkailun edistämisellä, milloin eurooppalaisella yhdenmukaisuudella, milloin taas kansantaloudella.
Ajatus, että lapset pääsisivät nauttimaan loppukesästä ja marjastamaan tai sienestämään, on Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaulan mukaan kaunis. Mutta siinä unohtuu yksi olennainen asia.
”Kenen kanssa lapset lomailevat, kun vanhemmat ovat töissä?”, Rantamaula kysyy.
Keskustelussa on Rantamaulan mukaan jäänyt kokonaan huomiotta se, ettei nykyinen, joustamaton vuosilomalaki vastaa tarpeisiin muokata koululaisten kesälomakausia. Tästä näkökulmasta on aivan sama, alkaako kesäloma kaksi viikkoa ennemmin vai myöhemmin.
Opetushallituksen ilmoittama laskennallinen kesäloma on koululaisilla 9,5 viikkoa. Jos työssä käyvät vanhemmat lomailevat keskenään eri aikaan, saadaan lomasta katettua yhteensä kahdeksan viikkoa. Puolitoista viikkoa on ratkaistava muuten.
”Lomilla on tarkoitus palautua, niin lasten kuin aikuistenkin. Perheiden hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä on se, että lomaa voisi viettää mahdollisimman paljon yhdessä. Nykyisellään yhteinen loma-aika on vähissä, kun lomia pidetään vuorotellen. Puhumattakaan yksinhuoltajista”, Rantamaula sanoo.
Koululaisten loman pituuteen Tradenomit ei ota kantaa, eikä kaikilla työikäisillä ole kouluikäisiä lapsia, jolloin palkallisten lomapäivien riittävyys ei ole kaikille ongelma.
Tradenomit tarjoaa ratkaisuksi subjektiivista oikeutta palkattomiin vapaisiin jo kertyneiden lomapäivien lisäksi. Näin ne, jotka lisävapaita tarvitsevat, voisivat niitä palkattomana saada siitäkin huolimatta, että työssä käyvien vuosilomakalenteri ei koululaisten syys- ja joululomia tunne.
”Etenkään pienimpiä koululaisia ei voi jättää yksin koulujen lomapäivinä, eikä vanhemmilla välttämättä ole lomaa jäljellä enää loppuvuodesta. Tämän ongelman ratkaisisi ehdottamamme subjektiivinen oikeus palkattomiin vapaisiin”, Rantamaula sanoo.
Useimmissa perheissä ratkaisuna ovat isovanhemmat tai erilaiset leirit ja päiväkerhot. Tradenomien erityisasiantuntija Julia Lauren tietää tämän myös omakohtaisesti.
”Kaikilla näitä mahdollisuuksia ei kuitenkaan ole joko tukiverkkojen puutteen tai taloudellisen tilanteen takia. Myös kuntien säästötoimet näkyvät palveluiden ja leirien tarjonnassa. Osa isovanhemmista saattaa olla vielä työelämässä itsekin, Lauren sanoo.
Työpaikkaa vaihtavien tilanne on lomien suhteen kaikkein hankalin. Kun työsuhde päättyy, kertyneet lomat on joko pidettävä pois tai ne maksetaan pois rahana. Kummin vain, kertyneet päivät joka tapauksessa nollaantuvat.
Vastentahtoisesti pidettäväksi määrättävää vapaata ei Laurenin mukaan voi verrata lomaan, siitä kun ei työntekijän elämän kannalta ole vastaavaa hyötyä.
Myös nykyiseen vuosilomalakiin kirjattu lomanmääräytymiskausi tuo lisähaasteensa työpaikan vaihtotilanteessa.
Suomessa lomanmääräytymiskausi on 1. huhtikuuta ja 31.maaliskuuta välinen ajanjakso, jona aikana vuosilomat kertyvät. Tämän laskentajakson aikana tehty työ määrittää, montako lomapäivää on käytettävissä seuraavalla, 2. toukokuuta alkavalla lomakaudella.
Subjektiivinen oikeus palkattomiin vapaisiin toisi joustoa lomien sijoitteluun.
”Jos uusi työsuhde alkaa huhtikuussa, ei edessä olevaan lomakauteen ehdi kertyä ainoatakaan lomapäivää. Ensimmäisen työvuoden aikana kertyvät lomapäivät voi käyttää vasta seuraavalla lomakaudella”, Lauren sanoo.
Vuosilomalain mukaan lomaa kertyy ensimmäisen vuoden aikana kaksi päivää per kuukausi, vasta sen jälkeen 2,5 päivää kuukautta kohden niin, että niin sanotut täydet lomat ovat käytössä kolmantena kesänä.
Lyhyissä työsuhteissa lomaa ei ehdi kertyä riittävästi koskaan, ja se on Tradenomien mukaan iso ongelma.
”Kaivataan todellista keskustelua siitä, miten lomat voisivat seurata työntekijän mukana työpaikan vaihtamisesta riippumatta niin, että työvoiman ja osaamisen liikkuvuus myös uran keskivaiheilla ruuhkavuosissa olisi vapaata”, Rantamaula sanoo.
Palkattoman vapaan saaminen ei nykyisellään ole kaikille mahdollista, vaikka sutkautus, ota palkatonta, sitkeässä elääkin.
Yrityksissä on Rantamaulan mukaan valtavia eroja sen suhteen, miten palkattomiin vapaisiin ja lomakauden ulkopuolella pidettäviin lomiin suhtaudutaan.
”Nousukaudella ihmiset saattoivat irtisanoa itsensä päästäkseen Balille, kun työnantaja ei antanut lomaa tammikuussa. Tällaisena aikana sitä ei tehdä, vaikka pimeys ahdistaisi ja matkojen hinnat olisivat alhaisemmat, mutta se kertoo hyvin, miten tiukassa joustot monissa paikoissa ovat”, Rantamaula sanoo.
Kun lomaa, palkattomia tai lomakauden ulkopuolisia palkallisia vapaita toivovat jäsenet ottavat yhteyttä Tradenomeihin, heitä voi ainoastaan ohjeistaa neuvottelemaan asiasta työnantajansa kanssa.
”Meillä on totuttu tilanteeseen, jossa Suomi laitetaan kiinni heinäkuuksi, vaikka se ei kaikille välttämättä ole ollenkaan paras lomavaihtoehto”, Rantamaula sanoo.
Laurenkin tuntee sitkeässä istuvan puheenparren, jonka mukaan ratkaisu on se, että aina voi ottaa palkatonta vapaata. Ei voi.
Palkatonta vapaata ei niin vain oteta.
”Työnantajalla on viime käden oikeus päättää lomista, siirtää niitä ja olla myöntämättä palkatonta vapaata. Ei sitä niin vain oteta”, Lauren sanoo.
Käytännössä työnantaja pystyy nykyisen vuosilomalain nojalla halutessaan estämään Rantamaulan esimerkin mukaisen tammikuisen reissun, vaikka kertyneitä lomapäiviä olisikin jäljellä ja loma olisi työntekijän jaksamisen kannalta elintärkeä.
”Lain mukaan valtaosa vuosilomasta on pidettävä lomakauden aikana ja vain murto-osan lomapäivistä voi säästää. Vain lakisääteinen talviloma jää tuon kauden ulkopuolelle, jos työntekijällä sellainen on”, Lauren sanoo.
Myös työnantajan näkökulma lomaoikeusasiassa saa ymmärrystä sekä Laurenilta että Rantamaulalta.
Työnantajan, niin ison kuin pienen, pitää pystyä ennakoimaan tulevat lomat ja järjestää tarvittaessa sijainen, ettei töissä olevien tekijöiden kuormasta tule liiallinen tai työntekijän poissaolo haittaa liiketoimintaa. Siksi Tradenomit peräänkuuluttaa yhteisiä pelisääntöjä ja vuosilomalain päivittämistä.
”Nykyinen, 1960-luvulta peräisin oleva vuosilomalaki on auttamattomasti vanhentunut, eikä palvele tällaisenaan kumpaakaan osapuolta. Vuosilomalain kokonaisvaltainen uudistaminen on tarpeen, jotta se vastaisi nykyajan työelämän ja perhe-elämän sekä niiden yhdistämisen tarpeisiin”, Rantamaula sanoo.
Päivittäminen vaatii Tradenomien mukaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja yhteistyötä eri tahojen välillä.
”Yhteiset pelisäännöt pitää olla ja ne säännöt pitää kirjata lakiin. Ei voi olla niin, että on omasta rohkeudesta ja neuvottelutaidoista tai työpaikalla vallitsevasta kulttuurista kiinni, saako lomaa sitä tarvitessa vai ei. Kyse on oikeudenmukaisuudesta ja tasavertaisuudesta”, Lauren sanoo.
Tradenomien tavoitteena on parempi työelämä, ja vuosilomalain uudistus on yksi osa sitä. Lakiuudistuksesta ei ole mainintaa nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa, mutta seuraavassa toivottavasti on. Asiat eivät muutu, jos kukaan ei aloita keskustelua.
Nykyään työelämältä vaaditaan joustoja ja niitä on kirjattava myös lainsäädäntöön. Vuosilomien osalta lakia on muutettava niin, että lomia voi pitää silloin, kun se on järkevintä, eikä laki tai sen tulkinta sitä ainakaan estäisi. Tämä edistäisi työn ja erilaisten elämäntilanteiden paremman yhteensovittamisen.
Tradenomien jäsenkyselyyn vastanneista 88 prosenttia on sitä mieltä, että kaikilla työntekijöillä tulisi olla oikeus neljän viikon kesälomaan ja viikon talvilomaan, vaikka osa lomasta pidettäisiin palkattomana. 67 prosenttia vastaajista pitäisi vähintään viikon palkatonta lomaa täyden palkallisen vuosiloman lisäksi, jos se olisi mahdollista.
Tradenomit esittääkin, että vanhentuneesta ja hankalasta lauantailaskennasta luovuttaisiin ja vuosilomakertymät yhtenäistettäisiin 2,5 päivään heti työsuhteen alusta alkaen. Lisäksi kaikille asiantuntijatyötä tekeville esitetään oikeutta kolmen viikon palkattomaan lomaan vuodessa työntekijän niin halutessa.
Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Sanoma Median kanssa.
Julia Lauren
Erityisasiantuntija, tieto- ja vakuutusala
050 376 2240
julia.lauren@tradenomi.fi
Ville-Veikko Rantamaula
Edunvalvontajohtaja
040 832 6682
ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi
Opintovapaata on mahdollista saada kokoaikaisena, mutta voinko hakea osa-aikaista opintovapaata? Haluamme helpottaa osaamisen kehittämistä työn ohessa. Lue ehdotuksemme!
Haluamme turvata koulutustason nousun ja mahdollisuuden kehittää omaa osaamista työn ohessa. Yksi tapa olisi verovähennysporkkana korkeakoulututkinnon suorittajille.
Arvot ovat johtamisen ja työyhteisön kehittämisen kova ydin. Opi, kuinka teet organisaatiosi arvot todellisiksi työkaluiksi, etkä vain tyhjiksi sanoiksi – ne ohjaavat päätöksentekoa ja sitouttavat ihmiset arjessa. Saat konkreettiset vinkit arvojen sanallistamiseen, todeksi elämiseen ja hyödyntämiseen rekrytoinnissa asti.
Suomessa valmistellaan uutta visiota korkeakoulutukselle ja tutkimukselle. Akava ja Arene muistuttavat ammattikorkeakoulujen tärkeydestä yhteiskunnalle, korkeakoulutuksen kehittämiselle, maan elinvoimaisuudelle, talous- ja tuottavuuskasvulle sekä koulutuksen tasa-arvolle.
Vuoden 2026 alusta alkaen työnantajat voivat solmia perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, jos hallituksen suunnitelma toteutuu aikataulussa. Nykyisessä taloustilanteessa epävarmuuden lisääntyminen voi vähentää kulutusta ja heikentää kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen.