Määräaikaisten työsopimusten helpottaminen osuu pahimpaan mahdolliseen aikaan
24.9.2025 | Työelämä
Ensi vuoden alusta alkaen työnantajat voivat solmia perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, jos hallituksen suunnitelma toteutuu aikataulussa. Nykyisin määräaikainen työsuhde edellyttää aina perusteen. Päätös muutoksesta tehtiin jo hallitusohjelmaa laadittaessa, siis aikana jolloin työllisyystilanne oli parempi. Mutta tilanne on muuttunut. Nyt työttömyys on korkeammalla kuin aikoihin ja tulevalta vuodelta odotetaan vasta pieniä valonpilkahduksia paremmasta. Muutoksen ajoitus ei siis voisi olla huonompi.
Muutos on saanut jo alkujaan paljon kritiikkiä — aiheesta. Hallitus ei ole pystynyt esittämään uskottavia laskelmia muutoksen vaikutuksista: ei työllisyyteen eikä talouteen. Silti sitä viedään eteenpäin kuin kyseessä olisi valmis lääke työmarkkinoiden ongelmiin.
Muutos lisää epävarmuutta, ei talouskasvua
Talouskasvun kannalta tärkeää olisi, että kotitaloudet uskaltaisivat taas luottaa tulevaisuuteen. Jos työ on epävarmaa, ei uskalleta kuluttaa eikä välttämättä saada edes pankista lainaa. Epävarmuuden aikana myös perheen perustaminen helposti lykkääntyy. Epävarmassa työllisyys- ja taloustilanteessa ihmiset ennemmin säästävät ja maksavat ylimääräisiä lainanlyhennyksiä kuin kuluttavat. Harva uskaltaa ostaa uuden sohvan, lomamatkan tai tehdä remontin, jos tietää, että työsopimus voi katketa vuoden päästä. Ja kun kulutus jää vajaaksi, kärsii ennen kaikkea palvelusektori, joka on Suomen talouden kivijalka.
Jos työllisyystilanne ensi vuonna paranee, työnantajilla on suuri houkutus hyödyntää uutta lakia ja solmia määräaikaisia sopimuksia ilman perustetta. Se voi olla työnantajalle joustoa, mutta työntekijälle se merkitsee epävarmuutta, joka syö luottamusta tulevaisuuteen ja jarruttaa talouden elpymistä.
On vaikea sanoa, millä tarotkorteilla hallitus on onnistunut itseään huijaamaan. Muutosten edistäminen olisi järkevää siirtää aikaan, jolloin työllisyys- ja taloustilanne on jälleen parempi. Nyt olisi viisaampaa keskittyä luomaan edellytyksiä paremmalle työelämälle.
Nyt olisi viisaampaa keskittyä luomaan edellytyksiä paremmalle työelämälle.
Joonas Kopra
Erityisasiantuntija, finanssi- ja ICT-ala
050 407 4876
joonas.kopra@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
Arvot: johtamisen perustavanlaatuinen työkalu
Arvot ovat johtamisen ja työyhteisön kehittämisen kova ydin. Opi, kuinka teet organisaatiosi arvot todellisiksi työkaluiksi, etkä vain tyhjiksi sanoiksi – ne ohjaavat päätöksentekoa ja sitouttavat ihmiset arjessa. Saat konkreettiset vinkit arvojen sanallistamiseen, todeksi elämiseen ja hyödyntämiseen rekrytoinnissa asti.
Akava ja Arene: Ammattikorkeakoulujen asemaa pitää vahvistaa osana korkeakoulujärjestelmää
Suomessa valmistellaan uutta visiota korkeakoulutukselle ja tutkimukselle. Akava ja Arene muistuttavat ammattikorkeakoulujen tärkeydestä yhteiskunnalle, korkeakoulutuksen kehittämiselle, maan elinvoimaisuudelle, talous- ja tuottavuuskasvulle sekä koulutuksen tasa-arvolle.
Palaammeko syytinkisopimusten aikakauteen?
Ikääntyvän Suomen talouden pelastamiseksi on kuultu monenlaisia ulostuloja. Säästötoimien seurauksena kykymme hoitaa hyvinvointivaltion velvotteita on laskemassa ja poliitikot alkavat nyt tyhjentää myös eläkerahastoja.
Aluetoiminta kehittää yhä vahvempaa yhteisöä
Alueseminaarissa käsiteltiin aiheita edunvalvonnasta urapalveluihin ja pohdittiin seminaarille uutta nimeä sekä aktiivien roolia jäsenhankinnassa.
Tekoälystä työpaikan tehomylly?
Suomalaiset työpaikat eivät ole edelläkävijöitä tekoälyn hyödyntämisessä. Tällä hetkellä vain noin joka viides suomalaisista työntekijöistä käyttää generatiivista tekoälyä viikoittain, kun muu Eurooppa on jo huomattavasti edellä. Mitä pitäisi tehdä?