Määräaikaisten työsopimusten helpottaminen osuu pahimpaan mahdolliseen aikaan

24.9.2025 | Työelämä

Ensi vuoden alusta alkaen työnantajat voivat solmia perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, jos hallituksen suunnitelma toteutuu aikataulussa. Nykyisin määräaikainen työsuhde edellyttää aina perusteen. Päätös muutoksesta tehtiin jo hallitusohjelmaa laadittaessa, siis aikana jolloin työllisyystilanne oli parempi. Mutta tilanne on muuttunut. Nyt työttömyys on korkeammalla kuin aikoihin ja tulevalta vuodelta odotetaan vasta pieniä valonpilkahduksia paremmasta. Muutoksen ajoitus ei siis voisi olla huonompi.

Muutos on saanut jo alkujaan paljon kritiikkiä — aiheesta. Hallitus ei ole pystynyt esittämään uskottavia laskelmia muutoksen vaikutuksista: ei työllisyyteen eikä talouteen. Silti sitä viedään eteenpäin kuin kyseessä olisi valmis lääke työmarkkinoiden ongelmiin.

Muutos lisää epävarmuutta, ei talouskasvua

Talouskasvun kannalta tärkeää olisi, että kotitaloudet uskaltaisivat taas luottaa tulevaisuuteen. Jos työ on epävarmaa, ei uskalleta kuluttaa eikä välttämättä saada edes pankista lainaa. Epävarmuuden aikana myös perheen perustaminen helposti lykkääntyy. Epävarmassa työllisyys- ja taloustilanteessa ihmiset ennemmin säästävät ja maksavat ylimääräisiä lainanlyhennyksiä kuin kuluttavat. Harva uskaltaa ostaa uuden sohvan, lomamatkan tai tehdä remontin, jos tietää, että työsopimus voi katketa vuoden päästä. Ja kun kulutus jää vajaaksi, kärsii ennen kaikkea palvelusektori, joka on Suomen talouden kivijalka.

Jos työllisyystilanne ensi vuonna paranee, työnantajilla on suuri houkutus hyödyntää uutta lakia ja solmia määräaikaisia sopimuksia ilman perustetta. Se voi olla työnantajalle joustoa, mutta työntekijälle se merkitsee epävarmuutta, joka syö luottamusta tulevaisuuteen ja jarruttaa talouden elpymistä.

On vaikea sanoa, millä tarotkorteilla hallitus on onnistunut itseään huijaamaan. Muutosten edistäminen olisi järkevää siirtää aikaan, jolloin työllisyys- ja taloustilanne on jälleen parempi. Nyt olisi viisaampaa keskittyä luomaan edellytyksiä paremmalle työelämälle.

Nyt olisi viisaampaa keskittyä luomaan edellytyksiä paremmalle työelämälle.

Joonas Kopra

Erityisasiantuntija, finanssi- ja ICT-ala

050 407 4876

joonas.kopra@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Työelämä muuttuu arpapeliksi

Miten hallituksen työelämämuutokset vaikuttavat tradenomiin? Lue asiantuntijamme analyysi irtisanomissuojan heikentymisestä, määräaikaisuuksista ja ammattiliiton jäsenyyden merkityksestä muuttuvilla työmarkkinoilla.

Lue lisää

Sukupuolten välinen selittämätön palkkaero piinaa suomalaista työelämää – mikä neuvoksi?

Sukupuolten välinen selittämätön palkkaero on tradenomien keskuudessa noin 8,4 prosenttia. Selittämätön palkkaero on yksi merkittävimpiä ongelmia tasa-arvon toteutumiselle työelämässä ja sillä on kauaskantoiset vaikutukset jopa eläkkeisiin. Siihen voidaan vaikuttaa muun muassa perhevapaiden tasaisemmalla jakautumisella, palkka avoimuudella ja palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanolla.

Lue lisää

Tekoäly muuttaa työtä – edunvalvonnan pysyttävä kehityksen kyydissä

Tekoäly tulee muuttamaan etenkin tietopohjaista asiantuntijatyötä. Rutiinitehtävien siirtyminen tekoälylle haastaa miettimään, miten työt järjestetään fiksusti uudella tavalla.

Lue lisää

Jäsenmaksun verovähennys poistuu vuonna 2026

Tradenomien jäsenyys on pieni investointi omaan työuraan, palkkakehitykseen sekä paremman työelämän saavuttamiseen kaikille tradenomeille. Vain 1,08 euroa päivässä!

Lue lisää

Kotihoidontuki on kiintiöitävä

Kotihoidon tuki pitäisi kiintöidä samaan tapaan kuin vanhempainvapaat. Se edistäisi työelämän tasa-arvoa, tasaisempaa hoitovastuuta ja lapsen oikeutta molempiin vanhempiin.

Lue lisää