Viikolla 47 vietetään mielenterveysviikkoa teemalla toipumisrauha. Aihe on tärkeä, sillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kasvu työelämässä jatkuu yhä. Suunta on syytä saada kääntymään mahdollisimman pikaisesti.

Vuonna 2024 mielenterveysperusteisten poissaolojen perusteella sai sairauspäivärahaa jo yli 100 700 henkilöä. Siis 36 % kaikista maksetuista sairauspäivärahapäivistä. Kyseessä on kasvava ongelma, joka estää osaltaan myös nykyisessä taloustilanteessa tarvittavaa tuottavuuskasvua.

Mistä mielenterveyden ongelmat työpaikoilla johtuvat?

Työelämä on muuttunut vauhdilla viimeisten vuosikymmenien aikana. Fyysisestä työstä on siirrytty yhä enemmän asiantuntijatyöhön. Työhön, joka on lähtökohtaisesti fyysisesti kevyempää, mutta jonka kuormitus on osoittautunut hyvin toisenlaiseksi ja jopa kuluttavammaksi. Asiantuntijatyössä psykososiaalinen kuormitus onkin merkittävää. Muun muassa jatkuva informaatiotulva, uudet hallittavat ohjelmat, työtehtävien sirpaloituminen ja kiireen tuntu sekä töiden valuminen vapaa-ajalle asettavat kasvavia haasteita psyykkiselle työkyvylle. Eikä tätä kuviota auta, jos teamsit, whatsappit, signalit ja slackit kilkuttavat työpäivän aikana taukoamatta. Aivomme eivät pysty käsittelemään kaikkea.

Miten työntekijöiden mielenterveyttä ja jaksamista voidaan tukea työpaikoilla?

1. Tietotyöläisen työnkuormaa on kevennettävä 

Psyykkinen työnkuorma on saatava nykyistä paremmin hallintaan työtehtävistä riippumatta. Tämän saavuttamiseksi yrityksissä on syytä panostaa hyvään ja johdonmukaiseen esihenkilötyöhön sekä sen riittävään resursointiin. Lisäksi työpaikoilla on kiinnitettävä huomiota informaatiotulvan ja työn pirstaloitumisen hallintaan. 

Työkykyä on tuettava varhaisilla keinoilla, tiivistämällä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja työstä palautumista edistämällä. Jokaisella työpaikalla tulisi ottaa käyttöön varhaisen välittämisen malli. Mallin on oltava sellainen, että sen avulla viitteet työkyvyn alenemisesta voidaan tunnistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja siten välttää pitkät poissaolot. On tärkeää luoda pelisäännöt siihen, milloin ja miten varhaisen välittämisen mallin käyttäminen on työpaikoilla perusteltua. Avoin yhteistyö, sovittuun sitoutuminen sekä rohkeus puuttua ja ottaa puheeksi vaikeitakin asioita ovat edellytys työkyvyn hallinnan onnistumiselle työpaikoilla. 

Rohkeus puuttua ja ottaa puheeksi vaikeitakin asioita ovat edellytys työkyvyn hallinnan onnistumiselle työpaikoilla.

2. Huomioidaan työaika myös asiantuntijatyössä 

Tietotyön osalta myös työaika-asiat ja todellinen mahdollisuus irtautua töistä on saatava kuntoon yrityksissä.  Työaikaan liittyvällä yrityskulttuurilla on suuri merkitys jaksamisessa ja haitallisessa kuormittumisessa. Paukkuuko liukumien ja tuntipankin saldorajat jatkuvasti, tehdäänkö työpaikalla harmaata työtä, onko työnteko resursoitu oikein ja onko kulttuurina vastata viesteihin per heti, riippumatta oletko töissä vai vapaa-ajalla? Yllä mainittuihin asioihin on syytä kiinnittää huomiota, jotta mielenterveysperusteisia poissaoloja saadaan vähennettyä. Jokaisesta yrityksestä tulisi löytyä kunnolliset pelisäännöt työaika-asioihin riippumatta siitä missä työtä tehdään. 

Mielen terveyden haasteiden vähentäminen työelämässä ei vaadi rakettitiedettä vaan koostuu varsin pienistä osasista. Tässä blogissa niistä on esiin nostettu vain muutama. Muuttamalla edes nämä muutama asia, olemme jo paremmalla tiellä. Tavoitteenamme on maailman paras työelämä.