Usein uudessa työsuhteessa on tapana sopia työntekijälle ylimääräistä lomaa ensimmäiselle kesälle, joskus myös kahdelle ensimmäiselle talvelle, joille vuosilomalain mukaan ei ehtisi kertyä vuosilomaa. Sopimus ylimääräisistä lomista on syytä tehdä huolellisesti. Sopimuksesta olisi hyvä käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

1 Ylimääräisen loman palkallisuus tai palkattomuus

Miltä osin sovittu ylimääräinen loma on palkallista tai palkatonta. Mikäli työsuhteessa ehtii kertyä vuosilomalain mukaista lomaa, sopimuksessa on hyvä täsmentää, onko lain mukaan kertynyt vuosiloma osasovittua lomaa vai onko työntekijällä oikeus pitää kertyneet lomapäivät sovitun loman lisäksi.

2 Lomarahan maksaminen

Maksetaanko palkallisiksi sovituista sopimuslomista lomarahaa. Lähtökohtaisesti sopimuslomista ei makseta lomarahaa, ellei tästä ole erikseen sovittu.

3 Vuosiloman kertyminen

Sopimuslomia ei lain mukaan katsota vuosilomaa kerryttäväksi ajaksi. Usein asia ei aiheuta ongelmaa, mutta selvyyden vuoksi sopimukseen on hyvä kirjata, että poissaolo sopimuslomalla olon vuoksi on vuosilomaa kerryttävää aikaa. Etenkin, jos loma on kokonaisuudessaan palkatonta.

4 Sovittujen lomien pitämättömyys

Miten toimitaan, jos sopimuslomat jäävät pitämättä. Onko työntekijällä esimerkiksi oikeus saada lomista rahallinen korvaus tai voiko työntekijä pitää kyseisiä päiviä myöhemmin työsuhteen kestäessä.

Kysyttävää työsuhteen lakikiemuroista? Työ- ja virkasuhteisiin liittyviin kysymyksiin löydät vastauksia 24/7 palvelevasta Digijurististamme. Työsuhdejuristimme tavoitat numerosta 020 155 8815 tai sähköpostilla lakiasiat@tradenomi.fi. Jäsenenämme juristiemme apu on sinulle maksutonta!

Artikkeli on julkaistu Tradenomi-lehdessä 2/2023.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Vuosiloma on aika päivittää tälle vuosituhannelle. Lue, kuinka Tradenomit kehittäisivät vuosilomalakia.