Ulosottoylitarkastaja Hanna Kaartinen on urallaan oppinut katsomaan asioita uudella tavalla. Raha ei ole tärkein tavoite, ja elämältä voi lähteä pohja yllättäen.

Välillä töissä joutuu kulkemaan lumikengillä, välillä järvenselkää meloen. Se ei Hanna Kaartista haittaa, pikemminkin päin vastoin.

Ulosottoylitarkastajana Kaartinen kiertää usein katsastamassa asiakkaiden kiinteistöjä ja tiluksia. Laajassa ulosotossa asioivilla ihmisillä on ulosmitattavaa palkkaa, eläkettä, elinkeinotuloa tai realisoitavaa omaisuutta. Vasaran alle joutuvista liikehuoneistoista, metsäpalstoista, pakettiautoista ja muista omaisuuseristä on otettava kuvat ja laadittava myyntiesitteet.

Savonlinnan toimipaikan alue ulottuu itärajalle, joten perintäkohteisiin voi olla joskus vaikea päästä. Siispä lumikengät – tai kanootti, kuten eräällä kerralla, kun saarikiinteistön omistaja ei sattunut jättämään soutuvenettä rantaan.

– Henkilökohtaisesti en ole ihminen, joka nauttisi siitä, että joka päivä on täysin erilainen, Kaartinen kuitenkin sanoo. Aina on vaikkapa uusia rekisterikyselyitä läpikäytävänä. Rutiini antaa aivoille tilaa.

Asiakaskohtaamisista Kaartinen kuitenkin nauttii, vaikka vastapuoli saattaa usein suhtautua tilanteeseen eri tavalla. Ulosottolaitos toteuttaa tuomioistuinten päätöksiä, perii tuloja sekä omaisuutta ja esimerkiksi panee toimeen häätöjä.

– Ulosottovelallinen ei ole rikollinen. Hän on arvioinut talouden maksukykynsä väärin. Ensimmäisessä yhteydenotossa asiakas on usein kummissaan ja osa häpeissäänkin, että on käynyt näin. On niitäkin ihmisiä, joille häpeä on niin suuri, etteivät he halua olla edes yhteydessä.

Matkailualan tradenomikoulutus johtikin taloushallintoalalle

Kaartisella on pohjalla matkailualan tradenomikoulutus, jonka hän suoritti heti lukion jälkeen. Matkailualalle hän ei kuitenkaan päätynyt, vaan taloushallintoon.

Vuosituhannen alussa Kaartinen palkattiin pääkirjanpitäjäksi savonlinnalaiseen yhdistykseen, joka järjesti työpaikkoja päihdeongelmaisille ja kuntoutujille. Työ elämän nurjalle puolelle joutuneiden ihmisten parissa oli shokki, johon hän ei ollut valmistautunut.

Ulosottoylitarkastajan työ on vaihtelevaa. Hanna Kaartinen tarkastaa asiakkaiden kiinteistöjä ja tiluksia, ja toisinaan kohteisiin on vaikea päästä. Parhaimmillaan matkaa on tehty lumikengillä ja kanootilla.

– Olin 26-vuotias elänyt tietysti aika suojattua lapsuutta ja nuoruutta. Yhdistyksessä lähes jokaisella työkaverilla oli joku ongelma.

Työ oli vaativaa ja johti myös Kaartisen elämän ensimmäiseen ja ainoaan työuupumukseen. Mutta se tarjosi myös onnistumisia. Aina joku löysi pidempiaikaisia töitä ja pääsi elämässään eteenpäin.

Kokemus muutti Kaartisen elämänkatsomusta. Kenties raha ei olekaan se maailman tärkein asia, jonka perässä on juostava.

– Pienikin tapahtuma saattaa muuttaa ihmisen elämän suuntaa. Ei ole ihmisen valinta, että elämässä menee huonosti, ja pahasta jamasta on lopulta hankala päästä pois.

Ylempi AMK-tutkinto työn ohessa

Kaartinen sai mahdollisuuden jatkaa työtä omalla tavallaan vastoinkäymisiä kohdanneiden ihmisten parissa, kun Savonlinnaan haettiin kihlakunnanulosottomiestä. Siihen riitti tradenomin koulutus, vaikka Kaartisella oli jo opiskeluajoilta lähtien herännyt kiinnostus myös oikeustieteisiin.

Vuonna 2020 ulosottovirastot yhdistettiin valtakunnalliseksi ulosottolaitokseksi. Uudistuksen alla Kaartinen palasi koulun penkille ja opiskeli vuonna 2017 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Saimia AMK:ssa Lappeenrannassa. Kaartisen puoliso suoritti samaan aikaan omaa YAMK-tutkintoaan, joten perheen perjantaista ja lauantaista tuli isän ja äidin opiskelupäiviä.

– Minua häiritsi, että olen matkailumarkkinoinnin tradenomi, Kaartinen toteaa.

Oikeustiede kiinnosti edelleen, mutta Itä-Suomen yliopisto ei tarjonnut alan opintoja Savonlinnassa lähiopetuksena, ja Kaartinen halusi opiskella työn ohessa ja mahdollisimman lähellä kotikaupunkiaan. Hän suoritti kuitenkin YAMK-tutkintoon kaikki saatavilla olevan oikeusopinnot ja luki yliopistossa lisäksi kauppatietietä.

Jatkokoulutus antoi itseluottamusta

Vaikka tutkinto ei varsinaisesti ollut Kaartisen uran kannalta välttämätön, siitä oli suuri hyöty hänelle itselleen. Opiskelu antoi itseluottamusta: pystyn tähän, ja vielä työn ohessa. Se ei välttämättä olisi onnistunut yliopiston oikeustieteen opinnoissa.

Tradenomitutkinto, sekä ylempi että perus-, on joka tapauksessa antanut hyvät lähtökohdat uralle ulosottolaitoksessa.

– Tämä on siinä mielessä erikoinen työ, että olipa taustalla mitä tahansa kokemusta niin kaikesta on hyötyä. Asiakaspalvelua, oikeushallintoa, kaikki on hyödyksi. Kunpa olisin ehtinyt toimia vielä autokauppiaana ennen tätä, Kaartinen sanoo.

Kolme nopeaa

1. Mitä teet vapaa-ajallasi?

Päätin opetella aikuisiällä tenniksen, ja sitä olen pelaillut kymmenisen vuotta. Se on kauhean vaikeaa, mutta ehkä siinäkin sitkeys palkitaan.

2. Salainen intohimosi?

Savonlinnalainen elämän intohimoni on siirtyä Punkaharjulle. Sain muutama vuosi sitten vanhempieni kesämökin, jota olen päättänyt kunnostaa. Olen hankkinut sähköpyörän, jolla voin kulkea 28 kilometrin mökkimatkat.

3. Keitä kuuluu perheeseesi?

Mies ja lapset, joista vanhimmat ovat 21- ja 17-vuotiaita, ja pieni iltatähtemme 7-vuotias.

Teksti: Matti Koskinen | Kuvat: Anna-Katri Hänninen

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

Vuoden tradenomi Esa Riutta: Tekoälyn käytännönläheinen osaaja ja YouTube-suosikki

Työ kenttämyynnissä kuljettaa tradenomi Jarno Pynttäriä joka viikko ympäri Suomen

Tradenomi Amin Hassanin tie popparinmyyjästä HR-tehtäviin