Haluamme turvata koulutustason nousun ja mahdollisuuden kehittää omaa osaamista työn ohessa. Yksi tapa olisi verovähennysporkkana korkeakoulututkinnon suorittajille.

Suomen virallinen tavoite on nostaa korkeakoulutettujen osuutta väestöstä. Hallitus on kuitenkin leikannut koulutuksen rahoitusta rajusti, muun muassa lakkauttanut aikuiskoulutustuen. Ehdotamme mahdollisuutta korkeakoulututkinnon arvon verovähennykseen, osa-aikaisen opintovapaan helpompaa saamista ja kouluttautumisseteliä.

– Jos näihin kaikkiin sanotaan, että ei käy, niin haluaisin kysyä hallitukselta, mikä oikein on heidän keinonsa osaamisen kehittämiseen ja koulutustason nostoon, haastaa edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.

Verojärjestelmä ei nyt tarjoa houkutinta omaehtoiseen kouluttautumiseen, mutta vähennysoikeus loisi motivaatiota.

Tutkinto hyödyttää yhteiskuntaa

Korkeakoulututkinnon verovähennysoikeus voi ensi kuulemalta vaikuttaa erikoiselta idealta, onhan tutkinnon suorittaminen ilmaista, Rantamaula myöntää.

Yritykset saavat kuitenkin vähentää verotuksessa esimerkiksi hankkimiensa koneiden ja kaluston arvon: investoinnit auttavat yritystä tekemään tulosta, mikä hyödyttää kansantaloutta. Hyötyjä tuo myös yksilön päätös suorittaa korkeakoulututkinto.

– Tutkinto kasvattaa palkkatuloja, joista kertyy veroja ja eläkettä, ja kolmannen asteen tutkinto lisää eläkekertymää 876 euroa kuussa.

Verojärjestelmä ei nyt tarjoa houkutinta omaehtoiseen kouluttautumiseen, mutta vähennysoikeus loisi motivaatiota, kun tutkinnolla olisi myös verotuksessa rahallinen arvo. Vähennyksen voisi toteuttaa poistoina esimerkiksi kymmenen vuoden aikana.

– Hyöty olisi noin kuukauden palkka verottomana käteen, mikä parantaisi ostovoimaa, kun perustetaan perhettä, hankitaan asuntoa ja autoa. Tämä voisi auttaa siihenkin ongelmaan, että Suomessa tutkinnon tekevät ulkomaalaiset eivät jää tänne. Hehän eivät voi esimerkiksi lukukausimaksuja vähentää verotuksessa.

Kahdesta saman tason tutkinnosta Tradenomien malli ei antaisi tuplaverovähennystä.

– Haluamme tukea sellaista polkua, että tradenomista AMK-maisteriksi, siitä ehkä vielä tohtoriksi, sanoo Rantamaula.

Osa-aikainen opintovapaa ketterämmäksi

– Sen saaminen riippuu nyt käytännössä työnantajan hyvästä tahdosta. Yli 40 vuotta vanha nykylainsäädäntö lähtee siitä, että ollaan 100-prosenttisesti joko töissä tai opintovapaalla. YAMK-opintoihin ja avoimiin opintoihin laki ei sovellu, kertoo erityisasiantuntija Joonas Kopra.

Työnantajalla on vähintään viiden hengen yrityksissä oikeus siirtää opintojen alkua kahdesti ja kuuden kuukauden päähän. Oikeutta tulisi rajata: yksi siirto kolmen kuukauden päähän riittäisi.

– Tämä toisi ketteryyttä. Jäsenkyselyssämme yhdeksän kymmenestä oli sitä mieltä, että työntekijällä tulisi olla oikeus päästä osa-aikaiselle opintovapaalle.

Tradenomit ottaisi myös käyttöön kouluttautumissetelit. Lounas-, kulttuuri- ja liikuntaseteleihin vertautuvalla henkilöstöedulla voisi hankkia koulutusta verovapaasti 1 500 euron arvosta vuodessa.

– Työssä käynti ei saa olla este osaamisen kehittämiselle. Niitä täytyy pystyä tekemään käsi kädessä, sanoo Kopra.

Teksti: Mikko Nikula

Sinua voisi kiinnostaa myös

Korkeakoulututkinnosta tulisi saada verovähennys

Mistä hyvä työelämä rakentuu?

Akava ja Arene: Ammattikorkeakoulujen asemaa pitää vahvistaa osana korkeakoulujärjestelmää