Kiitos aktiivisuudestanne, mahtavat blogini seuraajat. Tällä kertaa käsittelen Työelämäkorjaamo-blogisarjassani teiltä tulleita toiveteemoja: kuinka päästä irti liiasta miellyttämisestä ja rikkoa puhumattomuuden kulttuuri työpaikalla?

Ammattimentorin roolissani käännän ongelmanratkaisutilanteissa katseen lähes aina ensin rakenteisiin, ja niin teen nytkin. Sen sijaan, että tarkastelisimme yksittäisten ihmisten käyttäytymistä peiliinkatsomisen kautta, on järkevintä pohtia, millaiset raamit työpaikka tarjoaa. Mistä ihmiset tietävät, millainen käytös on toivottavaa ja kuinka epäkohtiin puututaan?

Puhumattomuudesta herää kysymys, kuinka tilanteeseen on päädytty ja kauanko sen on annettu kestää. Jos työpaikalla on yhteisesti sovitut toimintatavat siitä, miten asioista tulee kommunikoida, jää puhumattomuudelle vain vähän tilaa. Puhumattomuus voi myös olla seurausta siitä, ettei uskalleta sanoa ääneen mieltä vaivaavista asioista. Tahdotaan mieluummin miellyttää muita kuin rehellisyyden nimissä asettaa itsensä alttiiksi.

Ainaisesta vetkuttelusta selkeään päätöksentekoon

Olen etenkin johtajuusmentoroinneissa pannut merkille, että monet kipuilevat sen kanssa, kuinka tehdä päätöksiä, jotka vievät eteenpäin, mutta eivät aina miellytä kaikkia. Onhan se kiva, että harmonia säilyy, mutta jumittamalla kaikkien miellyttämisessä ei päästä oikeasti koskaan merkittävästi eteenpäin. Matalahierarkisissa, itseohjautuvissakin työpaikoissa kaivataan usein kaikkein eniten johtajaa, joka tekee päätöksiä ja - uskaltaa johtaa, silläkin uhalla, etteivät päätökset aina miellytä kaikkia. Jatkuvaa kuuntelua, osallistamista, vatulointia ja vetkutusta ei kestä kukaan. Kun uskallat tehdä päätöksiä, jotka edistävät aidosti työpaikkanne asioita, saatat yllättyä. Lopputulos ja reaktiot ovat todennäköisesti jotain ihan muuta kuin mitä miellyttämisen tarpeeseen kietoutuneena pelkäsit.

Kuinka eroon puhumattomuudesta ja liiasta miellyttämisestä työyhteisössä? 4+1 vinkkiä!

Kun puhumattomuus tai liika miellyttäminen tai molemmat näistä vaivaavat työpaikallasi, kannustan kokeilemaan näitä keinoja:

1. Mieti, mihin voit vaikuttaa ja mihin et voi vaikuttaa? Usein on mahdollista löytää edes pieni sellainen tekijä, johon voit yrittää vaikuttaa ja näin helpottaa tilannetta.
2. Löydä vastaukset siihen, miten työpaikkasi rakenteet auttavat eteenpäin. Millaiset toimintatavat teillä on sovittu hankalien tilanteiden varalle? Miten perustehtävät ja niiden väliset rajat on sisäistetty, entä miten strategia toimii käytännössä?
3. Pohdi ja selkeytä tarpeen mukaan: Työpaikka on sananmukaisesti ensisijaisesti työtä varten. Siksi siellä niin kutsutun sisäisen maailman tunteineen ja inhimillisine reaktioineen pitäisi olla eri tavoin raamitettu kuin työn ulkopuolella. Kaikki me olemme ihmisiä ja kaikilla meillä on tunteet. Töissä on kuitenkin tärkeää oivaltaa, missä määrin tunteet ohjaavat toimintaa. Mikäli niiden asema on ensisijainen, on tarpeen pysähtyä selkeyttämään kokonaisuutta.
4. Huomioi: Kun alat puuttua epäkohtiin, voi olla että joku loukkaantuu. Älä anna tämän estää sinua toimimasta. On lopulta ihan ok, vaikka joku loukkaantuukin. Voit aina palata tilanteeseen ja pyytää anteeksi – ja toisaalta, jotain oleellista toisen ihmisen omassa prosessissa saattaa nytkähtää loukkaantumisen tunteen myötä eteenpäin. Älä siis pelkää sitä.

Koripallovalmentaja, johtajuusajattelija Henrik Dettmann on todennut, että kun korjaa pienet ongelmat, ei pääse muodostumaan isoja ongelmia. Siksi jaan vielä yhden hyväksi havaitun, matalan kynnyksen puuttumiskeinon työpaikan tilanteisiin:

Kerron tietokirjassani Radikaali unelma - Näin johdat muutoksen (2020) esimerkin, jossa rakensin avoimen, rehellisen ja matalan kynnyksen keinon puuttua, ennen kuin puhumattomuus pääsi toteutumaan. Kutsuin kaikki asianosaiset saman pöydän ääreen kommunikoimaan turvallisissa puitteissa siitä, mistä käytäväkeskusteluissa ja minulle kantautuneissa huhuissa oikeasti on kyse. Tämä tapa edellyttää turhan miellyttämisen sijaan rohkeutta avata suu hankalistakin asioista. Lopuksi, kuin rituaalinomaisesti kollegat paiskasivat kättä pöytäni yli sovinnon merkiksi. Koskaan emme samoissa merkeissä kohdanneet uudelleen, radikaalisti myönteinen tapa toimi.

Toivon sinulle avaraa katsetta epäkohtien havaitsemiseen ja rohkeutta varmistaa, ettei omalla työpaikallasi langeta puhumattomuuden tai turhan miellyttämisen ansaan. Onnea polullesi!

TYÖELÄMÄKORJAAMO-BLOGIN KIRJOITTAJANA KATI HUOVINMAA

Kati Huovinmaa on muutosjohtaja, ammattimentori ja tietokirjailija. Kati tarttuu Työelämäkorjaamo-blogisarjassaan työelämän aiheisiin, jotka vaativat korjaamista.

Kati Huovinmaan urapolku on kulkenut taidemuseon johtajasta kouluttautuneeksi ammattimentoriksi ja yrittäjäksi. Kati on valmistunut vuonna 2018 Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta maisteritason opinnoista pääsuuntanaan liiketalous. Katin arvot ovat radikaalius ja vuorovaikutus, ja hänen missionsa on auttaa yksilöitä ja yhteisöjä saavuttamaan radikaalit muutokset, jotka parantavat nykytilannetta tuntuvasti. Hän käsittelee valmentavaa johtamista ja muita työelämän ilmiöitä myös tietokirjassaan Radikaali unelma - Näin johdat muutoksen (2020).

Haluatko kehittää ja tukea työyhteisösi psykologista turvallisuutta? Katso tallenne psykologista turvallisuutta käsitelleestä webinaaristamme, jossa oli puhujana Aino Peltomaa. (Katsoaksesi tallenteen, sinun on kirjauduttava Uraportaaliin. Pääset kirjautumaan Uraportaaliin samoilla tunnuksilla kuin muihinkin sähköisiin palveluihimme.)

Aiemmin Työelämäkorjaamossa:

Voi paremmin yrittäjänä - 6 vinkkiä tasapainoiseen yrittäjyyteen.