Suomen talouden tila on edelleen vakava, mutta keinovalikoima sen korjaamiseksi alkaa saada jo arveluttavia piirteitä.

Syksyn budjettiriihessä hallitus päätti kasvattaa Valtion eläkerahaston (VER) vuosittaista tuloutusta 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen. Se tarkoittaa sitä, että VERiltä siirretään vuosittain jatkossa yhä enemmän rahaa valtion käyttöön.

Aiemmin kevään puoliväliriihessä puolestaan päätettiin vahvistaa VERin riskinottokykyä, lisätä tuloutusta 66 miljoonalla eurolla ja tehdä ylimääräisen miljardin euron siirron vuonna 2027. Rahastossa olevilla varoilla on tarkoitus varautua tuleviin eläkemenoihin. Lukuisten säästötoimien seurauksena kykymme hoitaa hyvinvointivaltion velvotteita on laskemassa ja poliitikot alkavat nyt siis tyhjentää myös eläkerahastoja.

Ikääntyvän Suomen pelastamiseksi on kuultu monenlaisia ulostuloja. Yhteiskunnalliset vaikuttajat ovat ehdottaneet muun muassa hoivavastuun siirtoa ikääntyneistä vanhemmista jälkikasvulleen sekä vanhusten oman varallisuuden käyttämistä merkittävästi nykyistä enemmän omiin hoivamenoihin. Ajatus hoivavastuun siirrosta on suuressa ristiriidassa tavoitteelle saada kaikki kynnelle kykenevät tekemään tuottavaa työtä. Olisikohan tulevaisuuden kannalta ratkaisevampaa saada kaikki työikäiset pysymään työelämässä? Se ei onnistu, mikäli ensin hoidetaan ruuhkavuosissa omat lapset ja siitä liki samantien siirrytään hoivaamaan omia vanhempia.

Missä kohtaa työt tehtäisiin? Puhumattakaan siitä, että vanhusten hoiva vaatii myös valmiuksia paljon muuhunkin kuin käytännön asioiden järjestelyyn - jota nytkin tuhannet suomalaiset esimerkiksi muistisairaiden vanhempiensa puolesta tekevät.

Eläkemaksut ovat vuonna 2025 työantajalle keskimäärin 17,38 prosenttia ja työntekijälle 7,15-8,65 prosenttia. Suomalaisten keskipalkka on noin 45 000 euroa vuodessa, josta elämaksut ovat siis työntekijällä 3217 - 3890 euroa. Työantajalla maksu taas on keskimäärin 7821 euroa vuodessa.  Eli nämä yhteenlaskettuna eläkemaksu on vuodessa noin 11 711 euroa. JA joidenkin halu on vielä nostaa maksuja.

Työuran keskimääräinen pituus Suomessa on 35-45 vuotta. Nykyisellä tasolla työeläkemaksuja kertyy noin 400 000 euroa kunkin työntekijän osalta työuran aikana. Voi arvioida, että noin keskivälillä työuraa omat vanhemmat eläköityvät ja tarvitsevat sen jälkeen hoivaa. Silloin esitetyn ajatuksen mukaan ns. syytinki eli hoito- ja elatusapu omille vanhemmille käynnistyisi. Eläkepotissa olisi yllämainitun suuntaa-antaan laskelman mukaan noin 300 000 euroa per työntekijä.

Näin laskien voisi ajatella, että kertynyttä eläkerahaa käyttämällä omille vanhemmille voisi löytyä omasta kodista syytinkihuone tai jopa erillinen osakehuoneista. Perusruokatarpeet ja juhlapyhinä vähän parempaakin evästä. Samassa yhteydessä työn tekemisestä jäisi reilusti enemmän käteen.

Haaste tässä mallissa taitaa vaan olla se, että hyvin harva osaisi sijoittaa rahansa niin, että ne riittäisi omille eläkevuosille - saati omien vanhempien tukemiseen. Voittaja tässä mallissa olisi luultavimmin palvelusektori, kun kodeissa vanhempien lisäksi saattaisi asua hoitaja esimerkiksi Filippiineiltä.

Julkisuuteen esitetty ajatus ei kuitenkaan taida lähteä tällaisesta laskuharjoituksesta, vaan kaavasta, jossa eläkemaksut jäisivät valtion käyttöön. Eli mahdollinen hoivavastuun laajeneminen on hoidettava työstä saatavilla tuloilla kaiken muun ohessa. Ja samalla toivoa, ettei poliitikot tyhjennä eläkerahastoja tai romuta nykyjärjestelmää - jonka pitäisi turvata myös vielä hiekkalaatikolla istuvien eläketurva.

Jokainen varmasti auttaa nytkin iäkkäitä vanhempiaan, siinä missä vanhemmat lapsiaan ruuhkavuosina, kukin mahdollisuuksiensa mukaan. Mutta eläkemaksuja ja veroja maksetaan siksi, että yhteiskunnalla on riittävät turvaverkot kaikille kaikissa elämänvaiheissa.

Menneisyydessä tehtiin syytinkisopimuksia ja niitä voi jollain tapaa pitää eläkejärjestelmämme edeltäjänä. Uniikki eläkejärjestelmämme on hyvä, jota on varjeltava. Mutta jos jatkossa osa sosiaaliturvasta ja hoivasta siirtyisi jälkikasvun harteille (kuten esimerkiksi Aasiassa), niin mikä syy olisi enää ylläpitää nykyistä järjestelmää ja maksaa eläkemaksuja? Tai veroja, joilla sotejärjestelmämme rahoitetaan?