Yksilötasolla sivutoimisen yrittäjyyden taustalla on yhä useammin halu kehittää omaa osaamista tai ylipäätään saada vaihtelua omaan työn arkeen. Organisaatioille tämä trendi toisaalta tarkoittaa pääsyä ihan uudenlaisiin osaamisiin ja tekijöihin.

Terminä "sivutoiminen yrittäjyys" ei välttämättä ole houkutteleva tai puoleensavetävä. Perinteisesti se saattaa tuoda mieleen varsinaisen työpäivän jälkeen väsyneenä kakkostyöhön kiirehtivän tekijän.

Sivutoimista yrittäjyyttä ei enää kuitenkaan tule yhdistää yksinomaan lisäansioihin. Taustalla on nykytyöelämässä paljon paljon enemmän.

Tutkimuksen mukaan pakko on yhä harvemmin sivutoimisen yrittäjyyden taustalla. Sen on pikku hiljaa korvannut todellinen intohimo johonkin omaa sydäntä lähellä olevaan ja itselle merkitykselliseen tekemiseen.

Multipotentiaali esiin

Osaamisen kehittäminen on ehkä yksi kiinnostavimmista motivaatiotekijöistä sivutoimisen yrittäjyyden taustalla. Yhdenkään työn(antajan) ei kannata antaa olla oman osaamisen kehittymisen esteenä.

Työelämäkehittäjä Inkeri Ruuska käsittelee uunituoreessa kirjassaan "Moniosaamisen renessanssi" ilmiötä, jonka myötä työelämässä kaivataan tulevaisuudessa (ja jo nyt) yhä enemmän osaamisen yhdistäjiä ja oppialojen ylittäjiä. Hän nostaa esille mielenkiintoisia uusia työelämätermejä kuten multipotentiaalit, eli monikykyiset ihmiset. Kirjassa kyseenalaistetaan myös ihan aiheellisesti tapaamme lokeroida ihmisiä vain yhteen ammattiin ja profiiliin.

Lukusuositus tälle ja tervetuloa oudommatkin ammattiyhdistelmät!

Monelle sivutoiminen yrittäjyys on myös ihan puhtaasti hyvinvoinnillinen kysymys. Omalta verkostoltani asiaa tiedustellessa, perustelevat he sivutyötä jaksamisella. Kyllä.

Sivutoimisesti yritetään, jotta omassa työssä viihdyttäisiin ja voitaisiin paremmin.

Tämä todennäköisesti liittyy hyvin vahvasti myös edellä mainittuun mahdollisuuteen sivutoimisesti vaalia omaa osaamispääomaa.

Herätys organisaatioille

Sivutoiminen yrittäjyys ei rekisteröidy mihinkään, eikä meillä käytännössä ole tiedossa näiden yrittäjien kokonaismäärää Suomessa.

Jotain osviittaa saamme kuitenkin laskutusyritysten arvioista. Heidän keräämiensä tietojen mukaan, meillä on noin 150 000 kevytyrittäjän statuksella toimivaa, joista 2/3 yrittää sivutoimisesti. Y-tunnuksella toimivia yksiyrittäjiä Suomesta löytyy 200 000, joista osa heistäkin sivutoimisia. Molemmat luvut ovat nousseet merkittävästi viime vuosina.

Organisaatioiden tulisi viimeistään nyt havahtua tähän piilossa olevaan osaajien kasvavaan reserviin. Osaajapulaa ei hoideta enää vain ja ainoastaan rekrytoimalla. Osaajat ja resurssit pitää oppia keräämään useammista puroista. Lisäksi osaamiset pirstaloituvat yhä pienempiin osa-alueisiin, eikä puuttuvia palasia välttämättä voida tulevaisuudessa enää paikata rekrytoimalla kokoaikaisia tekijöitä.

Entä sitten nuoret tekijät? Korkeakoulussa opiskelevilla yhä useammalla on takataskussaan Y-tunnus. He ovat saaneet opinahjojensa toimesta innokasta yrittäjyyskasvatusta ja -opetusta koko opiskelun ajan, ja kokeilleet sitä usein myös käytännössä.

Kun tämä nuorten porukka tässä seuraavina vuosina päätyy rekrytointihaastatteluihin, kannattaa haastattelijoiden jo ennalta valmistautua vastaamaan kysymykseen "Miten teillä suhtaudutaan sivutoimiseen yrittäjyyteen?". 

Erittäin harvoin työnantaja voi kieltää sivutoimista yrittäjyyttä. Eikä sen työtekijäkokemuksen näkökulmasta kannata edes harkita kieltämistä.

Kirjoittaja:

Virva Suikkanen, ulkoisen resursoinnin asiantuntija, vuokra-HR ja monikertainen yrittäjä

Kiinnostaako sivutoiminen yrittäjyys? Yrittäjyyssparrauksessamme voit pohtia myös väyliä yrittäjyyteen.

Tutustu korkeakoulutetuille suunnattuun laskutuspalveluun Palkkioplussaan. Tradenomien jäsenenä pääset heti Palkkioplussan platinum-palvelutasolle. Platinum-tasolla laskutat työsi vuosittain 1000 euroon asti ilman palveluveloitusta.