Tiivistelmä

Sukupuolten välinen selittämätön palkkaero on tradenomien keskuudessa noin 8,4 prosenttia. Selittämätön palkkaero on yksi merkittävimpiä ongelmia tasa-arvon toteutumiselle työelämässä ja sillä on kauaskantoiset vaikutukset jopa eläkkeisiin. Siihen voidaan vaikuttaa muun muassa perhevapaiden tasaisemmalla jakautumisella, palkka avoimuudella ja palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanolla.

Tradenomien selittämätön palkkaero on 8,4 prosenttia

Tasa-arvon mallimaalla on edelleen tekemistä. Filosofian tohtori Hanna Koskisen tekemän tuoreen palkkaeroselvityksen mukaan sukupuolten välinen selittämätön palkkaero on tradenomien keskuudessa keskimäärin 8,4 prosenttia miesten hyväksi. Selittämätöntä palkkaeroa ei voida selittää esimerkiksi koulutuksella, kokemuksella tai tehtävien vaativuudella.

Erityisasiantuntija Julia Lauren Tradenomeista muistuttaa, että palkkaeroihin vaikuttaa moni tekijä, kuten esimerkiksi toimiasema, toimiala, työn vaativuus ja kokemus. Selittämätön palkkaero tarkoittaa kuitenkin sitä, että monelle naiselle maksetaan ilman syytä pienempää palkkaa kuin aivan samaa työtä tekevälle miehelle – ja silloin mennään jo laittoman palkkasyrjinnän puolelle.

– Selittämätön palkkaero on yksi merkittävimpiä ongelmia tasa-arvon toteutumiselle työelämässä, toteaa Lauren.

Julkisella sektorilla nais- ja miestradenomien palkkaero on 11,3 prosenttia eli noin 500 euroa kuussa; yksityisellä sektorilla tilanne on vielä huonompi eli palkkaero on 13 prosenttia (keskimäärin 658 euroa kuussa). Tutkimuksen valossa näistä eroista vain alle puolet voidaan selittää työtä, työntekijää tai työnantajaa kuvaavilla tekijöillä.

Epätasa-arvo vaikuttaa vielä eläkkeelläkin

Miksi selittämätön palkkaero sitten on niin iso juttu? No, ensinnäkin selittämättömällä palkkaerolla on varsin kauaskantoiset seuraukset: se vaikuttaa negatiivisesti naisten palkkatasoon läpi koko työuran ja sitä kautta myös eläkkeisiin.

Työmarkkinatutkija Joonas Miettinen Trade­nomeista toteaa, että yksityisen sektorin suku­puolten välisestä keskimääräisestä 658 euron palkkaerosta vain 239 euroa voitiin selittää tausta­tekijöillä. Julkisella sektorilla palkkaerosta jäi selit­tymättä noin puolet eli 250 euroa.

– Selittämätöntä palkkaeroa ei havaittu finanssi­- ja ICT-­aloilla, kun taas teknologiateollisuudessa ero on 11 prosenttia, kertoo Miettinen.

Selittämätöntä palkkaeroa ei havaita työuran alussa. Se kuitenkin lähtee pian kasvuun ja saavuttaa huippunsa reilu 10 vuotta valmistumisen jälkeen. Miettinen ja Lauren huomauttavat, että tämä ajankohta osuu yksiin perheen perustamisen kanssa, jolloin moni tradenominainen hyppää työ­elämästä syrjään lapsia hoitamaan – siinä missä mieskollegat vain kiihdyttävät urapolulla.

Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen parantaa naisten ansiokehitystä

Tämän vuoksi ainakin perhevapaiden tasaisempi jakautuminen vaikuttaisi fiksulta keinolta, jolla naisten ura- ja ansiokehitystä voitaisiin parantaa. Julia Lauren huomauttaa, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen ja työehtosopimuksiin neuvotellut tasa-arvoiset palkalliset perhevapaat olivat vuosikymmenten työn takana, ja niistä kannattaa pitää kiinni.

– Ne edistävät pitkällä jänteellä myös palkkaerojen kapenemista, kun vapaat jakautuvat tasaisemmin molempien vanhempien kesken, Lauren toteaa.

– Muita keskeisiä parannuskohteita ovat palkkausjärjestelmien kehittäminen, palkka-avoimuus sekä palkka-avoimuusdirektiiviin toimeenpano.

Uusi direktiivi osaksi tasa-arvolakia

Palkka-avoimuutta koskeva direktiivi tuli voimaan kesäkuussa 2023. EU:n jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään kesäkuussa 2026.

Toki tasa-arvolaki velvoittaa jo nykyisellään työnantajat edistämään palkkatasa-arvoa. Mutta koska selittämättömiä palkkaeroja esiintyy edelleen, voidaan palkka-avoimuusdirektiivistä odotella ainakin jonkinlaista korjaussarjaa.

– Palkka-avoimuusdirektiivi tuo uusia mahdollisuuksia tähän työhön. Nykyiset toimet palkkaerojen poistamiseksi eivät riitä, joten uusia työkaluja tarvitaan, toteaa Julia Lauren. Hän myöntää, että direktiivin toimeenpanoon liittyy paljon pelkoja – turhaan.

– Direktiivi lisää palkkojen läpinäkyvyyttä työpaikoilla, mutta kenenkään palkasta ei tule julkista tietoa, Lauren huomauttaa.

Fokuksessa sama ja samanarvoinen työ

Akavan tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko toteaa, että sama ja samanarvoinen työ ja sen kriteerit ovat direktiivin ydin.

– Nämä on direktiivissä määritelty hyvin tarkkarajaisesti ja täsmällisesti, ja ne toimivat direktiivin vähimmäistäytäntöönpanon edellytyksenä.

Direktiivi edellyttää, että mahdolliset palkkaerot samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden välillä voidaan perustella objektiivisilla, sukupuolineutraaleilla sekä puolueettomilla kriteereillä, kuten esimerkiksi suorituksen ja pätevyyden perusteella.

– Saman ja samanarvoisen työn täsmentämisellä voidaan lisätä myös palkkojen ja palkkausjärjestelmien läpinäkyvyyttä.

Palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen toimeenpano etenee hitaasti

Savinko kertoo, että palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen toimeenpano etenee, mutta tuskallisen hitaasti.

– Toimeenpano jumittaa, koska työantajapuolella on sellaistakin näkemystä, että tämä direktiivi tuhoaa työehtosopimusjärjestelmän Suomessa, hymähtää Savinko ja lisää, että kyseessä on pikemminkin myrsky vesilasissa.

Akava pitää tärkeänä, että palkkausjärjestelmät mahdollistavat nykyistä paremmin sukupuolineutraalin ja vertailukelpoisen työn arvon arvioinnin.

– Nykyisin palkkaerot voivat jäädä piiloon eikä nykyinen lainsäädäntö mahdollista puuttumista sukupuoleen perustuviin, syrjiviin palkkaeroihin riittävästi. Paremmalla palkka-avoimuudella ja -osaamisella voidaan vaikuttaa palkoista sopimiseen ja sukupuolten välisiin selittämättömiin palkkaeroihin, toteaa Savinko.

– Direktiivin ja sen kansallisen sääntelyn myötä on entistä enemmän työkaluja puuttua palkkaeroihin ja selvittää, ovatko ne syrjiviä vai onko niille perustelut.

Miten voit taistella palkkatasa-arvon puolesta?

1. Hinnoittele itsesi oikein työtä hakiessasi – Tradenomien palkkaneuvonta ja Palkka-apuri auttavat palkkapyynnön muodostamisessa.
2. Puhu palkasta työkavereiden kanssa: tiedät missä mennään!
3. Pyydä palkankorotusta, kun on sen aika; keskustele palkasta vuosittain.
4. Jaa perhevapaat (ja niiden jälkeinen perhevastuu!) tasan puolisosi kanssa.
5. Jos epäilet palkkasyrjintää,selvitä asiaa työpaikalla ja liiton avulla.

Teksti: Sami Anteroinen