Vuosittainen jäsentutkimuksemme julkaistiin keväällä. Kuten aiempinakin vuosina, tutkimuksestamme käy ilmi, että työehtosopimukseen perustuva yleiskorotus on ollut jäsenillämme selvästi yleisin syy palkkakehitykseen. Valitettavan monelle yleiskorotus on myös ainoa palkkakehityksen mahdollistava tekijä. 

Yleiskorotus ei ole indeksikorotus

Jäsenemme puhuvat yleiskorotuksen sijaan usein indeksikorotuksesta, joka on puhekieleen sitkeästi juurtunut, mutta virheellinen termi. 

Esimerkiksi eläkkeiden ja sosiaalietuuksien tasoa korotetaan indeksiperusteisesti, mikä perustuu lainsäädäntöön.

Työehtosopimukseen perustuva palkan yleiskorotus ei ole indeksikorotuksen kaltainen, koska yleiskorotuksille ei ole minkäänlaista lainsäädännöllistä pohjaa. Suomen työlainsäädännössä ei säädetä mitään työntekijöiden vähimmäispalkkauksesta, palkkakehityksestä tai palkankorotuksista. 

Toimialakohtaiset vähimmäispalkat ja palkkojen yleiskorotukset perustuvat työehtosopimuksiin, jotka neuvotellaan palkansaaja- ja työnantajaliittojen välillä. Yleiskorotukset neuvotellaan erikseen jokaiselle sopimuskaudelle. Sopimuskaudet ovat tyypillisesti kahden vuoden pituisia. 

Ammattiliittojen asiantuntijat neuvottelevat palkankorotuksesi  

Työmarkkinoiden neuvottelutoiminta kuuluu ammattiliittojen ydintoimintaan. Neuvottelutoimintaa hoitaa liittojen palkattu henkilöstö. Tradenomit osallistuu neuvottelutoimintaan akavalaisten neuvottelujärjestöjemme YTN:n ja JUKO:n  kautta, joissa asiantuntijamme istuvat useiden eri työehtosopimusten neuvottelupöydissä.

Liiton jäsenten rooli neuvottelutoiminnassa on se, että neuvottelu- ja sopimustoimintaa tehdään jäseniä varten, ja neuvottelijoiden palkat konkreettisesti maksetaan liiton jäsenten suorittamilla jäsenmaksuilla.

Liiton jäsenten rooli neuvottelutoiminnassa on se, että neuvottelu- ja sopimustoimintaa tehdään jäseniä varten, ja neuvottelijoiden palkat konkreettisesti maksetaan liiton jäsenten suorittamilla jäsenmaksuilla. Työmarkkinoiden neuvottelutoiminta – esimerkiksi palkkojen yleiskorotusten neuvotteleminen –  ei siis ole jotain sellaista, mikä on itseisarvoisesti olemassa ilman, että neuvottelutoiminnan puitteista pidetään huolta. 

Työntekijöiden ammatillinen järjestäytyminen eli liittoihin kuuluminen ja jäsenmaksujen maksaminen mahdollistaa sen, että palkansaajat kollektiivisena työmarkkinoiden neuvotteluosapuolena ylipäätään ovat olemassa. Neuvottelutoiminnan jatkuvuus ja liittojen neuvotteluaseman säilyminen ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä ylläpidetään pitkäaikaisilla jäsenyyksillä. 

Miksi kuulua ammattiliittoon juuri nyt?

Ay-liikkeen eli palkansaajien kollektiivinen ääni ei kuulu tai sitä ei kuunnella yhteiskunnallisessa päätöksenteossa entiseen tapaan. Järjestäytymisasteen lasku, eli se, etteivät työntekijät enää koe tarvetta kuulua ammattiliittoihin, on yksi syy tähän. Asia on tiedostettu ay-liikkeen sisällä jo pitkään ja nyt on jo ulospäinkin nähtävissä, että vallitseva kehityskulku on muuttanut työmarkkinoiden voimasuhteita työnantajille edulliseen suuntaan. Tämä heikentää liittojen toimintaedellytyksiä työntekijöiden edunvalvonnassa ja siten rapauttaa myös totuttuja suomalaisen sopimusyhteiskunnan toiminnan rakenteita. Jokaisen olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, miten voi yksilönä vaikuttaa näihin kehityskulkuihin. Yksi tapa vaikuttaa on eduskuntavaaleissa äänestäminen, toinen tapa on ammattiliittoon kuuluminen ja liiton jäsenenä pysyminen. 

Moni varmasti kokee ammattiliittojen olemassaolon lähtökohtaisesti hyväksi ja toivottavaksi asiaksi, mutta saattaa samanaikaisesti kyseenalaistaa sitä, tarvitseeko itse ammattiliiton jäsenyyttä ja saako siitä henkilökohtaista hyötyä. Omia vaihtoehtoja punnitessa on kuitenkin syytä huomioida myös se näkökulma, että ammattiliittojen olemassaolon säilyttämiseen ja kollektiivisen neuvottelutoiminnan turvaamiseen ei pidemmän päälle riitä se, että liiton jäsenenä ovat ”jotkut muut”. Jokaisen työntekijän intressi on kuulua ammattiliittoon, sekä itseään että muita varten, ja olla siten omalla jäsenmaksullaan mahdollistamassa liiton palkatun henkilöstön tuottamaa edunvalvontaa, lainsäädäntövaikuttamista, neuvottelutoimintaa ja jäsenpalvelua. Me olemme täällä sinua varten, sinun ansiostasi, sinun rahoillasi. Vastavuoroisesti me tuotamme sinulle ansiokehitystä ja muita paremman työelämän edellytyksiä. 

Ammattiliiton jäsenyyden puolesta kannattaa rohkeasti liputtaa myös omassa lähipiirissä ja verkostoissa. Yhdessä pystymme tekemään enemmän –  jokaista jäsentä, vanhaa tai uutta, tarvitaan. Isomman joukon ääni on kantavampi.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Henkilöstön edustajan rooli korostuu entisestään tulevaisuudessa

Onko sopimussakko työsopimuksessa normaali käytäntö?

Työntekijän oikeudet lomautuksen aikana

Palkkaneuvontamme auttaa palkkatoiveen suuruuden määrittelyssä tai palkankorotuspyynnön perustelemisessa.