Työelämä muuttuu vauhdilla - miksi vuosilomalaki laahaa perässä?

26.5.2025 | Työelämä

Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Samalla uudet sukupolvet haastavat perinteisiä käsityksiä työurasta. Vuosilomalaki on kuitenkin jämähtänyt vuosikymmenten taakse ja vaatii reipasta ravistelua, jotta se tukee työssäkäyvien hyvinvointia.

Työelämä muuttuu niin vauhdilla, että vuosilomalaki on jäänyt auttamattomasti jälkeen. Nykyinen laki aiheuttaa ongelmia erityisesti työpaikkaa vaihtaessa. Lomia kertyy ensimmäisen vuoden aikana vain kaksi päivää kuukaudessa 2,5 päivän sijaan. Lisäksi yllättävän moni ei saa uudesta työstä edes palkatonta lomaa.

”On järjetöntä, että jos on ollut töissä 10 vuotta, laskenta lähtee alusta lomien osalta. Kymmenessä vuodessa monelle on ehtinyt vakiintua tietyt aikataulut elämään. Suurin osa ei saa neuvoteltua täysiä lomia, jolloin esimerkiksi hiihtoloma lasten kanssa tai kesäloma puolison kanssa voi jäädä pitämättä”, edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula Tradenomeista kuvailee.

Vanhan ja uuden työpaikan välille pitäisi rakentaa silta

Tradenomien mielestä vuosilomalakia pitää muuttaa niin, että rakennetaan silta vanhan ja uuden työpaikan välillä. Jokaisen pitäisi voida pitää täydet viisi viikkoa lomaa, vaikka työpaikkaa vaihtuu. 

”Mikäli lomakaudelle ei ehdi kertyä täysiä lomapäiviä, loppuloma pitäisi saada pitää palkattomana. Lisäksi lomaa pitäisi kertyä heti 2,5 päivää kuukaudessa. Loma on tärkeää jokaisen hyvinvoinnille, ja tulokset näkyvät suoraan tehokkuudessa”, erityisasiantuntija Julia Lauren Tradenomeista lisää.

Yksityisellä sektorilla vuosilomista vähennetään edelleen lauantait, vaikka työpäivä muuttui viisipäiväiseksi jo 60-luvulla. Tämä vanha jäänne pitäisi Tradenomien mielestä poistaa.

”Kukaan ei ymmärrä, miksi lauantai vähennetään lomapäivistä. Tämä herättää kysymyksiä erityisesti kansainvälisiltä osaajilta”, Lauren toteaa. 

Uudet sukupolvet murtavat perinteisiä käsityksiä työurista

Uudet sukupolvet muuttavat työelämää entisestään. Työurat ovat yhä katkonaisempia esimerkiksi määräaikaisten työsuhteitten takia. Lisäksi työtä saatetaan tehdä moneen paikkaan yhtä aikaa. Lomaa ei pystytä välttämättä pitämään, jos työpaikka vaihtuu usein. 

”Uudet sukupolvet eivät välttämättä anna työlle yhtä suurta arvoa kuin aiemmat sukupolvet. Työstä saatua lomaa arvostetaan ja omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta halutaan pitää huolta”, Lauren kuvailee.

Rantamaula ja Lauren uskovat, että myös valveutuneet työnantajat kiinnittävät jatkossa yhä enemmän huomiota siihen, että työntekijät pystyvät irtautumaan töistä vapaalle.

”Digivälineet ovat todella addiktoivia. Jo nyt on globaaleja yrityksiä, jotka katkaisevat piuhat yöksi, jotta sähköposteja ei liiku”, Rantamaula huomauttaa.

Tradenomit haastaa muut liitot mukaan muutokseen

Tradenomit on palkansaajakentän energinen ja start-up-henkinen liitto. Se ajaa vahvasti työssäkäyvien asiantuntijoiden etua. Jäsenistön keski-ikä on 38 vuotta, mikä on alhaisempi kuin monessa muussa liitossa.

Julia Lauren ja Ville-Veikko Rantamaula.

Julia Lauren ja Ville-Veikko Rantamaula.

Vaikuttamistyön juuret vievät Maailman paras työelämä -hankkeeseen yli 10 vuoden taakse. Työelämän pitää olla reilua, joustavaa, palkitsevaa ja uusiutuvaa. 

Nyt keskiössä on vuosilomalain uudistaminen.

”Haluamme ravistella ajattelemaan, millainen vuosilomalaki syntyisi, jos se tehtäisiin nyt. Muutokset olisivat niin työntekijöiden kuin yritysten etu”, Rantamaula toteaa.

Rantamaula toimii päätyönsä ohessa myös Ylempien Toimihenkilöiden (YTN) sekä Akavan varapuheenjohtajana. Tradenomien tavoitteena on, että vuosilomalain muuttaminen tulisi Akavan yhteiseksi tavoitteeksi, keskustelu käynnistyisi puoliväliriihessä ja olisi vuonna 2027 aloittavan uuden hallituksen ohjelmassa.

Lauantailaskennasta luopumalla yrityksissä vältettäisiin byrokratiaa ja epäselviä tilanteita. Yhdenvertaisilla mahdollisuuksilla vuosilomiin mahdollistettaisiin, että kaikki työntekijät palautuvat ja jaksavat paremmin. Kun työntekijä voi hyvin, myös työteho on parempi. 

”Tutkimuksistamme selviää, että peräti 70 prosenttia jäsenistämme ei ole neuvotellut tai saanut neuvoteltua edes palkatonta lomaa vaihtaessaan työpaikkaa. Asiat pitää kirjata lakiin. Ilman tätä työntekijät ovat aina sopimustilanteessa työnantajaa heikommassa asemassa”, Rantamaula ja Lauren korostavat.

Artikkeli on julkaistu Kauppalehden kumppanuussisällöissä joulukuussa 2024.

Ratkaisumme vuosilomalain kehittämiseksi

  • Muutetaan vuosiloman kertymä heti työsuhteen alusta 2,5 päiväksi.
  • Luovutaan vuosilomien lauantailaskennasta kustannusneutraalisti.
  • Mahdollistetaan kaikille kokoaikaisille työntekijöille viiden viikon loma. Loma on palkallista siltä osin, kun lomaa on työsuhteessa kertynyt tai siitä on erikseen sovittu.
  • Mahdollistetaan oikeus kolmen viikon palkattomaan vapaaseen vuosiloman lisäksi.
Tutustu tavoitteisiimme tarkemmin
Ratkaisumme vuosilomalain kehittämiseksi

Julia Lauren

Erityisasiantuntija, tieto- ja vakuutusala

050 376 2240

julia.lauren@tradenomi.fi

Ville-Veikko Rantamaula

Edunvalvontajohtaja

040 832 6682

ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Osaaminen nousuun tutkinnon arvon verovähennysoikeuden avulla

Haluamme turvata koulutustason nousun ja mahdollisuuden kehittää omaa osaamista työn ohessa. Yksi tapa olisi verovähennysporkkana korkeakoulututkinnon suorittajille.

Lue lisää

Arvot: johtamisen perustavanlaatuinen työkalu

Arvot ovat johtamisen ja työyhteisön kehittämisen kova ydin. Opi, kuinka teet organisaatiosi arvot todellisiksi työkaluiksi, etkä vain tyhjiksi sanoiksi – ne ohjaavat päätöksentekoa ja sitouttavat ihmiset arjessa. Saat konkreettiset vinkit arvojen sanallistamiseen, todeksi elämiseen ja hyödyntämiseen rekrytoinnissa asti.

Lue lisää

Akava ja Arene: Ammattikorkeakoulujen asemaa pitää vahvistaa osana korkeakoulujärjestelmää

Suomessa valmistellaan uutta visiota korkeakoulutukselle ja tutkimukselle. Akava ja Arene muistuttavat ammattikorkeakoulujen tärkeydestä yhteiskunnalle, korkeakoulutuksen kehittämiselle, maan elinvoimaisuudelle, talous- ja tuottavuuskasvulle sekä koulutuksen tasa-arvolle.

Lue lisää

Määräaikaisten työsopimusten helpottaminen osuu pahimpaan mahdolliseen aikaan

Vuoden 2026 alusta alkaen työnantajat voivat solmia perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, jos hallituksen suunnitelma toteutuu aikataulussa. Nykyisessä taloustilanteessa epävarmuuden lisääntyminen voi vähentää kulutusta ja heikentää kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen.

Lue lisää

Palaammeko syytinkisopimusten aikakauteen?

Ikääntyvän Suomen talouden pelastamiseksi on kuultu monenlaisia ulostuloja. Säästötoimien seurauksena kykymme hoitaa hyvinvointivaltion velvotteita on laskemassa ja poliitikot alkavat nyt tyhjentää myös eläkerahastoja.

Lue lisää