Vielä nykyäänkin työelämässä elää vahvana käsitys, jossa uralla eteneminen edellyttää ylipitkien työpäivien tekemistä oman vapaa-ajan kustannuksella. Samalla teknologia edesauttaa tätä ajattelua, kun vielä ennen nukkumaanmenoa sohvalta tai sängystä on helppo hoitaa älypuhelimella “ne muutamat työjutut”.  Lähes poikkeuksetta nämä työt menevät hyväntekeväisyyden piikkiin, sillä työnantaja todennäköisesti puuttuisi näihin ylimääräisten tuntien korvaamiseen.

Mutta mitä tämä uhrautuvaisuus käytännössä maksaa?

Vaikka työajan ulkopuolella tehtävät “pikkuhommat”, kuten työpuheluihin ja sähköposteihin vastaaminen tai vaikkapa lyhyet kirjoitustyöt eivät välttämättä ole kerralla montaa minuuttia vieviä, silti niistä voi viikossa syntyä useampi tunti. Ja mitä se tarkoittaa rahassa?

Jos vaikkapa 4000 euroa kuussa sekä 4300 euroa kuussa tienaavat asiantuntijat tekevät 1,5 tuntia päivässä ylimääräisiä tunteja, puhutaan satojen eurojen menetyksistä kuukausitasolla.

Sitoutunut asiantuntija aiheuttaa huomaamattaan itselleen merkittävän palkanalennuksen tekemällä hyvää hyvyyttään ylimääräisiä tunteja. Vaikka pidemmän päivän tekeminen tuottaisi nopeallakin aikataululla 300 euron palkankorotuksen, on palkka silti todellisuudessa vähemmän tienaavaa ja säännöllisessä työajassaan pitäytyvää kollegaa huomattavasti pienempi (416 euroa),  kun sen suhteuttaa tehtyyn tuntimäärään.

Pahimmassa skenaariossa pitkäaikainen pidemmän työpäivän tekeminen haittaa palautumista, mikä puolestaan voi johtaa  työkyvyn alenemiseen, mahdollisesti jopa pysyvään, sekä pidempiaikaiseen sairausjaksoon. Kahden vuoden jälkeen alentunut työkyky heikentää urakehitysmahdollisuuksia, eikä menetettyä aikaa tai ansioita saa takaisin. Esimerkkilaskelmassamme tämä tarkoittaa noin 20 000 euroa, kun ilmaisia tunteja on tehty jatkuvasti kahden vuoden ajan.

Nykypäivänä yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen ovat mielenterveyden ongelmat. Niiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä vuonna 2021 oli 33 prosenttia. Alle 40-vuotiaiden Kelan eläkettä saavien määrä on lisääntynyt lähes 10 prosenttia viidessä vuodessa. Tilastoja tarkasteltaessa edellä kuvattu skenaario ei tunnukaan enää niin epätodennäköiseltä.

Urakehitykseen oikea keino on työtuntien rajoissa työskentelevä motivoitunut, sitoutunut, työkykyinen ja tuottava asiantuntija. Avainasemassa on oman osaamisen tunnistaminen, sanoittaminen ja ylläpitäminen. Tavoitteellinen osaamisen jatkuva kehittäminen yhdistettynä urasuunnitteluun on paras yhdistelmä pitkän ja menestyksekkään uran rakentamisessa.

Ja näissä asioissa me voimme olla avuksesi! Tarjonnastamme löydät monipuoliset urapalvelut, joista saat henkilökohtaista sparraamista niin oikean palkkatason selvittämiseksi, osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen, laajempaan urasuunnitteluun ja vaikkapa työnhakuun. Sekä paljon muuta mentorointiohjelmista koulutuksiin. Hyödynnä siis palvelujamme rakentaessasi kestävää urakehitystä!