Valmentava johtaminen - yksinkertaisesti toimivaa
28.3.2022 | Työelämä

”Miten sinä itse ratkaisisit tämän?” on yksi parhaista kysymyksistä, joita johtaja voi omassa työyhteisössään kysyä. Se voi jopa käynnistää radikaalin, perinpohjaisen muutoksen työpaikalla. Autoritäärinen, pöytää hakkaava johtajuus hiipuu toivottavasti kokonaan pois työkulttuurista. Se on ollut ehkä omiaan pönkittämään johtajan vääristynyttä vallantunnetta, mutta on harvoin johtanut mihinkään perinpohjaiseen hyvään. Valmentavassa johtamisessa onkin kyse ennen kaikkea aidosta vuorovaikutuksesta. Johtajan tärkeä tehtävä on oikeita kysymyksiä kysymällä johdatella työntekijä ratkaisujen ja omien oivallusten äärelle.
Valmentava johtaminen tarkoittaa aitoa vastuunkantoa, ei välttelyä
Valmentavassa johtamisessa kyse on tasa-arvoisuudesta, siitä että kaikki tulevat kuulluksi ilman hierarkioita. Tämä ei tarkoita, että johtaja voisi paeta vastuuta, vaan enemmänkin sitä, että kaikilla on vaikutusmahdollisuuksia omasta työroolistaan käsin. Johtajan tehtävä on perustaa päätöksensä niihin näkemyksiin, joita hän kerää muilta työyhteisön jäseniltä. Valmentava johtaminen tavallaan asettaa johtajan tietoisesti sivurooliin, jolloin työntekijät voi asettua valokeilaan.
Valmentavan johtamisen ydinkohdat:
- Kuuntele ja keskity, jotta voit huomioida kaiken oleellisen.
- Ole läsnä, kun läsnäoloasi tarvitaan. Luota siihen, että usein yhteisö pärjää kyllä ilmankin.
- Arvosta ja sano se ääneen. Anna kritiikki kahden kesken.
- Muista johtajan vastuusi. Tee päätökset johdonmukaisesti, kun on niiden aika.
Näin testaat valmentavaa johtamista käytännössä
Seuraavan kerran, kun joku työyhteisösi jäsen kääntyy puoleesi kysyen, miten jossain ajankohtaisessa tilanteessa tulisi toimia, pysähdy hetkeksi ennen kuin avaat suusi tai annat näppäimistön laulaa. Vaikka arvelisitkin tietäväsi hyvän vastauksen, älä kerro sitä suinpäin automaationa. Esitä sen sijaan valmentavan johtajuuden peruskysymys, jonka jo hyvin tiedätkin: ”Miten sinä itse ratkaisisit tämän?”. Jotain odottamatonta saattaa alkaa toteutua. Onnea matkaan valmentavan johtajuuden polullasi!
Työelämäkorjaamo-blogin kirjoittajana Kati Huovinmaa
Kati Huovinmaa on muutosjohtaja, ammattimentori ja tietokirjailija. Kati tarttuu Työelämäkorjaamo-blogisarjassaan työelämän aiheisiin, jotka vaativat korjaamista.

Tutustu syvemmin valmentavaan johtamiseen
Kun tahdot kuulla lisää valmentavan johtamisen hyödyistä, tule mukaan Katin vuorovaikutteiselle ja innostavalle Valmentava johtaminen -etäluennolle 12.5.2022.
Lisää aiheesta: Työelämä

Tekoäly on tradenomin tukiäly
Tekoäly on tullut jäädäkseen ja vaikuttaa elämäämme kiihtyvällä tahdilla. Mutta millainen tekoäly tulee yleistymään? Tekoäly tulee haastamaan ja muuttamaan työelämää sekä tuo aivan uuden ulottuvuuden luovuudelle. Se tulee vaikuttamaan työtehtäviimme ja tapaamme tehdä työtä. Tutustu ja kokeile tekoälyä rohkeasti! Työpaikalla on tärkeä käydä keskustelua tekoälyn hyödyntämisen pelisäännöistä ja esimerkiksi tietoturvasta.

Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula: Hallituksen haaveena näyttää olevan työntekijän ikuinen koeaika
Määräaikaisten työsuhteiden lisääminen ja irtisanomiskynnyksen madaltaminen olisivat varsin radikaaleja muutoksia, joilla olisi kauaskantoisia vaikutuksia yksilön kiinnittymiseen työelämään ja perheen perustamiseen, arvioi Akavan varapuheenjohtaja, Tradenomiliiton edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.

Yhdenvertainen ja syrjimätön työelämä on jokaisen oikeus ja tehtävä!
Työpaikoilla laki pakottaa työnantajan edistämään yhdenvertaisuutta ja ehkäisemään syrjintää. Vähintään 30 hengen työpaikoillla yhdenvertaisuutta edistävät toimet kirjataan yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Vaikka työpaikoilla tehdään lakisääteistä työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi, myös työyhteisöjen tavassa puhua arvostavasti ja kunnioittavasti jokaikisestä ihmisestä on valtava merkitys. Jokaisen meistä on puututtava rohkeasti syrjivään puheeseen, käytökseen ja työpaikan toimintatapoihin.

Poliitikot välttelevät mielenterveysongelmien käsittelyä
Työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyssyillä hakevista jopa 38 prosenttia on alle 34-vuotiaita. Miksi tilannetta ei saada korjatuksi?

Lakko-oikeuden rajaaminen ei saa kannatusta
Lakko-oikeuden rajaamisen sijaan on syytä kääntää katse työelämän hyvinvointiin. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuosittain 11 miljardin euron kustannukset.