Blogi: Yhdenvertaisuuden edistäminen työpaikoilla kuuluu kaikille
28.6.2021 | Työelämä

Meistä Tradenomeista maailman parhaan työelämän on oltava kaikille reilu. Tällaisessa työelämässä esimerkiksi sukupuoli, ikä, etnisyys tai muut synnynnäiset ominaisuudet eivät vaikuta työuralla etenemiseen. Yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta puhuminen on lisääntynyt, mutta niiden aito toteutuminen on vielä puolitiessä: moni ei uskalla olla oma itsensä ja kokee työpaikoillaan turvattomuutta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasiat nousevat viikon ajaksi laajemmin keskusteluun Helsinki Pride -viikolla, jonka tavoite on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksia yhteiskunnassamme. Tällöin yhä useampi organisaatio haluaa osoittaa tukensa ja oman arvomaailmansa näkyvästi esimerkiksi vaihtamalla logonsa sateenkaaren väreihin. Se on hyvä alku, mutta ei riitä kertomaan, mitä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo organisaatiossa tarkoittaa, miten sitä edistetään työyhteisössä ja ymmärretäänkö, mitä niiden edistäminen oikeastaan on?
Vaikka Pride-viikolla nostetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema keskiöön, ei yhdenvertaisuuden edistäminen työpaikoilla edistä vain vähemmistöjen asemaa, vaan luo laajemmin psykologisen turvallisuuden tunnetta työyhteisöihin. Jokaisessa työyhteisössä ihan jokaisen työntekijän pitää voida tuntea olonsa turvalliseksi, olla oma itsensä, tulla kuulluksi ja kokea, että hänen näkemyksillään on väliä. Näillä on huomattava merkitys työntekijöiden hyvinvointiin kaikilla tasoilla. On kiistaton totuus, että hyvinvoiva työntekijä on tehokas ja tuottava työntekijä, jolloin yhdenvertaisuuden edistäminen ei tulisi olla työnantajalle velvoite vaan tavoite.
Miten yhdenvertaisuutta voi työyhteisöissä edistää?
Jokainen meistä voi edistää yhdenvertaisuutta ihan joka päivä kohtaamalla työkaverin yhdenvertaisena työyhteisön jäsenenä. Emme kuitenkaan aina tee niin. Asenteita harvoin muutetaan lainsäädännöllä, mutta usein se on alku.
Yhdenvertaisuuslaki mahdollistaa lainsäädännön kautta hyvät työkalut yhdenvertaisuuden edistämiseen. Se asettaa viranomaisille, koulutuksen järjestäjille ja työnantajille velvoitteet yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä konkreettisen yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen vähintään 30 työntekijän työpaikoilla. Vaikka konkreettisen yhdenvertaisuussuunnitelman laatimista ei vaadita pienemmiltä organisaatioilta, voi sen laatimista työpaikkatasolla edistää ja vaatia pienemmissäkin organisaatioissa.
Pelkkä suunnitelman tekeminen ja olemassaolo ei tietenkään riitä, vaan tehtyä suunnitelmaa voi aina kehittää ja ennen kaikkea - toteuttaa aktiivisesti. Jos työpaikallasi ei ole vielä yhdenvertaisuussuunnitelmaa tai et tiedä, miten suunnitelmaa toteutetaan, ole yhteydessä työpaikkasi luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun.
“Yhdenvertaisuussuunnitelma on suunnitelma niistä konkreettisista toimenpiteistä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään. Suunnitelmalle ei ole määrämuotoa, mutta sen tulee olla todennettavissa ja tarkastettavissa. Yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan tehdä erillisenä tai osana jotain muuta suunnitelmaa kuten esimerkiksi henkilöstösuunnitelmaa, tasa-arvosuunnitelmaa tai työsuojelun toimintaohjelmaa. Suunnitelmaan voidaan kirjata myös positiivisen erityiskohtelun perusteet. Yhdenvertaisuussuunnitelman edistämistoimet ja niiden vaikuttavuus on käsiteltävä yhdessä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa. Luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla, joka on osallistunut yhdenvertaisuustoimien suunnitteluun, on oikeus pyynnöstä saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla”. (Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työyhteisössä, Työturvallisuuskeskus)
Moninaisessa työyhteisössä jokainen oppii uutta
Työyhteisöissämme kukaan ei ole veistetty samasta puusta. Erilaisuuden sijaan meidän kannattaa korostaa moninaisuutta. Meillä kaikilla on erilaiset persoonallisuutemme, kokemuksemme, osaamisemme ja kiinnostuksen kohteemme. Jos koemme olomme turvalliseksi ja pystymme olemaan avoimesti omia itsejämme, voimme oppia paljon toisiltamme. Toisiltaan oppivassa organisaatiossa voidaan hyvin, luodaan uutta ja ollaan tehokkaita.
Monimuotoisuuden edistämiseen työelämässä ei valitettavasti riitä sateenkaarilogo. Sitä edistetään arkisilla teoilla, tekemällä yhdenvertaisuussuunnitelma ja toteuttamalla sitä aktiivisesti. Monimuotoista työelämää ei edistetä yksin, eikä vain yhden viikon ajan vuodessa. Sitä tulee edistää vuoden jokaisena päivänä.
Blogiteksti: Henna Hirvonen
Lisää aiheesta: Työelämä

Tradenomi, oletko kiinnostunut tohtoriopinnoista?
Tradenomitutkinto antaa sinulle mahdollisuuden jatko-opintoihin aina tohtoritutkintoon asti. Ylempi korkeakoulututkinto, esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) eli tradenomi (YAMK), antaa pohjan ja mahdollisuuden suorittaa tohtoritutkinto. Erityisasiantuntijamme Tuomas kertoo mikä on ammatillinen tohtoritutkinto.

Työelämä muuttuu vauhdilla - miksi vuosilomalaki laahaa perässä?
Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Samalla uudet sukupolvet haastavat perinteisiä käsityksiä työurasta. Vuosilomalaki on kuitenkin jämähtänyt vuosikymmenten taakse ja vaatii reipasta ravistelua, jotta se tukee työssäkäyvien hyvinvointia.

Miksi järjestäytymisestä halutaan rangaista?
Ammattiliiton jäsenmaksu kuittautuu helposti tulevan kauden palkankorotuksilla.

Tradenomit ja kansainvälinen edunvalvonta - EU ja paljon muuta
Suomalaisesta työelämää koskettavasta lainsäädännöstä merkittävä osa tulee Euroopan unionin valmistelun kautta. Siksikin oikea-aikainen ja vaikuttava edunvalvonta vaatii yhä tarkkaavaisempia toimia kansainvälisesti.

Työelämälähtöinen ammattikorkeakoulutus ei saa unohtua korkeakouluvisiossa
Työelämälähtöisyys on ammatillisen korkeakoulutuksen ytimessä, joka ei saa unohtua korkeakouluvision valmistelussa. Insinööriliiton, Tradenomien ja OAJ:n koulutuspolitiikan asiantuntijat ovat yhdessä valmistelleet listan asioista, jotka on muistettava korkeakouluvisiokeskustelussa.