Uusiutuva työelämä
Muuttuva työelämä tarvitsee jatkuvasti uudenlaista osaamista ja työurien pidentyessä jokaisella on oltava mahdollisuus ylläpitää omaa ammattitaitoaan. Työn muutokseen ja uusiutumiseen vastataan koulutuksella.
Tavoitteemme on, että tulevaisuudessa ammattikorkeakoulusta valmistuu yhä paremmin työelämän haasteisiin valmiita tradenomeja. Tradenomit työllistyvät koulutustaan vastaaviin työtehtäviin ja työnantajat tuntevat ja tunnistavat tradenomitutkinnon tuoman osaamisen. Tradenomit tulevat olemaan yhä halutumpia tulevaisuuden tekijöitä, jotka ovat valmiina työelämän haasteisiin ja muutoksiin. Työelämälähtöinen tutkinto täydentyy jatkuvan oppimisen kautta, ja uuden oppiminen ei lopu valmistumiseen.
Tradenomikoulutus vastaa työelämän tarpeisiin
Tavoitteenamme on, että tradenomitutkinnon suorittaneet saavat koulutuksestaan riittävät valmiudet asiantuntijatehtäviin ja että koulutusta vastaavia työtehtäviä riittää kaikille tradenomeille.
Työelämän tarpeisiin vastaava tutkinto varmistetaan:
- Ennakoimalla tulevaisuuden työvoimatarpeita niin määrällisesti kuin laadullisesti.
- Takaamalla ammattikorkeakouluille laajempi rahoituspohja, jossa rahoitus perustuu laatuun ja tuloksellisuuteen.
- Ammattikorkeakouluilla, jotka profiloituvat omiin vahvuuksinsa, ja tarjoavat niihin pohjautuvia tutkintoja.
Jatkokoulutusmahdollisuuksia ilman rajoja
Tavoitteenamme on, että kouluttautuminen jatkuu luontaisena osana työuraa valmistumisen jälkeen. Uuden opiskelu ja kehittyminen ei lopu missään vaiheessa. Tradenomien osaaminen perustuu työelämälähtöisyyteen, ja se on kantava osa myös jatkuvaa oppimista valmistumisen jälkeen.
Tradenomien jatkokoulutusmahdollisuudet varmistetaan:
- Tarjoamalla työelämäkokemuksen kartuttamisen jälkeen luontainen polku jatko-opintoihin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) muodossa.
- Huolehtimalla, että ylempia ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) vastaa työelämän aitoihin tarpeisiin jatkossakin.
- Parantamalla ja selkeyttämällä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon asemaa työelämässä muuttamalla tutkintonimike muotoon “Maisteri AMK”.
- Takaamalla tradenomeille (YAMK) toimivat ja joustavat mahdollisuudet väitellä tohtoriksi.
Jatkuva oppiminen ja osaamistason nosto
Suomen menestys nojaa osaamiseen ja koulutukseen. Laadukkaan koulutuksen lisäksi on löydettävä lisää keinoja tukea työikäisten jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä. Esitämme Suomen osaamistason nostoon ja ylläpitoon konkreettisiksi keinoiksi:
- verovähennysoikeutta korkeakoulututkinnosta
- osa-aikaista opintovapaata
- kouluttautumisseteliä henkilöstöetuudeksi
Verovähennysoikeus korkeakoulututkinnosta
Suomen tavoitteena on jatkossa saada yhä suurempi osa ikäluokasta suorittamaan korkeakoulututkinto. Kannustimeksi tutkinnon suorittamiselle esitämme uudenlaista mallia, jossa tutkinto huomioitaisiin henkilökohtaisessa verotuksessa. Tutkinnot euroistetaan, jonka pohjalta verovähennyksen voisi tehdä. Lisäksi esitämme koulutuskustannuksien täyttä verovähennystä henkilöverotuksessa.
Esitämme uutta mallia kannustimeksi, jossa korkeakoulututkinnon suorittaminen huomioitaisiin henkilökohtaisessa verotuksessa:
- Korkeakoulututkinnon suorittaminen oikeuttaisi euroistettuun verovähennysoikeuteen, joka keventäisi henkilön verotusta työuran alkuvaiheessa.
- Tutkinnon laskennallinen arvo pohjaisi lakiin työeläkkeestä, jossa opiskelusta kertyy eläkettä kiinteän euromäärän perusteella 876 euroa kuukaudessa (vuonna 2025).
- Valmistumisen jälkeen tutkinnon suorittanut voisi vähentää 10 vuoden ajan tutkinnon arvon tasapoistoina henkilöverotuksessa.
Esimerkkilaskelma ammattikorkeakoulututkinnon arvosta:
- AMK-tutkinnon suorittamisaika 3,5 vuotta eli 42 kuukautta
- Suoritetun tutkinnon arvo 42*876 euroa = 36 792 euroa
- Tasapoisto 3679 euroa vuosittain kymmenen vuoden ajan. Rahallinen hyöty 25% veroprosentilla 920 euroa vuodessa.
Mitä hyötyä uudesta mallista olisi?
- Helpottaa työuran alkuvaihetta, jolloin useasti tehdään suuria hankintoja (esimerkiksi asunto) ja perustetaan perhe
- Motivoi suorittamaan opinnot loppuun
- Opintolainan vähennyksestä voitaisiin luopua
- Tarjoaisi kv-opiskelijoille kannustimen jäädä Suomeen töihin
Lue blogi aiheesta sivuillamme!
Osa-aikainen opintovapaa
Aikuiskoulutustuen poistuminen kasvattaa tarvetta työn ohella tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen, eikä työsuhde saa olla esteenä sille.
Esitämme oikeutta osa-aikaiseen opintovapaaseen. Lisäksi esitämme, että työnantaja voi siirtää opintovapaata vain kerran ja enintään kolme kuukautta. Myös opintovapaaseen oikeuttavaa koulutusrajausta tulisi selkeyttää.
Mikä muuttuisi?
Esitämme, että työnantaja voisi siirtää opintovapaata vain kerran ja enintään kolme kuukautta.
Näin saavutetaan joustavat ja toimivat työmarkkinat.
Oikeus osa-aikaiseen opintovapaaseen
Esitämme oikeutta osa-aikaiseen opintovapaaseen. Lisäksi esitämme, että työnantaja voi siirtää opintovapaata vain kerran ja enintään kolme kuukautta. Myös opintovapaaseen oikeuttavaa koulutusrajausta tulisi selkeyttää.
Tradenomien jäsenistä yhdeksän kymmenestä kannattaa oikeutta osa-aikaiseen opintovapaaseen.
Aikuiskoulutustuen poistuminen kasvattaa tarvetta työn ohella tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen, eikä työsuhde saa olla esteenä sille. Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa, joten mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen tulee tarjota. Näin saavutetaan joustavat ja toimivat työmarkkinat.
Kouluttautumisseteli: ratkaisumme jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen tueksi
Esitämme työntekijän omaehtoisen kouluttautumisen muuttamista verovapaaksi henkilöstöeduksi samaan tapaan kuin nykyiset lounas-, kulttuuri- tai liikuntasetelit. Työnantajan työntekijöille henkilöstöetuna tarjoama koulutus voitaisiin säätää verovapaaksi esimerkiksi 1500 euroon saakka vuodessa kutakin työntekijää kohden.
Työntekijä saisi itse vapaasti valita tarvitsemansa koulutuksen tai valmennuksen, joka tukee paremmin ammattitaidon ylläpitoa sekä lisää motivaatiota osaamisen kehittämiseen. Työnantajalle koulutusedun tarjoaminen on mahdollisuus rakentaa positiivista työnantajakuvaa, sitouttaa työntekijöitä sekä ylläpitää henkilöstön työkykyä ja motivaatiota. Työnantaja saisi mallissa myös verohyödyn, jonka voi vähentää yhteisöverotuksessa.
Tuomas Meriniemi
Erityisasiantuntija, koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka
040 357 2628
tuomas.meriniemi@tradenomi.fi
Tuomas Meriniemi