Suomessa valmistellaan uutta visiota korkeakoulutukselle ja tutkimukselle. Akava ja Arene muistuttavat ammattikorkeakoulujen tärkeydestä yhteiskunnalle, korkeakoulutuksen kehittämiselle, maan elinvoimaisuudelle, talous- ja tuottavuuskasvulle sekä koulutuksen tasa-arvolle. 

Koulutustarpeen ennakointitieto osoittaa, että työelämässä on selkeä ja kasvava tarve ammattikorkeakouluista valmistuneiden asiantuntijoiden osaamiselle. Ammattikorkeakouluissa aloittaa jo kaksi kolmesta korkeakouluopinnot aloittavasta opiskelijasta, ja joka neljäs maisteritasoinen tutkinto tehdään ammattikorkeakoulussa.  Ammattikorkeakouluja pitää kehittää työelämäläheisinä korkeakouluina vahvistaen niiden omaa profiilia.

– Ammattikorkeakoulut ovat ottaneet paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa 30 vuoden kehityskaarensa aikana. Niiden tehokkuus ja ketteryys ovat maallemme tässä ajassa hyvin tärkeitä ominaisuuksia. Työelämälähtöinen koulutus ja monialainen TKI-toiminta koulutukseen vahvasti kytkeytyneenä uudistaa suomalaista elinkeinoelämää ja julkista sektoria, sanoo Arenen puheenjohtaja Riitta Konkola.

Ammattikorkeakouluilla on erityisen suuri potentiaali pienten ja keskisuurten yritysten uudistumisessa. Niiden TKI-toimintaa pitää vahvistaa, jotta saavutamme   talouden ja tuottavuuden kasvun kansalliset tavoitteet. Uudet alat ja teknologioiden nopea käyttöönotto vaativat joustavia ja ketteriä koulutusratkaisuja, joita ammattikorkeakoulut haluavat edistää.

– Vahvat ammattikorkeakoulut ovat investointi Suomen tulevaisuuteen. Jos vahvistamme ammattikorkeakoulujen TKI-työtä ja niiden asemaa työelämäläheisinä ja nopeasti uudistuvina toimijoina, ne pystyvät palvelemaan yhä paremmin työelämän nopeasti muuttuvia osaamistarpeita, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

EU:n osaamisunionin mukaisesti ammattikorkeakoulut pyrkivät vastaamaan työvoimapulaan EU:ssa ja varmistamaan, että eurooppalaisilla on muuttuvassa työelämässä tarvittavat taidot. Tämä toteutetaan kehittämällä koulutusjärjestelmiä ja vahvistamalla jatkuvaa oppimista.

Euroopassa ammattikorkeakouluja on duaalimallin maissa kehitetty kunnianhimoisesti korkeakouluina, omien vahvuuksiensa pohjalta. Akava ja Arene katsovat, että ammattikorkeakouluja pitää kehittää investoimalla niiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI).  Nykyisin ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta puuttuu suurelta osin se rahoitus, joka mahdollistaisi niitä kehittämään täysimääräisesti lakisääteistä tehtäväänsä ja Suomen kaipaamaa uudistavaa sekä soveltavaa tutkimusta, kehittämis- ja innovaatiotyötä.

– Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tehtävät ovat erilaiset jo niiden lakien perusteella, ja näiden molempien profiilien vahvistaminen on Suomen etu. Voimme päästä nopeaan kasvuun vain kaikkien osapuolten saumattomalla yhteistyöllä sekä koulutussektorin sisällä että muiden toimijoiden kanssa. Yhteinen vaikuttava työ vaatii perustakseen yhteiset tavoitteet, arvot ja toimijoiden ainutlaatuisen tehtävän tunnustamiseen, Konkola ja Löfgren painottavat.

Arene ja Akava järjestävät seminaarimatkan Lissaboniin 24.–26.9.2025, jonka aikana tutustutaan Portugalin korkeakoulujärjestelmään ja sen kehittämiseen.

Artikkeli julkaistu keskusjärjestömme Akavan sivuilla 24.9.2025. Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Työelämälähtöinen ammattikorkeakoulutus ei saa unohtua korkeakouluvisiossa

Miksi kuulua ammattiliittoon? Järjestäytyminen kannattaa myös taloudellisesti

Kuvaava nimike ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle: YAMK vai maisteri (amk)?