Mieti, kuinka moni tärkeä kohtaaminen elämässäsi on ollut sen varassa, miten selviydyit vuorovaikutuksesta. Kehittämällä keskusteluälykkyyttäsi lisäät ymmärrystä niin itsestäsi kuin keskustelukumppanistasikin ja saavutat parempia tuloksia.

Onko sinun mieltäsi jäänyt kaihertamaan keskustelu, joka meni jotenkin pieleen? Olet ehkä miettinyt, mitä sinun olisi pitänyt sanoa tai tehdä toisin. Etkö kyennyt ymmärtämään keskustelu-kumppaniasi?

Helena Åhman on etsinyt vastauksia näihin kysymyksiin jo vuosia. Hän on työpsykologian tohtori, kasvatustieteiden maisteri ja Turun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori. Kolme hänen kirjoistaan on saanut Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon Suomen parhaana business-kirjana. Keskusteluälykkyys painetilanteissa -kirjaansa kirjoittaessa hän kävi muun muassa Harvardissa sekä FBI:n ja Scotland Yardin panttivankineuvottelujen kouluttajien opissa.

Mitä on keskusteluälykkyys ja miksi se on tärkeää?

– Tarkoitan keskusteluälykkyydellä lyhyesti kykyä kohdata vaativat keskustelutilanteet ja taitoa toimia niissä. Se ei tarkoita sitä, että aina onnistuisi sanomaan jotain älykästä tai pystyisi heti löytämään ratkaisun. Kyse on dialogin käymisen taidosta ja toisen kunnioittamisesta. Keskusteluälykkyys tarkoittaa usein myös pakittamisen taitoa. On osattava joustaa tilanteen mukaan, joskus on otettava askel taaksepäin, jotta pääsee kaksi eteenpäin, sanoo Åhman.

Keskusteluälykkyydessä on kyse dialogin käymisen taidosta ja toisen kunnioittamisesta.

Kirjassa hän määrittelee keskustelu­älykkyyden kyvyksi luoda yhteyksiä, ajatella joustavasti, tilannetajuisesti ja empatiaa hyödyntäen vaativassakin vuorovaikutustilanteessa. Se on psykologista ymmärrystä siitä, miten asiat kannattaa ottaa esille ja uskallusta kohdata esiin nousevat omat tunteet.

Åhmanin mukaan haastavat keskustelut pitävät sisällään riskejä, jotka voi kääntää mahdollisuuksiksi.

– Jos haastavia asioita ei käsitellä, tai se tehdään väärin tai liian myöhään, seuraa stressiä ja ajanhukkaa. Työelämässä keskustelutilanteet liittyvät usein erilaisiin muutostilanteisiin ja niiden johtamiseen, tiimien työskentelyyn ja yksilöiden toimintaan. Sillä, miten käydään keskusteluja ja kohdataan konfliktit, on todella suuri heijastusvaikutus.

Kohtaa haastavat keskustelutilanteet biisonin rohkeudella

Åhmanin reilut 350-sivuinen teos osoittaa, että keskusteluälykkyys on monisäikeinen taito. Aina ei kuitenkaan tarvita suuria muutoksia, ja pienilläkin asioilla on merkitystä.

– Keskusteluälykkyyden kehittäminen on hyvä aloittaa kysymällä itseltään: miten minä reagoin, miten olen tilanteessa, mitä sanon ja mitä muuttaisin aiemmista keskusteluista, hän sanoo.

– Kiperät keskustelutilanteet ovat aina omien tunteiden ja epävarmuuden kohtaamista. Silloin voi sanoa itselleen, etten haluaisi käydä tätä keskustelua, mutta on ok tuntea epävarmuutta, ja menen silti kohti tilannetta ja toista ihmistä.

Kirjan vertaus kertoo biisonista. Kun se kohtaa aavikolla hiekkamyrskyn, se ei pakene tai käänny takaisin, kuten muut eläimet. Se selviää myrskystä nopeimmin sillä, että suuntaa rohkeasti sen läpi. Samalla rohkeudella meidän tulisi käydä kohti haastavia keskustelutilanteita.

Koeta asettua samalle puolelle toisen kanssa, vaikka et olisikaan samaa mieltä hänen kanssaan.

– Mieti ennalta asioita myös toisen näkökulmasta. Koeta asettua samalle puolelle toisen kanssa, vaikka et olisikaan samaa mieltä hänen kanssaan. Helppoa se ei aina ole, mutta tarkoitus on etsiä yhdessä uusia näkökulmia.

– Varaudu myös yllätyksiin. Usein kadumme hetkiä, joissa eteemme tulee yllättävä tilanne ja reagoimme hätäisesti jotenkuten. Mieti etukäteen, miten hankit aikaa siihen, että voit reagoida hallitusti. Voitko esittää vaikkapa jonkin lisäaikaa antavan kysymyksen.

– Vaikeasta asiasta keskustelu nostaa stressin tunnetta. Jos nimeät mielessäsi kehon jännittyneisyyden merkit, esimerkiksi käsien hikoamisen innostuksen merkiksi, jännitys tutkitusti vähenee ja suoritus paranee, Åhman vinkkaa.

Kääntämällä näkökulmaa, luot tärkeitä edellytyksiä keskusteluälylle.

– Jos toinen huutaa sinulle, voit pohtia, onko oikeasti kyse surusta, pelosta vai siitä, että toinen ei vain juuri sillä hetkellä osaa toimia toisin? Näin pohtimalla muodostat tunnesiteen toiseen ihmiseen sen sijaan, että näkisit hänet vastustajana.

Miten saada keskustelukumppani ­vapautumaan?

Joskus toinen voi olla jännittynyt tai keskustelu ei muusta syystä lähde käyntiin.

– Ensimmäinen tehtävä on varmistaa, että oma olo on niin turvallinen kuin sen on mahdollista olla. Omasta olemisesta voi välittyä toiselle rauhallisuutta, läsnäoloa ja toisen huomioimista. Jos hän on lukossa, hänellä ei ole psykologisesti turvallinen olo, Åhman pohtii.

– Tilannetta voi viritellä erilaisilla kysymyksillä tai huomioilla. Jos se ei tunnu helpolta, voi sanoa ääneen, että nämä tilanteet ovat joskus haastavia. Tai: ”Minulla on tällainen juttu, mutta en ole ollenkaan varma osaanko sanoa sitä oikealla tavalla”. Sillä saa tosi paljon anteeksi ja se voi laukaista tilanteen.

Keskustelussa on myös hyvä tarkkailla, antaako riittävästi aikaa toiselle.

– Jos olet nopearytminen, on hyvä antaa aikaa toisen ajattelulle. Kun kysyt vaikean kysymyksen, hän miettii ensin, mitä sinä tarkoitat, sitten mitä hän itse on mieltä ja mitä haluaa sanoa. Kiirehtimällä toista eteenpäin, häiritset tilannetta. On myös hyvä viestittää toiselle, ettei edellytä heti valmiita vastauksia.

– Aina keskustelussa ei saada kerralla hyvää lopputulosta aikaiseksi, mutta silti voi antaa positiivista palautetta: ”Kiitos, että sain keskustella yhdessä ja yritimme löytää ratkaisua. Ehkä se vielä löytyy.” Toki jokaisen on löydettävä itselle sopivat ilmaisut, nämä ovat vain esimerkkejä.

Kehitä keskusteluälykkyyttäsi kuin salapoliisin taitoja.

Åhmanin mukaan keskustelutaidon oppimiseen kannattaa suhtautua kuin salapoliisitehtävään. Tilanteiden jälkeen on hyvä katsoa, mitä niistä voi oppia, mitä et ensi kerralla tekisi samalla tavalla ja mikä meni hyvin. Opettelussa ei tule koskaan valmiiksi, mutta valmistautumalla voi yrittää ennakoida, ettei toista pahimpia virheitään.

Tiukan paikan vinkki: Astu parvekkeelle tarkkailemaan tilannetta kauempaa

Kuvittele vaikeassa keskustelutilanteessa, että astut taustalle, ylös parvekkeelle.  Se auttaa arvioimaan tilannetta ulkopuolisen silmin ja edesauttaa tilannetajua. Näet tilanteen selkeämmin kauempaa, sinusta tulee hetkeksi ulkopuolinen havainnoija ja näet koko perspektiivin.

Jos kimppuusi hyökätään sanallisesti, parvekkeella pystyt helpommin tekemään huomioita ja jopa kiittämään toista mielipiteestä ja sanomaan, että otat hänen puheenvuoronsa merkkinä siitä, että pystytte puhumaan suoraan. Tämä todennäköisesti tekee yhteisen ratkaisun löytymisestä helpompaa.

Teksti: Tarja Sinervo  

Artikkeli on julkaistu Tradenomi-lehdessä 1/2023.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Perhevapaakirjaus tuo merkittävän muutoksen työkulttuuriin: ”Isät pääsevät seuraamaan lastensa ensiaskeleita”

Nämä ovat yleisimmät tasa-arvoasiat, jotka vaativat muutosta

5 vinkkiä palautumiseen