Suomessa panostetaan korkeaan koulutukseen ja tavoitteena on saada yhä suurempi osa ikäluokista suorittamaan joko alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. Jatkuva oppiminen on kasvavassa roolissa työikäisillä, jotta työelämän nopeassa muutoksessa on mahdollista pysyä mukana.

Tästä huolimatta viime vuosina koulutuksesta on leikattu, aikuiskoulutustuki lakkautettu, koulutuksen maksullisuus on laajenemassa ja parhaillaan lausuntokierroksella on koulutuksen korvaamisesta annetun lain kumoaminen. Puoliväliriihen veronkevennykset sulavat valtaosalla palkansaajista kerralla, kun huomioi muut verotukseen tehdyt muutokset, kuten työhuonevähennyksen poistamisen. Näin ollen kaikki keinot tarvitaan, jotka kannustavat kaikenikäisiä ylläpitämään ja kehittämään osaamistaan.

Esitämmekin uudenlaista mallia, jossa korkeakoulututkinnon suorittaminen huomioitaisiin henkilökohtaisessa verotuksessa. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen oikeuttaisi euroistettuun verovähennysoikeuteen, joka keventäisi henkilön verotusta työuran alkuvaiheessa. Lisäksi esitämme koulutuskustannuksien täyttä verovähennystä henkilöverotuksessa.

Nyt työntekijät ovat kirjaimellisesti yrityksen tuloslaskelmassa kuluna, eivätkä taseessa poistoina -  toisin kuin koneet ja kalusto, jotka ovat arvona taseessa. Jos palkansaaja saisi poistaa suorittamansa korkeakoulututkinnon verotuksessa, se on rinnastettavissa tilanteeseen, jossa yritys ostaa uutta kalustoa ja poistaa sen verotuksessa yleensä kymmenen vuoden ajan tasapoistoina.

Miten malli toimisi?

Korkeakoulututkinnon voisi vähentää verotuksessa ja tehdä sen poistoina työuran ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Poiston suuruus 0-100 % tutkinnon arvosta voitaisiin sitoa vaikkapa opintojen kestoon. Hyötyjä poistomahdollisuudesta olisi monia: uran alkuvaiheessa ostovoima kasvaisi, joka on tarpeen, kun usein niihin aikoihin myös tehdään merkittäviä hankintoja (esimerkiksi asunto tai auto) ja perustetaan perhe. Toisekseen malli antaisi yhden merkittävän syyn kansainvälisille opiskelijoille jäädä Suomeen töihin. Tämä uudistus vastaisi myös aikuiskoulutustuen poistamisen jättämään aukkoon, koska tällöin töiden ohella suoritettu tutkinto olisi mahdollista poistaa tulevista ansiotuloista.

Mikä se tutkinnon arvo sitten on? Opiskeluhan on meille suomalaisille ilmaista, mutta tutkinnot ovat arvotettu jo eläkejärjestelmässä:

• Yksi kuukausi korkeakouluopintoja kerryttää eläkettä 876 euroa
• Ammattikorkeakoulututkinto on laajuudeltaan/kestoltaan 42 kuukautta (3,5 vuotta) eli sen arvo on 36792 euroa ja
• Yliopistotutkinnon kesto on 60 kuukautta (5 vuotta), joten sen arvo on 52560 euroa.

Palkansaaja saisi kymmenen vuoden aikana tasapoistoina amk-tutkinnon suoritettuaan poistaa noin 3000 euroa vuodessa ja yliopistotutkinnon suorittanut puolestaan noin 5000 euroa vuodessa.

Nykytilanteessa EU/ETA-alueen ulkopuolelta yhä kasvava joukko opiskelijota maksaa lukukausimaksuja opinnoistaan. Viime aikoina keskusteluun on jälleen noussut maksullisuuden laajentaminen myös muihin ryhmiin. Kansainväliset opiskelijat työllistyvät heikosti valmistumisen jälkeen työmarkkinoillemme. Suomen on löydettävä ratkaisuja, joilla tuetaan kansainvälisiä opiskelijoita yhä paremmin jäämään ja työllistymään Suomessa

Mahdollistamalla koulutuksesta aiheutuneiden kustannusten, kuten lukukausimaksujen, täysi verovähennysoikeus valmistumisen jälkeen olisi yksi keino. Verotus myös kohtelisi reilusti uran alkuvaiheissa olevia ja kannustaisi nopeaan valmistumiseen ja työllistymiseen. Kaikki muut vippaskonstit, kuten opintolainojen verovähennyspoistot tai muut vastaavat lillukanvarret, voitaisiin unohtaa.

Olemme aiemmin esittäneet osana Maailman paras työelämä-ohjelmaamme kouluttautumisseteliä ja osa-aikaista opintovapaata tukemaan työikäisten osaamisen kehittämistä ja ylläpitoa. Lue lisää niistä täällä.

Lue myös:

Artikkeli: Työelämä muuttuu vauhdilla, miksi vuosilomalaki laahaa perässä?

Blogi: Miksi järjestäytymisestä halutaan rangaista?

Tiedote: Osa-aikainen opintovapaa tukemaan osaamisen kehittämistä

Etkö ole vielä jäsen? Lue lisää ja liity!