Teknologiateollisuuden työehtosopimukset umpeutuivat kaikilla henkilöstöryhmillä marraskuun lopussa. Neuvottelut uusista työehtosopimuksista ovat olleet käynnissä syksystä saakka. Päättyvien työehtosopimusten suma kasvaa, sillä sopimuksettomassa tilassa ovat myös esimerkiksi tietotekniikan palveluala, ICT-, energia- ja kemian alat. Eikä siihenkään ole pitkä aika, kun julkisen sektorin sopimukset ovat katkolla.

On enemmän sääntö kuin poikkeus, että sopimusten niin sanotut takarajat paukkuvat. Näin on käynyt useasti viimeisillä neuvottelukierroksilla. Uusien sopimusten solmiminen venyy kuukausilla edellisen päätyttyä. Ja nyt on lakkoviikot käynnissä.

Tavoitteemme on selkeä: ostovoimaa on kasvatettava reilusti muun muassa viime vuosien korkeiden inflaatiolukemien takia. Jäsentemme palkkapussi on kuihtunut ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvia palkankorotuksia eli meriittikorotuksia on lähes mahdotonta saada millään työpaikalla.

Tilanteessa jälleen korostuu yleiskorotuksen merkitys. Jäsentemme ansioita eniten kehittää meidän liittojen neuvottelemat palkkaratkaisut. Edellisellä kaudella jäsenemme saivat keskimäärin 250 euroa kuukaudessa lisää palkkaa, jotka ilman työ- ja virkaehtosopimuksia olisi jäänyt saamatta.

Palkankorotusten lisäksi meillä on muita tavoitteita, joilla haluamme edistää hyvinvointia ja sitä kautta tuottavuutta. Edellisellä kierroksella saimme ajettu valtaosaan työ- ja virkaehtosopimuksistamme palkalliset perhevapaat nykylainsäädännön mukaisesti. Se oli historiallinen saavutus niin lainsäädäntöpuolella kuin työ- ja virkaehtosopimuksissa, mikä parantaa työelämän tasa-arvoa merkittävästi. Muilla henkilöstöryhmillä tämä urakka on vielä kesken.

Tällä kierroksella niin sanotuista laadullisista eli tekstitavoitteista vuorossa vuosilomaan liittyvät asiat. Tavoittelemme tasapuolisempia käytäntöjä: lomaa pitäisi kertyä kaikille 2,5 päivää kuukaudessa heti työsuhteen alusta ja lauantailaskennasta pitäisi luopua. Työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista parantaisi myös asiantuntijoille subjektiivinen oikeus palkattomaan vapaaseen. Näillä toimilla taklataan myös mielenterveyshäiriöistä johtuvia sairauspoissaoloja, jotka ovat todella hälyttävällä tasolla, erityisesti nuorilla.

Tavoitteita riittää neuvottelupöydissä myös työnantajilla ja suurin niistä on irtisanomissuojan romuttaminen. He haluavat poistaa työehtosopimuksista irtisanomissuojaa koskevan painavan syyn. Irtisanomissuojaa koskevat säännökset ovat koko työoikeuden perusta ja sen merkitys on todellakin painava. Kirjauksen menettäminen työehtosopimuksista paitsi heikentäisi merkittävästi palkansaajan asemaa, vaikuttaisi tulevaisuudessa myös siihen, miten työehtosopimuksen muita ehtoja yksilö voisi puolustaa. Muihin laissa ja työehtosopimuksissa säädettyihin oikeuksiin on vaikea vedota, sillä se voisi johtaa työsuhteen irtisanomiseen työnantajan puolelta.

Vaikka työntekijällä olisi tällaisessa tilanteessa mahdollisuus riitauttaa irtisanomisensa, kynnys siihen on korkea. Erityisesti siksi, että mahdollinen irtisanomisperusteita koskeva lakimuutos aiheuttaa oikeudellisen epäselvyyden ja oikeudenkäynnin lopputuloksen tavanomaista suuremman epävarmuuden. Oikeudenkäynteihin liittyy myös merkittävä taloudellinen riski ja niiden kesto on pitkä. Siksi lainsäädäntö irtisanomissuojasta on säilytettävä ennallaan. Jos sitä kuitenkin muutetaan, on työehtosopimusten määräykset säilytettävä ennallaan, jos niihin on kirjattu painava syy. Me Tradenomit emme hyväksy irtisanomissuojan helpottamista työehtosopimuksissa.

Kevään neuvottelukierroksen ongelmana on myös julkisen sektorin palkkaohjelma, joka on sidottu yksityisen sektorin sopimuksiin. Jälkiviisas on helppo olla, mutta voi kysyä, että miksi jokin ala tai sektori ylipäätään on sidoksissa toiseen alaan tai sektoriin? Jos näin on tulevaisuudessakin, niin voitaneen ajatella, että palkankorotukset sidotaan indeksiin, kuten eläkkeetkin.

Summa summarum, lakkoja pukkaa. Työnantaja otti viime kevään poliittiset mielenilmaukset mukisematta vastaan, kenties jopa hieman ehkä ylimielisellä asenteella. Eikä ihme, sillä maan hallitus hoiti maaliin heidän pitkäaikaisia tavoitteitaan. Luultavasti sama linja jatkuu nyt käynnissä olevien lakkojen osalta.

Vuoden vaihteessa astui jälleen voimaan monta sellaista työelämää koskevaa lakiuudistusta, jotka ovat työnantajille mieleen. Toki kysyä sopii, palvelisiko aito neuvotteluhalukkuus ja ratkaisukyky enemmän kansakuntaamme kuin tahallinen hidasteleminen neuvottelupöydässä - varsinkin kun suuret tavoitteet hoituvat kuin itsestään hallitusohjelman kautta.
 

Tutustu myös:

Lisää tietoa neuvottelutilanteesta sekä tavoitteistamme löydät päivittyvästä infostamme täältä
Blogi: Irtisanomissuojan heikentäminen passivoi työyhteisöjä
Artikkeli: Työelämä muuttuu vauhdilla, miksi vuosilomalaki laahaa perässä?
Artikkeli: Ykköstavoite tes-neuvotteluissa: lisää liksaa!
Blogi: Oikeus perhevapaisiin tulee laista, palkka työehtosopimuksesta