Miten työehtosopimus vaikuttaa palkkaukseen?

5.10.2021 | Työelämä

Oletko ikinä pysähtynyt ajattelemaan, mitkä palkkaukseen liittyvät asiat määrää laki ja mitkä määrittelee työehtosopimus?

Useinkaan ei tule ajatelleeksi esimerkiksi sitä, että lainsäädännössä ei puhuta mitään minimipalkan suuruudesta tai lomarahasta. Erityisesti tänä syksynä työmarkkinoiden ollessa varsin erilaisessa tilanteessa kuin aiemmin, on hyvä selkeyttää, miksi työehtosopimuksista on yleisesti katsoen työntekijän kannalta etua. 

Työsopimuslaki määrittelee palkasta vain sen, että mikäli ei noudateta työehtosopimusta, on työntekijälle maksettava työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. 

Työehtosopimuksella on työnantaja- ja työntekijäliittojen välisissä neuvotteluissa useimmiten sovittu lakia tarkemmin palkoista ja erilaisista palkanlisistä tai osista, joita työntekijä saa. Tällöin niistä ei tarvitse itse neuvotella erikseen joka vuosi tai aina työpaikkaa vaihtaessaan. 

Yleiskorotuksilla taataan ostovoimaa

Useissa työehtosopimuksissa on minimipalkkataulukot, jotka takaavat kohtuullista ja alalle sopivaa palkkaa. Taulukoissa voi olla erilaisia portaita tehtävien vaativuuteen tai vaikkapa kokemuslisiin perustuen. Kuitenkaan kaikissa työehtosopimuksissa ei tällaista tarkkaa minimipalkan määritelmää ole.

Myös palkkaan liittyvät yleiskorotukset ja mahdolliset paikalliset erät perälautoineen sovitaan kattavasti työehtosopimuksissa.

Jos työehtosopimusta ei olisi, pitäisi jokaisen sopia palkankorotukset itse työnantajan kanssa. Monellako olisi tällaiseen vuosittain rahkeita? Ja riittäisivätkö rahkeet myös hieman vastahakoisemman työnantajan kanssa?

Tänä syksynä käytävillä neuvottelukierroksilla palkankorotusten suuruus ja jakotapa on isossa roolissa ja niistä neuvotellaan joka ikisessä työehtosopimuspöydässä. Yleiskorotuksella pyritään takaamaan vähintään ostovoiman säilyvyys. Jos palkankorotusta ei saisi, reaaliansiot alkaisivat laskea, vaikka palkka näennäisesti pysyisi muuttumattomana.

Lomarahat ja monet lisät sovitaan työehtosopimuksissa

Lomarahaa pidetään Suomessa melko itsestään selvänä etuna, mutta siitä ei löydy vuosilomalaista mitään kirjausta. Onkin täysin noudatettavasta työehtosopimuksesta kiinni, maksetaanko lomarahaa ja minkä suuruisena. Tällä neuvottelukierroksella osalla aloista on vaakalaudalla, syntyykö enää entisen kaltaista työehtosopimusta. Työntekijän kannalta olisi iso menetys, jos keskimäärin puolen kuukauden palkka jäisi yhtäkkiä saamatta sen vuoksi, että työehtosopimuksen sijasta siirryttäisiin noudattamaan vuosilomalakia tai mahdolliseen yhtiökohtaiseen työehtosopimukseen ei tulisi lomarahasta mainintaa. 

Työaikalaki säätelee lisä- ja ylityön sekä sunnuntaityön korvauksia varsin tarkallakin tasolla, mutta esimerkiksi mahdolliset ilta-, lauantai- ja aattolisät sekä varallaolon ja hätätyön lisät ovat usein työehtosopimuksella valmiiksi sovittuja. Liittojen välisissä työehtosopimusneuvotteluissa usein myös lisiä päädytään korottamaan yleiskorotuksella. Riippuu toki paljon työn luonteesta ja työajan sijoittumisesta, maksetaanko näitä työntekijälle ylipäätään.

Myös luottamushenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava lisä ja sen suuruus sovitaan työehtosopimuksella.


Lue lisää työehtosopimuksista:

Työehtosopimusneuvotteluiden ABC >>

Työehtosopimus takaa palkan myös perhevapaan tai sairauden aikana >>

Jenni Lakso

Asiantuntija, teknologiateollisuus ja taloushallintoala, luottamusmiestoiminta

050 321 8982

jenni.lakso@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Työpaikoilla tulee huomioida yhdenvertaisuus joka päivä

Euroopan unionin perusoikeusvirasto teetti vuonna 2020 kyselyn koskien sateenkaari-ihmisten kokemuksia työelämässä ja opiskeluissa. Suomessa 92 prosenttia sateenkaari-ihmisistä ei koe voivansa olla täysin avoin työpaikallaan. Miten työpaikoilla voidaan edistää yhdenvertaisuutta?

Lue lisää

Ukkelitermit eivät enää palvele ketään – sanoilla voit edistää yhdenvertaisuutta työpaikallasi

Nimikkeiden päivittäminen nykyaikaan on tasa-arvoasia. Kyse ei ole vain siitä, että miesvaltaisella alalla työskentelevät naiset kokisivat olonsa kotoisammaksi uuden tittelin kanssa, tai siitä että sukupuolineutraalit nimikkeet ovat usein täsmällisempiä ja kuvaavampia. Sukupuolineutraaliuteen kannattaa pyrkiä siksi, että ne huomioivat sukupuolen moninaisuuden.

Lue lisää

Päästä irti liiasta miellyttämisestä ja murra puhumattomuuden kulttuuri

Ongelmaratkaisutilanteissa on syytä ensin tarkastella rakenteita: kuinka tilanteeseen on päädytty ja kauanko sen on annettu kestää. Kuinka eroon puhumattomuudesta ja liiasta miellyttämisestä työpaikalla? 4+1 vinkkiä!

Lue lisää

Henkilöstön edustaja on työntekijöiden puolestapuhuja

Henkilöstön edustajaksi ryhtymiseen ei vaadita mitään erityisiä taitoja tai tietoja. Henkilöstön edustajana voit vaikuttaa mm. työehtojen ja -olojen kehittämiseen, työssäjaksamiseen, työpaikan kulttuuriin ja palkkauksen kehitykseen.

Lue lisää

Ura- ja ansiokehitys kärsii ylipitkistä työpäivistä

Sitoutunut asiantuntija aiheuttaa huomaamattaan itselleen merkittävän palkanalennuksen tekemällä hyvää hyvyyttään ylimääräisiä tunteja.

Lue lisää