Työehtosopimusneuvotteluiden ABC
14.6.2024 | Työelämä

Mitä kaikkea työehtosopimus työsuhteessa sanelee? Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että työsuhteen ehdot eivät aina perustu lakiin vaan niistä sovitaan työehtosopimusneuvotteluissa.
Työehtosopimus takaa työntekijälle enemmän kuin laki
Suomessa työntekijän turvana ja työsuhteen ehtojen perustana on useampi laki, näistä ehkäpä tärkeimpinä työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Lakien sisältö ei vielä takaa työntekijöille monia tuttuja etuja, kuten esimerkiksi lomarahaa.
Lomaraha, joka on kesällä maksettava (tai vapaaksi vaihdettava) puolen kuun korvaus, ei perustu vuosilomalakiin vaan työehtosopimuksiin. Työsopimuslaissa määritellään myös oikeus sairaan lapsen hoitamiseen ja vanhempainvapaaseen, mutta palkattomina.
Työnantajalla ei siis pelkän lain perusteella ole velvollisuutta maksaa palkkaa esimerkiksi vanhempainvapaan ajalta, vaan palkallisuudesta on sovittu työehtosopimuksessa.
Myöskään pidempää palkallista sairauslomaa ei löydy työsopimuslaista, vaan siellä mainitaan ainoastaan palkanmaksu sairastumispäivältä ja tätä seuranneelta yhdeksältä arkipäivältä.
Aloilla, joilla työehtosopimusta ei ole (ns. sopimukseton ala), edellä mainittujen etujen saaminen perustuu puhtaasti työnantajan hyväntahtoisuuteen. Ja kokemusta on siitäkin, kun esimerkiksi palkkojen yleiskorotuksia ei sopimuksettomilla aloilla ole maksettu ollenkaan.

Harva työsuhteen ehto on itsestäänselvyys
Työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä sovitaan aina myös uuden työehtosopimuksen voimassaolo, jonka jälkeen ollaan jälleen uusien neuvotteluiden edessä.
Neuvotteluissa ovat auki kaikki aiemman työehtosopimuksen sisältämät asiat eli vanhasta työehtosopimuksesta ei siirry sellaisenaan mitään uuteen ilman neuvottelemista.
Monet työsuhteen selvinä pidetyt ja työntekijöille edulliset ehdot neuvotellaan uusiksi jokaisen työehtosopimuksen yhteydessä. Tänäkin keväänä joillakin aloilla käydään neuvotteluja siitä, maksetaanko jatkossa lomarahaa tai palkkaa perhevapaiden ajalta. Myös kaikille yleiskorotuksena maksettavista palkankorotuksista sovitaan yleensä neuvotteluissa.
Mitä tapahtuu jos työehtosopimusta ei synny?
Mikäli ratkaisua uudesta työehtosopimuksesta ei saada aikaan, edellisen sopimuksen voimassaoloajan päättyessä saattavat olla edessä työtaistelutoimet. Näitä toimia voivat olla esimerkiksi ylityökielto tai lakko. Työehtosopimuksissa on yleensä sovittu työrauhasta, joka takaa sen, että työehtosopimukseen (työntekijöiden työsuhteen ehtoihin) kohdistuvat lakot eivät ole mahdollisia työehtosopimuksen voimassaolon aikana. Työehtosopimuksen päätyttyä sen voimassaolo jatkuu kuitenkin niin sanotulla jälkivaikutuksella, kunnes uusi ratkaisu saadaan aikaan.
Ensisijaisesti ratkaisuun pyritään sopimusteitse, mutta joskus painostustoimet ovat tarpeen neuvottelujen vauhdittamiseksi. Lakko on äärimmäinen keino ja tuolloin tarvitaan kaikkien alalla työskentelevien osallistumista ja tukea.
Kuka edustaa tradenomeja TES-neuvotteluissa?
Tradenomien etuja ajetaan akavalaisten neuvottelujärjestöjen kautta, joiden toimintaan osallistuu toimistomme asiantuntijoita sekä jäseniämme, jotka toimivat henkilöstöedustajina eri aloilla.
Yksityisellä sektorilla työskenteleviä tradenomeja ja muita akavalaisia neuvotteluissa edustaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Julkisella sektorilla akavalaisten sopijaosapuolena toimii Julkisalan korkeakoulutetut JUKO.
Lue lisää työehtosopimuksista:
Miten työehtosopimus vaikuttaa palkkaukseen? >>
Työehtosopimus takaa palkan myös perhevapaan tai sairauden aikana >>
Miten saan tietoa neuvotteluista?
Muista tarkistaa, että omat työpaikka- ja yhteystietosi ovat ajan tasalla jäsenrekisterissämme. Kerromme neuvottelutilanteesta uutiskirjein, jotka lähetetään kyseisellä alalla työskenteleville jäsenille.
Meille voi myös aina laittaa sähköpostia tai soittaa, jos jokin neuvotteluissa askarruttaa. Toimistollamme yksityisen sektorin neuvotteluihin liittyen kysymyksiin vastaavat Joonas Kopra, Julia Lauren ja Jenni Lakso, julkisen sektorin osalta Harri Westerlund. Asiantuntijoidemme yhteystiedot löydät täältä.
Pidä huoli, että etusi tulevat ajetuksi työehtosopimusneuvotteluissa:

Joonas Kopra
Erityisasiantuntija, finanssi- ja ICT-ala
050 407 4876
joonas.kopra@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä

Eläkeuudistus vahvistaa rahoitusta ja julkista taloutta
Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos eläkeuudistuksesta on hyväksytty ja uudistus etenee seuraavaksi säädösvalmisteluun. Akavaa neuvotteluissa edustaneet Katri Ojala ja Eugen Koev kertovat, mitä tuore eläkeuudistus sisältää ja mihin se vaikuttaa.

Missä luuraat, työehtosopimus?
Palkankorotusten lisäksi tavoittelemme tes-neuvotteluissa hyvinvointia jäsenillemme esimerkiksi vuosilomakertymien yhtenäistämisellä ja lauantailaskennasta luopumisella. Irtisanomissuojan heikentämistä me Tradenomit emme hyväksy.

Kuntien kelpoisuusvaatimukset kuntoon - Tuleva kunta- ja aluepäättäjä, rekrytoidaanhan teillä oikein?
Rekrytointi-ilmoituksessa kerrotut kelpoisuusvaatimukset määrittävät millaisella osaamisella tehtävään voi tulla valituksi. Erityisesti julkisen sektorin työtehtävissä vaatimusten täyttäminen on ehdotonta. Liian usein vaatimuksilla rajataan ulkopuolelle tehtävään erinomaisesti tai jopa parhaiten sopiva henkilö. Huomioidaanko kuntanne rekrytoinneissa hakijat sekä ammattikorkeakouluista että yliopistoista?

Rahanarvoisia etuja opiskelijajäsenille
Danske Bankin uudet opiskelijajäsenille tarkoitetut edut voivat auttaa säästämään pitkän pennin. Pankin tarjoamat uudet edut sisältävät markkinoiden kattavimman paketin opiskelijoille.

Kuvaava nimike ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle: YAMK vai maisteri (amk)?
YAMK-tutkinto täyttää ensi vuonna jo 20 vuotta, mutta turhan moni kansalainen ei tiedä siitä juuri mitään. Tutkinto on kuitenkin menestynyt ”tutkan alapuolella”, sillä suurin osa tradenomi YAMK-tutkinnon suorittaneista – tai sitä opiskelevista – uskoo tutkinnon edistävän oman osaamisen lisäksi myös työuralla etenemistä.