Vaakakupissa työrauha ja ihmisoikeudet - Hallituksen tavoite työtaisteluoikeuden rajoittamisesta uhkaa perusoikeuksia

1.2.2024 | Työelämä

Työtaisteluoikeus, eli tutummin lakko-oikeus, ja erityisesti siihen liittyvät poliittiset työtaistelut ovat olleet vahvasti esillä hallituksen alkutaipaleella niin julkisessa keskustelussa, hallituksen ajamissa muutoksissa, kuin ammattiliittojen järjestämissä toimissa. Poliittiset työtaistelut jakavat voimakkaasti mielipiteitä ja valitettavasti niiden on myös koettu kohdistuneen maamme hallitukseen. On tärkeää tiedostaa, että poliittiset työtaistelut kohdistuvat aina tiettyihin hallituksen suunnittelemiin muutoksiin, eivät itse hallitukseen. 

Työtaisteluoikeus perustuu kansallisella tasolla erityisesti perustuslakiin sekä kansainvälisellä tasolla muun muassa Suomea sitoviin ILO:n yleissopimuksiin, Euroopan unionin peruskirjaan ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Työtaistelu on painostuskeino, jota käytetään esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden aikana edellisen työehtosopimuksen päättymisen jälkeen, jos sopimukseen ei päästä. Työtaistelukeinoja ovat esimerkiksi työnseisaus eli lakko, ylityö- ja vuorovaihtokieltokielto sekä ulosmarssi.

Hallitusohjelmasta löytyy kolme työtaisteluita koskevaa esitystä, joita hallitus pyrkii edistämään. Muutoksen kohteena ovat poliittiset työtaistelut, myötätuntotyötaistelut ja laittomat työtaistelut.

Mikä on poliittinen työtaistelu?

Poliittinen työtaistelu pitää sisällään keinoja ulosmarssista lakkoon. Lakosta puhuttaessa, kyseessä on laillinen lakko, jonka tavoitteet eivät liity työehtoihin, vaan työtaistelulla ajetaan poliittisia päämääriä. 

Poliittista työtaistelua koskeva hallituksen ajama muutos käsittää työtaistelujen keston rajaamisen enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin. Varsinaista ongelmaa tämän taustalla ei ole, kun viime vuosikymmeninä poliittiset työtaistelut ovat olleet Suomessa varsin harvinaisia, eivätkä ne ole kestäneet yli vuorokautta. Tässä lienee kyse vain mahdollisuuksien rajoittamisesta etukäteen siltä varalta, että hallitus lähtisi tulevaisuudessa edistämään kansalaisten kannalta jotain äärimmäisen ikävää uudistusta. 

On ongelmallista rajoittaa merkittävästi sellaista oikeutta, joka on viime kädessä kansalaisten viimeinen laillinen vaikuttamisen keino poliittisia toimia vastaan – vaikka tällä hetkellä vuorokautta pidemmille mielenilmauksille ei olisikaan tarvetta. Erityisesti aikana, jolloin maassamme vallitsee demokratia ja olemme osa Euroopan unionia. 

Mitä tarkoittaa myötätuntotyötaistelu tai tukilakko?

Myötätuntotyötaistelu eli tutummin tukilakko tarkoittaa lakkoa, jolla osoitetaan lakkoilemalla tukea toisen alan lakossa oleville ja pyritään näin vauhdittamaan neuvotteluita.

Tukilakkoa koskeva hallituksen ajama muutos rajoittaisi tukilakkoja merkittävästi. Hallituksen tahtotilana on saattaa tukilakot ilmoitusvelvollisuuden piiriin ja asettaa niille suhteellisuusarviointi. Muutoksen myötä laillisia tukilakkoja olisivat vain ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin, ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin. 

Tradenomien kannalta muutos ei olisi historian valossa merkittävä, sillä akavalaisessa kentässä ei ole turvauduttu tukilakkoihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että niiden rajoittaminen olisi suotavaa. Nykyisessä “työmarkkinamallissa” neuvottelukierroksen ensimmäisen työehtosopimuksen, eli päänavauksen merkitys on valtava, erityisesti palkankorotusten osalta. Tällöin on luontevaa ja oikeutettua, että tietyissä tilanteissa käytetään jopa merkittäviä tukilakkoja, kun lakkojen kohteena olevien neuvotteluiden vaikutus muiden alojen neuvotteluihin on välillisesti merkittävä. Tukilakkojen rajaaminen voisi johtaa myös pienempien, erityisesti matalapalkkaisten alojen neuvotteluaseman merkittävään heikentymiseen sekä mahdollisesti myös työehtojen heikkenemiseen.

Myötätuntotyötaisteluiden on katsottu kuuluvan yhtä lailla Euroopan ihmisoikeussopimuksen suojan piiriin. Niiden rajoittaminen laillisesti on mahdollista tietyissä määrin, mutta joka tapauksessa niiden heikentäminen on ihmisoikeuksiin puuttumista. 

Mikä on laiton työtaistelu?

Työtaistelu voi olla laiton esimerkiksi työehtosopimuksen voimassa ollessa. Työehtosopimuksen voimassaoloaikana vallitsee työrauhavelvoite, joka on osa työehtosopimusta. Jos lakko järjestetään työehtosopimuksen voimassaoloaikana ja se kohdistuu kyseiseen työehtosopimukseen, lakko on laiton.

Laitonta työtaistelua koskeva hallituksen ajama muutos koskee laittomista työtaisteluista määrättäviä sakkoja sekä sakkojen kohteita. Valitettavasti muutoksella saatettaisiin suoraan myös yksilöt nykytilaa heikompaan asemaan. Uudistuksessa laittomista työtaisteluista tuomittavia sakkoja korotettaisiin merkittävästi. Lisäksi työtuomioistuimen laittomaksi työtaisteluksi tuomitseman lakon jatkamisesta säädettäisiin työntekijälle 200 euron seuraamusmaksu laittomaksi tuomittuun työtaisteluun osallistumisesta. Lienee sanomattakin selvää, että Tradenomit eivät hyväksy yksilölle saatettavan sakon mahdollistamista.

Työtaisteluoikeus on demokratian peruspilari 

Työtaisteluoikeudella on pitkä ja merkittävä historia Suomessa. Työtaistelut ovat itse asiassa olleet olennainen osa demokraattisen oikeusvaltion synnyssä. Lakkojen avulla Suomeen on saatu muun muassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Lakoilla on siis saavutettu esimerkiksi naisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus.

Työtaisteluoikeuden rajoittaminen ei ole vain ammattiliittojen keinojen rajoittamista, vaan se on myös nykytilaan verrattuna ihmisoikeuksien heikentämistä. Ilman työtaisteluoikeutta työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmät olisivat keinotekoisia ja todellisuudessa vahvemman osapuolen sanelua. Kyse on yhteiskunnan kannalta merkittävistä peruspilareista. Vapaus poliittiseen toimintaan ja työtaistelut ovat olennainen osa demokraattista oikeusvaltiota, ja työtaisteluiden rajoittaminen on askel väärään suuntaan.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tradenomit mukana Akavan mielenilmauksessa

Työmarkkinoita kehitettävä kestävästi

Loman tarpeessa - Vuosiloma on työhyvinvointikysymys

Joonas Kopra

Erityisasiantuntija, finanssi- ja kaupan ala

050 407 4876

joonas.kopra@tradenomi.fi

Ville-Veikko Rantamaula

Edunvalvontajohtaja

040 832 6682

ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Aikuiskoulutustuki ei ole rikki - tradenomeilta täystyrmäys tuen lakkauttamiselle

Valtaosa jäsenistämme vastustaa hallituksen esitystä aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. On tärkeää, että aikuiskoulutustuen tilalle on olemassa uusi tukimuoto ennen nykyisen aikuiskoulutustuen lakkauttamista.

Lue lisää

Artikkeli: YTN katsoo tulevaan – Edunvalvonnan perusteet pysyvät, vaikka keinot muuttuvat

YTN on puolustanut ylempien toimihenkilöiden etuja 50 vuotta, ja työlle on tilausta tulevaisuudessakin.

Lue lisää

Palkaton sairauslomapäivä ei ole kenenkään etu

Suomen hallitus on muuttamassa lakia siten, että ensimmäinen sairauslomapäivä olisi palkaton. Ainoana poikkeuksena olisi tilanne, jossa sairausloma kestää vähintään viisi päivää tai sen syy on työtapaturma tai ammattitauti. Muutos tarkoittaisi, että yhä useampi tekisi töitä sairaana.

Lue lisää

Määräaikainen työsuhde – avain työllistämisen ongelmiin vai jotain ihan muuta?

Hallitusohjelman mukainen työlainsäädännön muutos mahdollistaisi määräaikaisten työsuhteiden solmimisen vuodeksi ilman perustetta. Asiantuntijamme esittää huolensa määräaikaisten työsuhteiden lisääntymisestä. Määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen vaikeuttaisi työllistymistä, heikentäisi palkkakehitysmahdollisuuksia ja lisäisi työhyvinvoinnin ongelmia.

Lue lisää

Paikallinen sopiminen murroksessa - hallituksen esitys uhkaa työntekijöiden etuja ja koko neuvottelujärjestelmää

Hallituksen esitys paikallisen sopimisen lisäämisestä vaarantaa työntekijöiden aseman. Esityksen mukaan paikallista sopimista voitaisiin tehdä suoraan henkilöstön kanssa, mikä ei ole tasavertainen neuvotteluasetelma. Lisäksi paikallista sopimista voitaisiin tehdä kaikissa järjestäytymättömissä yrityksissä, mikä voi romuttaa olemassa olevan neuvottelujärjestelmän ja heikentää työehtosopimuksia. Tradenomit olisi valmis hyäksymään paikallisen sopimisen kehittämisen, mikäli hallitus laajentaisi paikallista sopimista hallitusti pienet yritykset edellä ja henkilöstön edustus huomioiden.

Lue lisää