Muutosneuvottelut työpaikalla - mitä on hyvä tietää?

4.11.2024 | Työelämä

Muutosneuvotteluja käydään tällä hetkellä monessa yrityksessä. Myös kunnissa, kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla käydään yhteistoimintaneuvotteluja (yt-neuvottelut). Osalle tradenomeista muutos- tai yt-neuvottelut osuvat omalle kohdalle ensimmäistä kertaa työuran aikana. Olemme tukenasi muutosneuvotteluiden aikana ja niiden jälkeen.

Muutosneuvottelut johtavat usein irtisanomisiin tai lomautuksiin

Työnantajan on aloitettava muutosneuvottelut jo, kun toimenpiteitä harkitaan. Muutosneuvottelut kestävät yhteistoimintalain mukaan irtisanottavien määrästä, lomautusten kestosta ja työntekijämäärästä riippuen 14 päivää tai kuusi viikkoa. Kestosta on kuitenkin voitu sopia toisin myös työehtosopimuksella. Muutosneuvottelut voivat johtaa esimerkiksi irtisanomisiin, lomautuksiin, osa-aikaistamisiin tai työsopimuksen olennaisten ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen.

Työntekijöitä neuvotteluissa edustaa henkilöstön edustaja, yleensä luottamusmies tai luottamusvaltuutettu. Jos työntekijöillä ei ole edustajaa, muutosneuvottelut käydään neuvotteluiden kohteena olevien työntekijöiden kanssa.

Ennen muutosneuvotteluja työnantajan on annettava neuvotteluesitys, jossa kerrotaan aikatauluista ja ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Muutosneuvotteluissa käsitellään työnantajan suunnittelemia toimenpiteitä, niiden perusteita ja vaikutuksia. Työntekijöillä on mahdollisuus esittää näkemyksiään ja vaihtoehtoisia ratkaisuja esimerkiksi irtisanomisten välttämiseksi. Työnantajan on perusteltava, jos työntekijöiden ehdotus ei ole toteutettavissa. Varsinaiset päätökset on mahdollista tehdä vasta, kun neuvottelut on käyty loppuun. 

Työnantaja päättää irtisanottavat

Työnantaja antaa muutosneuvotteluissa selvityksen periaatteista, joiden mukaan esimerkiksi irtisanottavat tai lomautettavat työntekijät määräytyvät. Kuitenkin päätös siitä, keneen esimerkiksi irtisanominen kohdistuu, on työnantajan. Työnantaja voi valita irtisanottavat työn­tekijät vain niiden työntekijöiden joukosta, joiden työtehtävät ovat vähentyneet. Joskus oma työtehtävä ei lakkaa, vaan työtehtäviä organisoidaan työpaikalla täysin uudelleen. Tällöin työnantaja voi kohdistaa irtisanomisen keneen tahansa työntekijään, jota uudelleenorganisointi koskee. Valinnan peruste ei saa kuitenkaan olla missään tilanteessa epäasiallinen tai syr­jivä. 

Valitkaa henkilöstön edustaja - mieluiten jo ennen muutosneuvotteluja

Jos yrityksessänne ei ole vielä luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua, kannattaa sellainen valita heti. Tällöin henkilöstön edustus on valmiina, jos kutsu muutosneuvotteluihin tulee. Henkilöstön edustaja on ehtinyt kouluttautua liiton järjestämissä koulutuksissa ja keskusteluyhteys työnantajan kanssa on jo rakennettu. Luottamusmies valitaan työehtosopimuksen perusteella ja luottamusvaltuutettu lain perusteella, ja molemmilla on irtisanomissuoja. Vaikuttamisyksiköstämme saat neuvoja vaalien järjestämiseen!

Irtisanomisten toteuttaminen

Irtisanomisten toteuttaminen ei enää ole osa varsinais­ta yt-menettelyä. Niiden osalta noudatetaan lain yleisiä määräyksiä.

Irtisanomisesta kerrotaan jokaiselle useimmiten henkilökoh­taisesti. Irtisanomistilanne voi olla raskas ja ikävä kokemus, johon on mahdollista pyytää tueksi luotta­musmies tai -valtuutettu. 

Irtisanomisaika määräytyy työsopimuksen, lain tai työehtosopimuksen perusteella. Irtisanomisaikana työnantaja saattaa joissakin tilan­teissa vapauttaa työntekijän työntekovelvoitteesta. Tällöin palkanmaksu jatkuu irtisanomisajan loppuun saakka, mutta töitä ei tarvitse tehdä.

Työsuhteen päättyessä on tärkeä käydä läpi kertyneet vuosilomat ja mahdolliset saldotunnit sekä sopia niiden pitämisestä tai korvaamisesta. Jos vuosiloma halutaan sijoittaa irtisa­nomisajalle, voidaan siitä sopia.Työnantaja voi kuitenkin määrätä irtisanomisajalle vuosilomaa vain noudattaen vuosilomalain määräyksiä koskien esimerkiksi loman ajankohtaa. 

Voidaanko poissaoleva irtisanoa?

Kokoaikaisella perhevapaalla oleva työntekijä voidaan irtisanoa tuotannollisin ja taloudellisin perustein vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Osittaisella hoitovapaalla olevalla tällaista turvaa ei ole, vaan hänet voi­daan irtisanoa, jos työnantaja pystyy perustelemaan, ettei syy ole hoitovapaassa.

Muilla vapailla olevilla ei ole erityistä turvaa, vaan esimerkiksi sai­rauslomalla, vuosilomalla tai opintovapaalla olevat on mahdollista irtisanoa vapaan aikana.

Takaisinottovelvoite

Takaisinottovelvollisuus koskee niin virkasuhteessa kuin työsuhteessa olevia. Jos työnantaja tarvitsee tietyn ajan sisällä uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, on työnantajalla velvollisuus tarjota paikkaa irtisanotulle työntekijälle. Samana tai samankaltaisena työnä pidetään työtä, joka muistuttaa irtisanotun aikaisempia työtehtäviä. Tämän lisäksi henkilön ammattitaidon, koulutuksen ja työkokemuksen on sovelluttava kyseiseen työhön.

Takaisinottovelvoitteen keston pituus vaihtelee riip­puen työ- tai virkasuhteen pituudesta ja on pääsään­töisesti neljä tai kuusi kuukautta, virkasuhteisella kesto voi olla yhdeksän kuukautta. Jos tarjolla oleva työ soveltuu use­alle irtisanotulle, saa työnantaja päättää, kenelle sitä en­sisijaisesti tarjotaan.

Ota yhteyttä, jos jokin mietityttää

Jos muutosneuvotteluissa arveluttaa jokin asia tai pohdit, onko työnantaja toiminut oikein, voit olla yhteydessä työsuhdeneuvontamme juristeihin. Heiltä saat myös neuvoja ja tukea muutosneuvottelujen aikana. 

Joskus muutosneuvotteluiden yhteydessä tarjotaan myös irtisanomis-/eropaketteja. Eropaketilla voi olla vaikutusta esimerkiksi työttömyysturvaan. Sopimus mahdollisesta paketista kannattaakin aina tarkistuttaa työsuhdeneuvonnassamme ennen allekirjoittamista. Muutosneuvotteluiden myötä saatetaan myös tarjota uutta työtehtävää ja työsopimusta irtisanomisen vaihtoehtona. Tarkistuta myös uusi työsopimus ennen sen allekirjoittamista. 

Lisätietoa muutosneuvottelujen menettelystä löydät Oma luottamusmies -palvelusta.

Tradenomeilta saat sparrausta työnhakuun

Ura- ja työnhakupalveluidemme avulla saat päivitettyä työnhakupaperisi. Henkilökohtaisessa uravalmennuksessa voit pohtia omia vahvuuksiasi ja työnhaun verkkokurssilla saat vinkkejä työnhaun eri vaiheisiin. Autamme myös palkkatoiveen määrittelyssä uutta työtä hakiessasi. Tradenomien jäsenenä olet vakuutettu työttömyyden varalta ja saat meiltä työttömyysturvaa koskevaa neuvontaa.

Julia Lauren

Erityisasiantuntija, tieto- ja vakuutusala

050 376 2240

julia.lauren@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Tradenomi, oletko kiinnostunut tohtoriopinnoista?

Tradenomitutkinto antaa sinulle mahdollisuuden jatko-opintoihin aina tohtoritutkintoon asti. Ylempi korkeakoulututkinto, esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) eli tradenomi (YAMK), antaa pohjan ja mahdollisuuden suorittaa tohtoritutkinto. Erityisasiantuntijamme Tuomas kertoo mikä on ammatillinen tohtoritutkinto.

Lue lisää

Työelämä muuttuu vauhdilla - miksi vuosilomalaki laahaa perässä?

Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Samalla uudet sukupolvet haastavat perinteisiä käsityksiä työurasta. Vuosilomalaki on kuitenkin jämähtänyt vuosikymmenten taakse ja vaatii reipasta ravistelua, jotta se tukee työssäkäyvien hyvinvointia.

Lue lisää

Miksi järjestäytymisestä halutaan rangaista?

Ammattiliiton jäsenmaksu kuittautuu helposti tulevan kauden palkankorotuksilla.

Lue lisää

Tradenomit ja kansainvälinen edunvalvonta - EU ja paljon muuta

Suomalaisesta työelämää koskettavasta lainsäädännöstä merkittävä osa tulee Euroopan unionin valmistelun kautta. Siksikin oikea-aikainen ja vaikuttava edunvalvonta vaatii yhä tarkkaavaisempia toimia kansainvälisesti.

Lue lisää

Työelämälähtöinen ammattikorkeakoulutus ei saa unohtua korkeakouluvisiossa

Työelämälähtöisyys on ammatillisen korkeakoulutuksen ytimessä, joka ei saa unohtua korkeakouluvision valmistelussa. Insinööriliiton, Tradenomien ja OAJ:n koulutuspolitiikan asiantuntijat ovat yhdessä valmistelleet listan asioista, jotka on muistettava korkeakouluvisiokeskustelussa.

Lue lisää