Muutosneuvottelut työpaikalla - mitä on hyvä tietää?

4.11.2024 | Työelämä

Muutosneuvotteluja käydään tällä hetkellä monessa yrityksessä. Myös kunnissa, kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla käydään yhteistoimintaneuvotteluja (yt-neuvottelut). Osalle tradenomeista muutos- tai yt-neuvottelut osuvat omalle kohdalle ensimmäistä kertaa työuran aikana. Olemme tukenasi muutosneuvotteluiden aikana ja niiden jälkeen.

Muutosneuvottelut johtavat usein irtisanomisiin tai lomautuksiin

Työnantajan on aloitettava muutosneuvottelut jo, kun toimenpiteitä harkitaan. Muutosneuvottelut kestävät yhteistoimintalain mukaan irtisanottavien määrästä, lomautusten kestosta ja työntekijämäärästä riippuen seitsemän päivää tai kolme viikkoa. Kestosta on kuitenkin voitu sopia toisin myös työehtosopimuksella. Muutosneuvottelut voivat johtaa esimerkiksi irtisanomisiin, lomautuksiin, osa-aikaistamisiin tai työsopimuksen olennaisten ehtojen yksipuoliseen muuttamiseen.

Työntekijöitä neuvotteluissa edustaa henkilöstön edustaja, yleensä luottamusmies tai luottamusvaltuutettu. Jos työntekijöillä ei ole edustajaa, muutosneuvottelut käydään neuvotteluiden kohteena olevien työntekijöiden kanssa.

Ennen muutosneuvotteluja työnantajan on annettava neuvotteluesitys, jossa kerrotaan aikatauluista ja ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Muutosneuvotteluissa käsitellään työnantajan suunnittelemia toimenpiteitä, niiden perusteita ja vaikutuksia. Työntekijöillä on mahdollisuus esittää näkemyksiään ja vaihtoehtoisia ratkaisuja esimerkiksi irtisanomisten välttämiseksi. Työnantajan on perusteltava, jos työntekijöiden ehdotus ei ole toteutettavissa. Varsinaiset päätökset on mahdollista tehdä vasta, kun neuvottelut on käyty loppuun. 

Työnantaja päättää irtisanottavat

Työnantaja antaa muutosneuvotteluissa selvityksen periaatteista, joiden mukaan esimerkiksi irtisanottavat tai lomautettavat työntekijät määräytyvät. Kuitenkin päätös siitä, keneen esimerkiksi irtisanominen kohdistuu, on työnantajan. Työnantaja voi valita irtisanottavat työn­tekijät vain niiden työntekijöiden joukosta, joiden työtehtävät ovat vähentyneet. Joskus oma työtehtävä ei lakkaa, vaan työtehtäviä organisoidaan työpaikalla täysin uudelleen. Tällöin työnantaja voi kohdistaa irtisanomisen keneen tahansa työntekijään, jota uudelleenorganisointi koskee. Valinnan peruste ei saa kuitenkaan olla missään tilanteessa epäasiallinen tai syr­jivä. 

Valitkaa henkilöstön edustaja - mieluiten jo ennen muutosneuvotteluja

Jos yrityksessänne ei ole vielä luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua, kannattaa sellainen valita heti. Tällöin henkilöstön edustus on valmiina, jos kutsu muutosneuvotteluihin tulee. Henkilöstön edustaja on ehtinyt kouluttautua liiton järjestämissä koulutuksissa ja keskusteluyhteys työnantajan kanssa on jo rakennettu. Luottamusmies valitaan työehtosopimuksen perusteella ja luottamusvaltuutettu lain perusteella, ja molemmilla on irtisanomissuoja. Vaikuttamisyksiköstämme saat neuvoja vaalien järjestämiseen!

Irtisanomisten toteuttaminen

Irtisanomisten toteuttaminen ei enää ole osa varsinais­ta yt-menettelyä. Niiden osalta noudatetaan lain yleisiä määräyksiä.

Irtisanomisesta kerrotaan jokaiselle useimmiten henkilökoh­taisesti. Irtisanomistilanne voi olla raskas ja ikävä kokemus, johon on mahdollista pyytää tueksi luotta­musmies tai -valtuutettu. 

Irtisanomisaika määräytyy työsopimuksen, lain tai työehtosopimuksen perusteella. Irtisanomisaikana työnantaja saattaa joissakin tilan­teissa vapauttaa työntekijän työntekovelvoitteesta. Tällöin palkanmaksu jatkuu irtisanomisajan loppuun saakka, mutta töitä ei tarvitse tehdä.

Työsuhteen päättyessä on tärkeä käydä läpi kertyneet vuosilomat ja mahdolliset saldotunnit sekä sopia niiden pitämisestä tai korvaamisesta. Jos vuosiloma halutaan sijoittaa irtisa­nomisajalle, voidaan siitä sopia.Työnantaja voi kuitenkin määrätä irtisanomisajalle vuosilomaa vain noudattaen vuosilomalain määräyksiä koskien esimerkiksi loman ajankohtaa. 

Voidaanko poissaoleva irtisanoa?

Kokoaikaisella perhevapaalla oleva työntekijä voidaan irtisanoa tuotannollisin ja taloudellisin perustein vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan. Osittaisella hoitovapaalla olevalla tällaista turvaa ei ole, vaan hänet voi­daan irtisanoa, jos työnantaja pystyy perustelemaan, ettei syy ole hoitovapaassa.

Muilla vapailla olevilla ei ole erityistä turvaa, vaan esimerkiksi sai­rauslomalla, vuosilomalla tai opintovapaalla olevat on mahdollista irtisanoa vapaan aikana.

Takaisinottovelvoite

Takaisinottovelvollisuus koskee niin virkasuhteessa kuin työsuhteessa olevia. Jos työnantaja tarvitsee tietyn ajan sisällä uusia työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, on työnantajalla velvollisuus tarjota paikkaa irtisanotulle työntekijälle. Samana tai samankaltaisena työnä pidetään työtä, joka muistuttaa irtisanotun aikaisempia työtehtäviä. Tämän lisäksi henkilön ammattitaidon, koulutuksen ja työkokemuksen on sovelluttava kyseiseen työhön.

Takaisinottovelvoitteen keston pituus vaihtelee riip­puen työ- tai virkasuhteen pituudesta ja on pääsään­töisesti neljä tai kuusi kuukautta, virkasuhteisella kesto voi olla yhdeksän kuukautta. Jos tarjolla oleva työ soveltuu use­alle irtisanotulle, saa työnantaja päättää, kenelle sitä en­sisijaisesti tarjotaan.

Ota yhteyttä, jos jokin mietityttää

Jos muutosneuvotteluissa arveluttaa jokin asia tai pohdit, onko työnantaja toiminut oikein, voit olla yhteydessä työsuhdeneuvontamme juristeihin. Heiltä saat myös neuvoja ja tukea muutosneuvottelujen aikana. 

Joskus muutosneuvotteluiden yhteydessä tarjotaan myös irtisanomis-/eropaketteja. Eropaketilla voi olla vaikutusta esimerkiksi työttömyysturvaan. Sopimus mahdollisesta paketista kannattaakin aina tarkistuttaa työsuhdeneuvonnassamme ennen allekirjoittamista. Muutosneuvotteluiden myötä saatetaan myös tarjota uutta työtehtävää ja työsopimusta irtisanomisen vaihtoehtona. Tarkistuta myös uusi työsopimus ennen sen allekirjoittamista. 

Lisätietoa muutosneuvottelujen menettelystä löydät Oma luottamusmies -palvelusta.

Tradenomeilta saat sparrausta työnhakuun

Ura- ja työnhakupalveluidemme avulla saat päivitettyä työnhakupaperisi. Henkilökohtaisessa uravalmennuksessa voit pohtia omia vahvuuksiasi ja työnhaun verkkokurssilla saat vinkkejä työnhaun eri vaiheisiin. Autamme myös palkkatoiveen määrittelyssä uutta työtä hakiessasi. Tradenomien jäsenenä olet vakuutettu työttömyyden varalta ja saat meiltä työttömyysturvaa koskevaa neuvontaa.

Julia Lauren

Erityisasiantuntija, tieto- ja vakuutusala

050 376 2240

julia.lauren@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Kotihoidontuki on kiintiöitävä

Kotihoidon tuki pitäisi kiintöidä samaan tapaan kuin vanhempainvapaat. Se edistäisi työelämän tasa-arvoa, tasaisempaa hoitovastuuta ja lapsen oikeutta molempiin vanhempiin.

Lue lisää

Henkilöstön edustajana oppii uutta sekä työpaikastaan että luottamustehtävästään: ” Oma ammattiliitto ja YTN auttavat ja ovat taustalla tukena”

Nikke Syväkuru on työpaikkansa Luvata Oy:n työsuojeluvaltuutettu ja varaluottamushenkilö. Liiketalouden sekä IT-alan tradenomi on toiminut luottamustehtävissään kohta kaksi vuotta ja aikoo asettua ehdolle myös toiselle kaudelle.  

Lue lisää

Luottamushenkilönä pääsee vaikuttamaan: ”Jos muiden hyvinvointi ja työolot kiinnostavat, tämä on ihan avainpaikka”

Tradenomi YAMK Noora Montonen työskentelee Laurea-ammattikorkeakoulussa verkkolehti Laurea Journalin päätoimittajana ja toimii luottamushenkilönä ensimmäistä kauttaan. Kausi on pian katkolla ja Montonen aikoo asettua uudelleen ehdolle.

Lue lisää

Tradenomi, näin työehtosopimus kasvattaa tilipussiasi työuran aikana

On tärkeää ymmärtää, että työehtosopimukset turvaavat paljon enemmän kuin vain palkan. Ne ovat kuin henkilökohtainen vakuutus, joka on olemassa silloin, kun sitä eniten tarvitset. Paljonko tradenomi voi hyötyä työehtosopimuksesta? Lue asiantuntijamme Joonas Kopran blogi aiheesta!

Lue lisää

Tradenominaisen palkkapäivä on marraskuun puolivälissä

Naisten palkkapäivää vietettiin 2. marraskuuta 2025. Tradenominaisten palkkapäivä on selvityksemme perusteella hieman myöhemmin, marraskuun puolivälissä. Tradenomien palkkaero miesten ja naisten välillä on yksityisellä sektorilla 13 prosenttia, mikä tarkoittaa keskimäärin 658 euroa. Julkisella sektorilla ero on 11 prosenttia, eli keskimäärin 500 euroa.

Lue lisää