Paikallinen sopiminen murroksessa - hallituksen esitys uhkaa työntekijöiden etuja ja koko neuvottelujärjestelmää
4.1.2024 | Työelämä
Hallitus aikoo edistää paikallista sopimista pikaisella aikataululla. Kehittäminen on aina tervetullutta, mutta nyt lähdetään jahtaamaan jänistä panssarivaunulla. Kehittämisessä tärkeintä on tunnistaa kipukohdat ja etsiä näihin optimaaliset ratkaisut tilanteen parantamiseksi. Nyt esitetyillä toimilla muutetaan umpimähkään kaikkea ja toivotaan parasta.
Esityksessä muun muassa ollaan mahdollistamassa paikallinen sopiminen suoraan henkilöstön kanssa. Käytännössä siis esimerkiksi viisi työntekijää työllistävässä yrityksessä voisi sopia suoraan henkilöstön kanssa. Tämä ei ole millään tapaa tasavertainen neuvotteluasetelma. Pahimmillaan se johtaa siihen, että työnantaja painostaa asemansa turvin henkilöstön tekemään sopimuksen. Sovittavana asiana voi esimerkiksi olla, ettei työnantajan tarvitse maksaa työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia, mikä johtaisi tulotason heikkenemiseen. Aivan turhan takia työntekijäpuolen sopijana ei ole tähän asti ollut suojan omaava henkilöstön edustaja.
Toinen iso metsään menevä muutos esityksessä on paikallisen sopimisen mahdollistaminen kaikissa järjestäytymättömissä yrityksissä, kun työehtosopimusta noudatetaan yleissitovuuden perusteella. Muutoksella lähinnä pyritään vaikuttamaan järjestäytymiseen ja yritetään romuttaa toimivat mekanismit ja neuvottelujärjestelmä.
Hallitus tarvitsee aikalisän paikallisen sopimisen kehittämisessä
Tradenomit olisi valmis hyväksymään paikallisen sopimisen kehittämisen, mikäli hallitus laajentaisi paikallista sopimista hallitusti. Paikallisen sopimisen mahdollistaminen yleissitovassa kentässä tulee mielestämme rajata vain alle 10 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Yli 90 % yrityksistä Suomessa on alle 10 henkilöä työllistäviä ja näillä yrityksillä ei välttämättä ole mahdollisuuksia järjestäytyä. Lisäksi paikallisia sopimuksia ei voi olla sopimassa koko henkilöstö yhdessä. Työntekijäpuolelta paikallisia sopimuksia tekevällä henkilöllä tulee olla tarvittava osaaminen ja suoja, mikä edistäisi tasavertaista neuvotteluasetelmaa ja varmistaisi, ettei neuvotteluista voi koitua henkilökohtaisia seuraamuksia.
Hallituksen esittämät toimet voivat olla vaikuttavia, jos tavoitteena on todellisuudessa aivan muut asiat kuin paikallisen sopimisen kehittäminen. Paikallista sopimista hallituksen esityksillä ei voida aidosti vahvistaa ja edistää!
Sinua voisi kiinnostaa myös
Loman tarpeessa - Vuosiloma on työhyvinvointikysymys
Varmista, että etujasi ajetaan - liity jäseneksi!
Joonas Kopra
Erityisasiantuntija, finanssi- ja ICT-ala
050 407 4876
joonas.kopra@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
Osaaminen nousuun tutkinnon arvon verovähennysoikeuden avulla
Haluamme turvata koulutustason nousun ja mahdollisuuden kehittää omaa osaamista työn ohessa. Yksi tapa olisi verovähennysporkkana korkeakoulututkinnon suorittajille.
Arvot: johtamisen perustavanlaatuinen työkalu
Arvot ovat johtamisen ja työyhteisön kehittämisen kova ydin. Opi, kuinka teet organisaatiosi arvot todellisiksi työkaluiksi, etkä vain tyhjiksi sanoiksi – ne ohjaavat päätöksentekoa ja sitouttavat ihmiset arjessa. Saat konkreettiset vinkit arvojen sanallistamiseen, todeksi elämiseen ja hyödyntämiseen rekrytoinnissa asti.
Akava ja Arene: Ammattikorkeakoulujen asemaa pitää vahvistaa osana korkeakoulujärjestelmää
Suomessa valmistellaan uutta visiota korkeakoulutukselle ja tutkimukselle. Akava ja Arene muistuttavat ammattikorkeakoulujen tärkeydestä yhteiskunnalle, korkeakoulutuksen kehittämiselle, maan elinvoimaisuudelle, talous- ja tuottavuuskasvulle sekä koulutuksen tasa-arvolle.
Määräaikaisten työsopimusten helpottaminen osuu pahimpaan mahdolliseen aikaan
Vuoden 2026 alusta alkaen työnantajat voivat solmia perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, jos hallituksen suunnitelma toteutuu aikataulussa. Nykyisessä taloustilanteessa epävarmuuden lisääntyminen voi vähentää kulutusta ja heikentää kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen.
Palaammeko syytinkisopimusten aikakauteen?
Ikääntyvän Suomen talouden pelastamiseksi on kuultu monenlaisia ulostuloja. Säästötoimien seurauksena kykymme hoitaa hyvinvointivaltion velvotteita on laskemassa ja poliitikot alkavat nyt tyhjentää myös eläkerahastoja.