Perhevapaa on lasta varten
7.11.2023 | Työelämä

Elokuun 2022 tuli voimaan uusi perhevapaita koskeva laki, jossa ensimmäistä kertaa vanhempien hoitovastuu jaetaan lainsäädännöllä tasan. Tavoitteena on mahdollistaa perhevapaiden jakaminen nykyistä tasa-arvoisemmin molempien huoltajien kesken.
Meidän pitää muistaa, miksi perhevapaa ylipäänsä on olemassa. Se ei ole äitiä tai isää varten vaan se on lasta varten. Uuden perhevapaalain lähtökohta on, että lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaan, korostaa Tradenomien edunvalvonnan johtaja Ville-Veikko Rantamaula.
Tradenomit on jo parin vuosikymmenen ajan panostanut vahvasti työelämän kaikenlaisen tasa-arvon edistämiseen.
Perhevapaiden tasaisempi jakaminen vaatii asennemuutosta
Vaikka uusi laki antaa mahdollisuuden jakaa perhevapaita entistä tasa-arvoisemmin, pallo jää silti ensisijaisesti perheelle itselleen.
Lain mukaan kummallakin vanhemmalla on 160 päivän vanhempainrahakiintiö, josta 63 päivää voi luovuttaa toiselle. Lisäksi synnyttäjä on oikeutettu 40 päivän raskausrahakauteen.
– Jotta perhevapaita hyödynnetään lapsen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, pitää kulttuurin muuttua sekä kotona että työpaikalla. Äitien, isien ja myös työyhteisöjen pitää uudistaa ajattelumallejaan, muistuttaa Tradenomien erityisasiantuntija Julia Lauren.
Rantamaula on pettynyt siitä, että työmarkkinajärjestöjen nyt sopimissa työehtosopimuksissa ei huomioitu tulevaa perhevapaalakia. Julkisen sektorin virkaehtosopimusneuvottelut ovat vielä kesken. Nykyisissä sopimuksissa isille on palkallista vapaata vain viikosta kolmeen, äideille jopa kolme kuukautta.
– Jos uutta perhevapaalakia ei huomioida työ- ja virkaehtosopimuksissa, ei laki tule toteutumaan käytännössä eikä uuden lain tavoite toteudu, sanoo Rantamaula.
– Kun äideille maksetaan isiä pidempään täyttä palkkaa ja äidit pitävät pidempiä vapaita, merkitsee tämä myös sitä, että rahallinen vastuu perhevapaista jää enemmän naisvaltaisille aloille, selvittää Lauren.
Naisten asema työelämässä paranee
Uuden lain myötä pitkiä poissaoloja tulee molemmille vanhemmille, ei vain naisille. Nykyiset naisten pitkät poissaolot työelämästä ovat aiheuttaneet kuopan heidän palkka- ja myös eläketasoonsa.
– Toivottavasti uusi laki helpottaa perheen ja työn yhdistämistä niin, että töihin paluu voi tapahtua joustavasti, aluksi vaikka päivän viikossa töitä tehden. Näin yhteys työpaikkaan ja sen muutoksiin säilyisi nykyistä paremmin, visioi Rantamaula.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Miten puuttua alisuoriutumiseen? Onnistunut keskustelu voi johtaa työntekijän kehittymiseen
Vaaniiko boreout? Tunnista ja selätä tylsistyminen työssäsi
Kuinka pärjään hankalissa vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa?

Ville-Veikko Rantamaula
Edunvalvontajohtaja
040 832 6682
ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi

Julia Lauren
Erityisasiantuntija, tieto- ja vakuutusala
050 376 2240
julia.lauren@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä

Osaaminen nousuun tutkinnon arvon verovähennysoikeuden avulla
Haluamme turvata koulutustason nousun ja mahdollisuuden kehittää omaa osaamista työn ohessa. Yksi tapa olisi verovähennysporkkana korkeakoulututkinnon suorittajille.

Arvot: johtamisen perustavanlaatuinen työkalu
Arvot ovat johtamisen ja työyhteisön kehittämisen kova ydin. Opi, kuinka teet organisaatiosi arvot todellisiksi työkaluiksi, etkä vain tyhjiksi sanoiksi – ne ohjaavat päätöksentekoa ja sitouttavat ihmiset arjessa. Saat konkreettiset vinkit arvojen sanallistamiseen, todeksi elämiseen ja hyödyntämiseen rekrytoinnissa asti.

Akava ja Arene: Ammattikorkeakoulujen asemaa pitää vahvistaa osana korkeakoulujärjestelmää
Suomessa valmistellaan uutta visiota korkeakoulutukselle ja tutkimukselle. Akava ja Arene muistuttavat ammattikorkeakoulujen tärkeydestä yhteiskunnalle, korkeakoulutuksen kehittämiselle, maan elinvoimaisuudelle, talous- ja tuottavuuskasvulle sekä koulutuksen tasa-arvolle.

Määräaikaisten työsopimusten helpottaminen osuu pahimpaan mahdolliseen aikaan
Vuoden 2026 alusta alkaen työnantajat voivat solmia perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, jos hallituksen suunnitelma toteutuu aikataulussa. Nykyisessä taloustilanteessa epävarmuuden lisääntyminen voi vähentää kulutusta ja heikentää kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen.

Palaammeko syytinkisopimusten aikakauteen?
Ikääntyvän Suomen talouden pelastamiseksi on kuultu monenlaisia ulostuloja. Säästötoimien seurauksena kykymme hoitaa hyvinvointivaltion velvotteita on laskemassa ja poliitikot alkavat nyt tyhjentää myös eläkerahastoja.