Tekoälystä työpaikan tehomylly?

28.7.2025 | Työelämä

Suomalaiset työpaikat eivät ole edelläkävijöitä tekoälyn hyödyntämisessä. Boston Consulting Groupin (BCG) tammikuisen raportin mukaan Suomi on vaarassa jäädä pahasti jälkeen generatiivisen tekoälyn (GenAI) hyödyntämisessä. Tällä hetkellä vain noin joka viides suomalaisista työntekijöistä käyttää generatiivista tekoälyä viikoittain, kun muu Eurooppa on jo huomattavasti edellä.

Raportin mukaan tehokkaampi generatiivisen tekoälyn käyttö ja säästetyn ajan ohjaaminen tuottaviin tehtäviin voisi tuoda jopa 7 miljardia euroa lisää Suomen bruttokansantuotteeseen – joka vuosi. Mutta mitä sitten pitäisi tehdä?

Antti Merilehto on ”tekoälyn matkasaarnaaja” ja tietokirjailija. Elev Consultingin riveissä vaikuttava Merilehto kirjoitti Tekoäly – matkaopas johtajalle -kirjan osana tekoälykeskustelun ensimmäistä aaltoa vuonna 2018 – mutta se oli vasta alkusoittoa. Totisempi ralli alkoi, kun ChatGPT:n ja CoPilotin kaltaiset generatiiviset AI-työkalut lanseerattiin pari vuotta sitten.

Tekoäly toimii ajattelun apulaisena ideoinnissa, tiedon käsittelyssä, suositusten antamisessa ja ratkaisujen tekemisessä.

Merilehdon mukaan sellaiset liiketoiminnan peruspalikat kuin myynti ja markkinointi ovat nyt myllerryksessä, kun AI-työkalujen teho on tunnustettu työpaikoilla. Myös koulutuskentässä on käynnissä suuri muutos, joka ei ole vielä laajalti näkyvissä:

– Jos ajatellaan vaikkapa tradenomikoulutusta Suomessa, niin koko oppimäärässä ei ole yhtään harjoitusta, jota tekoäly ei voisi tehdä, hän täräyttää. Huijari tuskin myöskään jää kiinni: huolellisesti ohjeistettuna AI nakuttaa esseen tai kokeen, joka huiputtaa kokeneenkin open.

– Tekoälyn tekemää tekstiä ei enää erota ihmisen tekemästä, eikä maailmallakaan ole mitään ohjelmaa, joka erottaa onko teksti tekoälyn vai ihmisen kirjoittama, toteaa Merilehto.

Vastavalmistuneet tradenomit tuovat työpaikoille uusia työkaluja ja käytäntöjä

Merilehto on kouluttanut tulevaisuuden tradenomeja koulivia AMK-opettajia ja huomannut, että koulun voi läpäistä ChatGPT:n siivellä melko helposti. Eri asia on tietenkin, kannattaako.

– Tässäkin on kysymys sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta. Sisäinen motivaatio tarkoittaa, että oikeasti haluaa oppia ne vaadittavat asiat. Ulkoinen tarkoittaa, että haluaa vain tutkintopaperin ulos mahdollisimman pian, hän vertailee.

Positiivinen kulma tässä tilanteessa on se, että ammattikorkeakouluista virtaa yrityksiin muutosagentteja, jotka ravistelevat kulttuuria ja tekemisen tapoja.

– Tekoälyn käytön hallitsevat vastavalmistuneet tradenomit tuovat uusia työkaluja ja käytäntöjä työpaikoille ja muuttuvat kulusta tuotoksi hyvin nopeasti, Merilehto arvioi.

Muutosjohtaminen avainasemassa tekoälyn käyttöönotossa

Kuinka valmiita organisaatiot sitten ovat AI-tsunamiin? – Merilehdon mukaan tässä tilanteessa vaaditaan ennen kaikkea pätevää johtamista:

 – Yrityksissä on paljon pelkoja tekoälyyn liittyen ja se on täysin ymmärrettävää. Muutosjohtamisella kurssi korjataan.

Pelkoja hälvennetään puhumalla asioista niin, että kaikki ymmärtävät. - Arjen esimerkit herättävät mielenkiinnon ja samalla ihmiset näkevät AI:n tuomat hyödyt, Merilehto uskoo.

– Työpaikoilla ei pidä mennä teknologia, vaan ihminen edellä, alleviivaa ja lisää, että erilaisten työpajojen hyödyntäminen on luonteva tapa edetä monessa paikassa.      

Tekoälyn mahdollisuudet finanssialalla

Entä millainen muutosvoima AI on esimerkiksi rahoitusalalla, joka työllistää paljon tradenomeja? - OP Ryhmän strategisesta kehittämisestä vastaava johtaja Heikki Rautila toteaa, että tekoälyn mahdollisuudet finanssialalla ovat ”valtavan laajat”.

– Tekoäly auttaa parantamaan asiakaskokemusta, optimoimaan prosesseja ja kehittämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia, hän listaa.

OP Ryhmässä tekoäly on ”henkilöstön työpari”, joka tekee monia rutiininomaisia asioita kokonaan pankkilaisten puolesta ja auttaa tekemään asioita uudella tavalla.​ - Se toimii ajattelun apulaisena esimerkiksi ideoinnissa, tiedon käsittelyssä, suositusten antamisessa ja ratkaisujen tekemisessä, kertoo Rautila​.

Tekoäly tuo lisäbuustia asiakasrajapintaan

Asiakkaalle tekoälyn hyödyntäminen näkyy monissa asiakkaan käytössä olevissa palveluissa (kuten esimerkiksi OP Mobiilin chatbot OP Aina), joiden avulla asiakkaat saavat nopeammin ja tarkemmin tietoa ja vastauksia kysymyksiinsä.​ 

– Tekoälyn avulla pystymme myös parantamaan asiakaspalvelun laatua, kun asiakaspalvelijat saavat koottua tarkemmin ja tehokkaammin asiakasta koskevat tiedot.​ 

OP on jo pitkään panostanut henkilöstön tekoälyosaamiseen; yhtiö esimerkiksi lanseerasi koko henkilöstölle tarkoitetun Tekoäly tutuksi -koulutuksen jo vuonna 2019.

– Tänä päivänä koulutusta tarjotaan niin OP Ryhmän kautta keskitetysti, kuin myös liiketoimintojen itse organisoimissa koulutustilaisuuksissa, toteaa Rautila. OP Ryhmässä yli 10 000 yksittäistä työntekijää on tehnyt yhden tai useamman tekoälyyn liittyvän opinnon.

Vastuullista kehitystyötä

Pankissa on puntaroitu myös AI:n eettisiä kysymyksiä jo pitkään. OP Ryhmä julkaisi tekoälyn eettiset periaatteet vuonna 2018 ja ne uusittiin viime vuonna. Periaatteisiin kuuluu varmistaa, etteivät tekoälyjärjestelmät, data ja algoritmit sisällä ihmisryhmiä syrjiviä toimintamalleja – samalla kun haitallisia vaikutuksia ympäristölle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille vähennetään.

– Kehitämme ja valvomme tekoälyjärjestelmiä ihmisten ehdoilla ja varmistamme, että järjestelmämme ovat turvallisia, luotettavia ja suojattuja ulkopuolisilta kyberturvaloukkauksilta, Rautila päättää.

Tradenomin AI-selviytymispakkaus

• Testaa ja käytä tekoälysovelluksia rohkeasti, koska vain tekemällä oppii

• Muista osallistua asiaan liittyviin koulutuksiin ja kursseille; päivitä taitojasi jatkuvasti

• Pidä tavoitteenasi olla työpaikkasi parhaassa kymmenyksessä AI-asioissa

• Tiedosta, että panostamalla tekoälyyn pidät huolta omasta työmarkkinaarvostasi

Vinkit: Esa Riutta ja Antti Merilehto


Teksti: Sami Anteroinen Kuvitus: Samuli Siirala

Sinua saattaisi kiinnostaa

Työnhaku ja urasuunnittelu tekoälyn avulla – esittelyssä tekoälyavusteiset uravalmentajat

Tekoäly käyttöön työpaikalla yhdessä keskustellen

Kohti mielekästä työuraa - Näin laadit oman työelämäsi strategian

Lisää aiheesta: Työelämä

Korkeakoulututkinnosta tulisi saada verovähennys

Esitämme mallia, jossa korkeakoulututkinnon suorittaminen huomioitaisiin henkilökohtaisessa verotuksessa.

Lue lisää

Miksi kuulua ammattiliittoon? Järjestäytyminen kannattaa myös taloudellisesti

Liitot neuvottelivat tänä keväänä työ- ja virkaehtosopimukset. Yleiskorotus on valtava rahallinen jäsenetu, joka näkyy suoraan tilipussissa. Saat liiton juristilta apua työelämän riitatilanteissa jäsenmaksun hinnalla. Lue mitä muita etuja jäsenyys tuo tullessaan!

Lue lisää

Vaikea työehtosopimusneuvottelukierros toi ostovoimaa ja torjuntavoittoja

Kaikkien työntekijöiden ostovoima nousee yleiskorotusten ansiosta, eikä irtisanomissuojaa murenneta. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus näyttää muille tradenomialoille suuntaa, mutta neuvottelut olivat harvinaisen hankalat.

Lue lisää

Tradenomi, tuntuuko että työtäsi johtaa tekoäly? – Mitä on algoritmijohtaminen?

Algoritminen johtaminen, eli tekoälyn hyödyntäminen johtamistehtävissä, yleistyy nopeasti automatisoiden perinteisiä johtamispäätöksiä. Se on jo läsnä esimerkiksi työvuorosuunnittelussa ja alustataloudessa. Tekoälyä hyödynnetään johtamisessa jo monella työpaikalla, vaikka säännöt ovat vielä suurelta osin sopimatta ja EU-direktiivi on vasta valmisteilla.

Lue lisää

Tradenomi, oletko kiinnostunut tohtoriopinnoista?

Tradenomitutkinto antaa sinulle mahdollisuuden jatko-opintoihin aina tohtoritutkintoon asti. Ylempi korkeakoulututkinto, esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) eli tradenomi (YAMK), antaa pohjan ja mahdollisuuden suorittaa tohtoritutkinto. Erityisasiantuntijamme Tuomas kertoo mikä on ammatillinen tohtoritutkinto.

Lue lisää