Työelämälähtöinen ammattikorkeakoulutus ei saa unohtua korkeakouluvisiossa

7.5.2025 | Työelämä

Työelämälähtöisyys on ammatillisen korkeakoulutuksen ytimessä, joka ei saa unohtua korkeakouluvision valmistelussa. Tämä vaatii toteutuakseen panostusta niin resursseihin kuin laatuun, mutta myös todellista mahdollisuutta kehittää korkeakouluja pitkäjänteisesti ja vahvan itsenäisinä.

Haluamme yhdessä nostaa esiin ammattikorkeakoulujen merkityksen työelämälle ja alueilleen, sekä tuoda näkyviin myös huolet ammattikorkeakoulutuksen yläpuolella olevista tummista pilvistä. Korkeakouluvisio on parhaimmillaan ratkaisu, jolla taivas kirkastuu jälleen. Insinööriliiton, Tradenomien ja OAJ:n koulutuspolitiikan asiantuntijat ovat yhdessä valmistelleet listan asioista, jotka on muistettava korkeakouluvisiokeskustelussa.

Korkeakouluvisiossa muistettava

1) Ammattikorkeakoulujen aseman vahvistaminen

Ammattikorkeakoulutuksen tehtävänä on toimia korkeakouluna, kouluttaa osaajia, vaalia ammattisivistystä, tuottaa tutkimusta sekä olla alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen kehittäjäkumppani. AMK on täysiverinen korkeakoulu. Ne mahdollistavat yhdessä työelämän kanssa TKI-toiminnassa tapahtuvan korkeimman oppimisen.

2) Ammattisivistys ammatillisen korkeakoulutuksen ytimeksi

Ammattikorkeakoulut ovat enemmän kuin koulutusta ja oppimista. Niiden ydintä on kyky toimia ketterästi, vastuullisesti, vuorovaikutteisesti ja kestävästi muuttuvassa toimintaympäristössä. Ne kouluttavat asiantuntijoita, joilla on laaja-alainen yhteiskunnallinen ymmärrys.

3) Ammattilaisia työelämän tarpeeseen

Työllistyminen on merkki koulutuksen laadusta ja työelämän tarpeista. Siksi työllistymisen ja työelämän tarpeita luotaavan osaamisen ennakoinnin on jatkossakin oltava keskeisiä koulutuksen suunnittelua ohjaavia elementtejä.

4) Autonomiset ammattikorkeakoulut ovat paras kumppani

Yhteistyötä on lisättävä läpi korkeakoulutuksen, mutta se ei ole todellista mikäli toinen on alisteinen toiselle. Korkeakoululaitos tarvitsee tasa-arvoiseen kumppanuuteen perustuvaa autonomisten korkeakoulujen yhteistyötä Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin rakentamisessa. 

5) YAMK-tutkinnon aseman vahvistaminen

Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on kehitettävä, jotta se nykyistä laajemmin ja paremmin tunnustetaan työelämässä maisteritasoisena jatkotutkintona. Lisäksi tutkinnolle on varmistettava selkeä reitti tohtoriopintoihin.

6) Osaamisen kokonaisvaltainen nostaminen

Koulutustason nostaminen on kansallinen tavoite, jonka tulee ulottua koko väestön osaamisen kehittämiseen. Jatkuva oppiminen työssä vaadittavan osaamisen hankkimiseksi sekä työurilla etenemiseksi on mahdollistettava joustavasti eri tavoin niin koulutustarjonnan kuin opiskelukustannusten kattamisen osalta.

7) Kansainvälisyyden syventäminen

Kaikille opiskelijoille, erityisesti nuorille, on tarjottava paremmat mahdollisuudet niin opiskeluun kuin harjoitteluun ulkomailla. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistyessä on kansainvälisen liikkuvuuden ohella vahvistettava useamman opiskelijan mahdollisuuksia uusin oppimiskokemuksiin ja verkostoitumiseen. Ammattikorkeakoulujen on oltava jatkossakin aktiivisia toimijoita kv-yhteistyössä, ja tuettava myös henkilöstönsä kansainvälistä verkostoitumista.

 

Ammattikorkeakoulutuksen tulevaisuudesta keskusteltiin Helsingissä vuotuisilla AMK-päivillä 7.-8.5.2025. Kirjoitus on julkaistu yhteistyössä Insinööriliiton ja OAJ:n kanssa.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tradenomit haluaa lopettaa tutkintosyrjinnän kuntien rekrytoinneissa

Kuvaava nimike ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle: YAMK vai maisteri (amk)?

Kouluttautumisseteli - ratkaisumme osaamisen kehittämiseen työn ohessa

Tuomas Meriniemi

Erityisasiantuntija, koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka

040 357 2628

tuomas.meriniemi@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Henkilöstön edustajana oppii uutta sekä työpaikastaan että luottamustehtävästään: ” Oma ammattiliitto ja YTN auttavat ja ovat taustalla tukena”

Nikke Syväkuru on työpaikkansa Luvata Oy:n työsuojeluvaltuutettu ja varaluottamushenkilö. Liiketalouden sekä IT-alan tradenomi on toiminut luottamustehtävissään kohta kaksi vuotta ja aikoo asettua ehdolle myös toiselle kaudelle.  

Lue lisää

Luottamushenkilönä pääsee vaikuttamaan: ”Jos muiden hyvinvointi ja työolot kiinnostavat, tämä on ihan avainpaikka”

Tradenomi YAMK Noora Montonen työskentelee Laurea-ammattikorkeakoulussa verkkolehti Laurea Journalin päätoimittajana ja toimii luottamushenkilönä ensimmäistä kauttaan. Kausi on pian katkolla ja Montonen aikoo asettua uudelleen ehdolle.

Lue lisää

Tradenomi, näin työehtosopimus kasvattaa tilipussiasi työuran aikana

On tärkeää ymmärtää, että työehtosopimukset turvaavat paljon enemmän kuin vain palkan. Ne ovat kuin henkilökohtainen vakuutus, joka on olemassa silloin, kun sitä eniten tarvitset. Paljonko tradenomi voi hyötyä työehtosopimuksesta? Lue asiantuntijamme Joonas Kopran blogi aiheesta!

Lue lisää

Tradenominaisen palkkapäivä on marraskuun puolivälissä

Naisten palkkapäivää vietettiin 2. marraskuuta 2025. Tradenominaisten palkkapäivä on selvityksemme perusteella hieman myöhemmin, marraskuun puolivälissä. Tradenomien palkkaero miesten ja naisten välillä on yksityisellä sektorilla 13 prosenttia, mikä tarkoittaa keskimäärin 658 euroa. Julkisella sektorilla ero on 11 prosenttia, eli keskimäärin 500 euroa.

Lue lisää

Monikulttuurisen tiimin johtaminen on taito- ja tahtolaji

Suomalaiset johtamishyveet kuten rehellisyys ja avoimuus sopivat hyvin monikansalliseen työympäristöön.

Lue lisää