Työelämälähtöinen ammattikorkeakoulutus ei saa unohtua korkeakouluvisiossa

7.5.2025 | Työelämä

Työelämälähtöisyys on ammatillisen korkeakoulutuksen ytimessä, joka ei saa unohtua korkeakouluvision valmistelussa. Tämä vaatii toteutuakseen panostusta niin resursseihin kuin laatuun, mutta myös todellista mahdollisuutta kehittää korkeakouluja pitkäjänteisesti ja vahvan itsenäisinä.

Haluamme yhdessä nostaa esiin ammattikorkeakoulujen merkityksen työelämälle ja alueilleen, sekä tuoda näkyviin myös huolet ammattikorkeakoulutuksen yläpuolella olevista tummista pilvistä. Korkeakouluvisio on parhaimmillaan ratkaisu, jolla taivas kirkastuu jälleen. Insinööriliiton, Tradenomien ja OAJ:n koulutuspolitiikan asiantuntijat ovat yhdessä valmistelleet listan asioista, jotka on muistettava korkeakouluvisiokeskustelussa.

Korkeakouluvisiossa muistettava

1) Ammattikorkeakoulujen aseman vahvistaminen

Ammattikorkeakoulutuksen tehtävänä on toimia korkeakouluna, kouluttaa osaajia, vaalia ammattisivistystä, tuottaa tutkimusta sekä olla alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen kehittäjäkumppani. AMK on täysiverinen korkeakoulu. Ne mahdollistavat yhdessä työelämän kanssa TKI-toiminnassa tapahtuvan korkeimman oppimisen.

2) Ammattisivistys ammatillisen korkeakoulutuksen ytimeksi

Ammattikorkeakoulut ovat enemmän kuin koulutusta ja oppimista. Niiden ydintä on kyky toimia ketterästi, vastuullisesti, vuorovaikutteisesti ja kestävästi muuttuvassa toimintaympäristössä. Ne kouluttavat asiantuntijoita, joilla on laaja-alainen yhteiskunnallinen ymmärrys.

3) Ammattilaisia työelämän tarpeeseen

Työllistyminen on merkki koulutuksen laadusta ja työelämän tarpeista. Siksi työllistymisen ja työelämän tarpeita luotaavan osaamisen ennakoinnin on jatkossakin oltava keskeisiä koulutuksen suunnittelua ohjaavia elementtejä.

4) Autonomiset ammattikorkeakoulut ovat paras kumppani

Yhteistyötä on lisättävä läpi korkeakoulutuksen, mutta se ei ole todellista mikäli toinen on alisteinen toiselle. Korkeakoululaitos tarvitsee tasa-arvoiseen kumppanuuteen perustuvaa autonomisten korkeakoulujen yhteistyötä Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin rakentamisessa. 

5) YAMK-tutkinnon aseman vahvistaminen

Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on kehitettävä, jotta se nykyistä laajemmin ja paremmin tunnustetaan työelämässä maisteritasoisena jatkotutkintona. Lisäksi tutkinnolle on varmistettava selkeä reitti tohtoriopintoihin.

6) Osaamisen kokonaisvaltainen nostaminen

Koulutustason nostaminen on kansallinen tavoite, jonka tulee ulottua koko väestön osaamisen kehittämiseen. Jatkuva oppiminen työssä vaadittavan osaamisen hankkimiseksi sekä työurilla etenemiseksi on mahdollistettava joustavasti eri tavoin niin koulutustarjonnan kuin opiskelukustannusten kattamisen osalta.

7) Kansainvälisyyden syventäminen

Kaikille opiskelijoille, erityisesti nuorille, on tarjottava paremmat mahdollisuudet niin opiskeluun kuin harjoitteluun ulkomailla. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistyessä on kansainvälisen liikkuvuuden ohella vahvistettava useamman opiskelijan mahdollisuuksia uusin oppimiskokemuksiin ja verkostoitumiseen. Ammattikorkeakoulujen on oltava jatkossakin aktiivisia toimijoita kv-yhteistyössä, ja tuettava myös henkilöstönsä kansainvälistä verkostoitumista.

 

Ammattikorkeakoulutuksen tulevaisuudesta keskusteltiin Helsingissä vuotuisilla AMK-päivillä 7.-8.5.2025. Kirjoitus on julkaistu yhteistyössä Insinööriliiton ja OAJ:n kanssa.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tradenomit haluaa lopettaa tutkintosyrjinnän kuntien rekrytoinneissa

Kuvaava nimike ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle: YAMK vai maisteri (amk)?

Kouluttautumisseteli - ratkaisumme osaamisen kehittämiseen työn ohessa

Tuomas Meriniemi

Erityisasiantuntija, koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka

040 357 2628

tuomas.meriniemi@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Aluetoiminta kehittää yhä vahvempaa yhteisöä

Alueseminaarissa käsiteltiin aiheita edunvalvonnasta urapalveluihin ja pohdittiin seminaarille uutta nimeä sekä aktiivien roolia jäsenhankinnassa.

Lue lisää

Tekoälystä työpaikan tehomylly?

Suomalaiset työpaikat eivät ole edelläkävijöitä tekoälyn hyödyntämisessä. Tällä hetkellä vain noin joka viides suomalaisista työntekijöistä käyttää generatiivista tekoälyä viikoittain, kun muu Eurooppa on jo huomattavasti edellä. Mitä pitäisi tehdä?

Lue lisää

Korkeakoulututkinnosta tulisi saada verovähennys

Esitämme mallia, jossa korkeakoulututkinnon suorittaminen huomioitaisiin henkilökohtaisessa verotuksessa.

Lue lisää

Miksi kuulua ammattiliittoon? Järjestäytyminen kannattaa myös taloudellisesti

Liitot neuvottelivat tänä keväänä työ- ja virkaehtosopimukset. Yleiskorotus on valtava rahallinen jäsenetu, joka näkyy suoraan tilipussissa. Saat liiton juristilta apua työelämän riitatilanteissa jäsenmaksun hinnalla. Lue mitä muita etuja jäsenyys tuo tullessaan!

Lue lisää

Vaikea työehtosopimusneuvottelukierros toi ostovoimaa ja torjuntavoittoja

Kaikkien työntekijöiden ostovoima nousee yleiskorotusten ansiosta, eikä irtisanomissuojaa murenneta. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus näyttää muille tradenomialoille suuntaa, mutta neuvottelut olivat harvinaisen hankalat.

Lue lisää