Työelämälähtöinen ammattikorkeakoulutus ei saa unohtua korkeakouluvisiossa
7.5.2025 | Työelämä
Työelämälähtöisyys on ammatillisen korkeakoulutuksen ytimessä, joka ei saa unohtua korkeakouluvision valmistelussa. Tämä vaatii toteutuakseen panostusta niin resursseihin kuin laatuun, mutta myös todellista mahdollisuutta kehittää korkeakouluja pitkäjänteisesti ja vahvan itsenäisinä.
Haluamme yhdessä nostaa esiin ammattikorkeakoulujen merkityksen työelämälle ja alueilleen, sekä tuoda näkyviin myös huolet ammattikorkeakoulutuksen yläpuolella olevista tummista pilvistä. Korkeakouluvisio on parhaimmillaan ratkaisu, jolla taivas kirkastuu jälleen. Insinööriliiton, Tradenomien ja OAJ:n koulutuspolitiikan asiantuntijat ovat yhdessä valmistelleet listan asioista, jotka on muistettava korkeakouluvisiokeskustelussa.
Korkeakouluvisiossa muistettava
1) Ammattikorkeakoulujen aseman vahvistaminen
Ammattikorkeakoulutuksen tehtävänä on toimia korkeakouluna, kouluttaa osaajia, vaalia ammattisivistystä, tuottaa tutkimusta sekä olla alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen kehittäjäkumppani. AMK on täysiverinen korkeakoulu. Ne mahdollistavat yhdessä työelämän kanssa TKI-toiminnassa tapahtuvan korkeimman oppimisen.
2) Ammattisivistys ammatillisen korkeakoulutuksen ytimeksi
Ammattikorkeakoulut ovat enemmän kuin koulutusta ja oppimista. Niiden ydintä on kyky toimia ketterästi, vastuullisesti, vuorovaikutteisesti ja kestävästi muuttuvassa toimintaympäristössä. Ne kouluttavat asiantuntijoita, joilla on laaja-alainen yhteiskunnallinen ymmärrys.
3) Ammattilaisia työelämän tarpeeseen
Työllistyminen on merkki koulutuksen laadusta ja työelämän tarpeista. Siksi työllistymisen ja työelämän tarpeita luotaavan osaamisen ennakoinnin on jatkossakin oltava keskeisiä koulutuksen suunnittelua ohjaavia elementtejä.
4) Autonomiset ammattikorkeakoulut ovat paras kumppani
Yhteistyötä on lisättävä läpi korkeakoulutuksen, mutta se ei ole todellista mikäli toinen on alisteinen toiselle. Korkeakoululaitos tarvitsee tasa-arvoiseen kumppanuuteen perustuvaa autonomisten korkeakoulujen yhteistyötä Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin rakentamisessa.

5) YAMK-tutkinnon aseman vahvistaminen
Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on kehitettävä, jotta se nykyistä laajemmin ja paremmin tunnustetaan työelämässä maisteritasoisena jatkotutkintona. Lisäksi tutkinnolle on varmistettava selkeä reitti tohtoriopintoihin.
6) Osaamisen kokonaisvaltainen nostaminen
Koulutustason nostaminen on kansallinen tavoite, jonka tulee ulottua koko väestön osaamisen kehittämiseen. Jatkuva oppiminen työssä vaadittavan osaamisen hankkimiseksi sekä työurilla etenemiseksi on mahdollistettava joustavasti eri tavoin niin koulutustarjonnan kuin opiskelukustannusten kattamisen osalta.
7) Kansainvälisyyden syventäminen
Kaikille opiskelijoille, erityisesti nuorille, on tarjottava paremmat mahdollisuudet niin opiskeluun kuin harjoitteluun ulkomailla. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistyessä on kansainvälisen liikkuvuuden ohella vahvistettava useamman opiskelijan mahdollisuuksia uusin oppimiskokemuksiin ja verkostoitumiseen. Ammattikorkeakoulujen on oltava jatkossakin aktiivisia toimijoita kv-yhteistyössä, ja tuettava myös henkilöstönsä kansainvälistä verkostoitumista.
Ammattikorkeakoulutuksen tulevaisuudesta keskusteltiin Helsingissä vuotuisilla AMK-päivillä 7.-8.5.2025. Kirjoitus on julkaistu yhteistyössä Insinööriliiton ja OAJ:n kanssa.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Tradenomit haluaa lopettaa tutkintosyrjinnän kuntien rekrytoinneissa
Kuvaava nimike ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle: YAMK vai maisteri (amk)?
Kouluttautumisseteli - ratkaisumme osaamisen kehittämiseen työn ohessa
Tuomas Meriniemi
Erityisasiantuntija, koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka
040 357 2628
tuomas.meriniemi@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
Työelämä muuttuu arpapeliksi
Miten hallituksen työelämämuutokset vaikuttavat tradenomiin? Lue asiantuntijamme analyysi irtisanomissuojan heikentymisestä, määräaikaisuuksista ja ammattiliiton jäsenyyden merkityksestä muuttuvilla työmarkkinoilla.
Sukupuolten välinen selittämätön palkkaero piinaa suomalaista työelämää – mikä neuvoksi?
Sukupuolten välinen selittämätön palkkaero on tradenomien keskuudessa noin 8,4 prosenttia. Selittämätön palkkaero on yksi merkittävimpiä ongelmia tasa-arvon toteutumiselle työelämässä ja sillä on kauaskantoiset vaikutukset jopa eläkkeisiin. Siihen voidaan vaikuttaa muun muassa perhevapaiden tasaisemmalla jakautumisella, palkka avoimuudella ja palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanolla.
Tekoäly muuttaa työtä – edunvalvonnan pysyttävä kehityksen kyydissä
Tekoäly tulee muuttamaan etenkin tietopohjaista asiantuntijatyötä. Rutiinitehtävien siirtyminen tekoälylle haastaa miettimään, miten työt järjestetään fiksusti uudella tavalla.
Jäsenmaksun verovähennys poistuu vuonna 2026
Tradenomien jäsenyys on pieni investointi omaan työuraan, palkkakehitykseen sekä paremman työelämän saavuttamiseen kaikille tradenomeille. Vain 1,08 euroa päivässä!
Kotihoidontuki on kiintiöitävä
Kotihoidon tuki pitäisi kiintöidä samaan tapaan kuin vanhempainvapaat. Se edistäisi työelämän tasa-arvoa, tasaisempaa hoitovastuuta ja lapsen oikeutta molempiin vanhempiin.