Työelämälähtöinen ammattikorkeakoulutus ei saa unohtua korkeakouluvisiossa
7.5.2025 | Työelämä
Työelämälähtöisyys on ammatillisen korkeakoulutuksen ytimessä, joka ei saa unohtua korkeakouluvision valmistelussa. Tämä vaatii toteutuakseen panostusta niin resursseihin kuin laatuun, mutta myös todellista mahdollisuutta kehittää korkeakouluja pitkäjänteisesti ja vahvan itsenäisinä.
Haluamme yhdessä nostaa esiin ammattikorkeakoulujen merkityksen työelämälle ja alueilleen, sekä tuoda näkyviin myös huolet ammattikorkeakoulutuksen yläpuolella olevista tummista pilvistä. Korkeakouluvisio on parhaimmillaan ratkaisu, jolla taivas kirkastuu jälleen. Insinööriliiton, Tradenomien ja OAJ:n koulutuspolitiikan asiantuntijat ovat yhdessä valmistelleet listan asioista, jotka on muistettava korkeakouluvisiokeskustelussa.
Korkeakouluvisiossa muistettava
1) Ammattikorkeakoulujen aseman vahvistaminen
Ammattikorkeakoulutuksen tehtävänä on toimia korkeakouluna, kouluttaa osaajia, vaalia ammattisivistystä, tuottaa tutkimusta sekä olla alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen kehittäjäkumppani. AMK on täysiverinen korkeakoulu. Ne mahdollistavat yhdessä työelämän kanssa TKI-toiminnassa tapahtuvan korkeimman oppimisen.
2) Ammattisivistys ammatillisen korkeakoulutuksen ytimeksi
Ammattikorkeakoulut ovat enemmän kuin koulutusta ja oppimista. Niiden ydintä on kyky toimia ketterästi, vastuullisesti, vuorovaikutteisesti ja kestävästi muuttuvassa toimintaympäristössä. Ne kouluttavat asiantuntijoita, joilla on laaja-alainen yhteiskunnallinen ymmärrys.
3) Ammattilaisia työelämän tarpeeseen
Työllistyminen on merkki koulutuksen laadusta ja työelämän tarpeista. Siksi työllistymisen ja työelämän tarpeita luotaavan osaamisen ennakoinnin on jatkossakin oltava keskeisiä koulutuksen suunnittelua ohjaavia elementtejä.
4) Autonomiset ammattikorkeakoulut ovat paras kumppani
Yhteistyötä on lisättävä läpi korkeakoulutuksen, mutta se ei ole todellista mikäli toinen on alisteinen toiselle. Korkeakoululaitos tarvitsee tasa-arvoiseen kumppanuuteen perustuvaa autonomisten korkeakoulujen yhteistyötä Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin rakentamisessa.

5) YAMK-tutkinnon aseman vahvistaminen
Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa on kehitettävä, jotta se nykyistä laajemmin ja paremmin tunnustetaan työelämässä maisteritasoisena jatkotutkintona. Lisäksi tutkinnolle on varmistettava selkeä reitti tohtoriopintoihin.
6) Osaamisen kokonaisvaltainen nostaminen
Koulutustason nostaminen on kansallinen tavoite, jonka tulee ulottua koko väestön osaamisen kehittämiseen. Jatkuva oppiminen työssä vaadittavan osaamisen hankkimiseksi sekä työurilla etenemiseksi on mahdollistettava joustavasti eri tavoin niin koulutustarjonnan kuin opiskelukustannusten kattamisen osalta.
7) Kansainvälisyyden syventäminen
Kaikille opiskelijoille, erityisesti nuorille, on tarjottava paremmat mahdollisuudet niin opiskeluun kuin harjoitteluun ulkomailla. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistyessä on kansainvälisen liikkuvuuden ohella vahvistettava useamman opiskelijan mahdollisuuksia uusin oppimiskokemuksiin ja verkostoitumiseen. Ammattikorkeakoulujen on oltava jatkossakin aktiivisia toimijoita kv-yhteistyössä, ja tuettava myös henkilöstönsä kansainvälistä verkostoitumista.
Ammattikorkeakoulutuksen tulevaisuudesta keskusteltiin Helsingissä vuotuisilla AMK-päivillä 7.-8.5.2025. Kirjoitus on julkaistu yhteistyössä Insinööriliiton ja OAJ:n kanssa.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Tradenomit haluaa lopettaa tutkintosyrjinnän kuntien rekrytoinneissa
Kuvaava nimike ylemmälle ammattikorkeakoulututkinnolle: YAMK vai maisteri (amk)?
Kouluttautumisseteli - ratkaisumme osaamisen kehittämiseen työn ohessa
Tuomas Meriniemi
Erityisasiantuntija, koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka
040 357 2628
tuomas.meriniemi@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
Henkilöstön edustajana oppii uutta sekä työpaikastaan että luottamustehtävästään: ” Oma ammattiliitto ja YTN auttavat ja ovat taustalla tukena”
Nikke Syväkuru on työpaikkansa Luvata Oy:n työsuojeluvaltuutettu ja varaluottamushenkilö. Liiketalouden sekä IT-alan tradenomi on toiminut luottamustehtävissään kohta kaksi vuotta ja aikoo asettua ehdolle myös toiselle kaudelle.
Luottamushenkilönä pääsee vaikuttamaan: ”Jos muiden hyvinvointi ja työolot kiinnostavat, tämä on ihan avainpaikka”
Tradenomi YAMK Noora Montonen työskentelee Laurea-ammattikorkeakoulussa verkkolehti Laurea Journalin päätoimittajana ja toimii luottamushenkilönä ensimmäistä kauttaan. Kausi on pian katkolla ja Montonen aikoo asettua uudelleen ehdolle.
Tradenomi, näin työehtosopimus kasvattaa tilipussiasi työuran aikana
On tärkeää ymmärtää, että työehtosopimukset turvaavat paljon enemmän kuin vain palkan. Ne ovat kuin henkilökohtainen vakuutus, joka on olemassa silloin, kun sitä eniten tarvitset. Paljonko tradenomi voi hyötyä työehtosopimuksesta? Lue asiantuntijamme Joonas Kopran blogi aiheesta!
Tradenominaisen palkkapäivä on marraskuun puolivälissä
Naisten palkkapäivää vietettiin 2. marraskuuta 2025. Tradenominaisten palkkapäivä on selvityksemme perusteella hieman myöhemmin, marraskuun puolivälissä. Tradenomien palkkaero miesten ja naisten välillä on yksityisellä sektorilla 13 prosenttia, mikä tarkoittaa keskimäärin 658 euroa. Julkisella sektorilla ero on 11 prosenttia, eli keskimäärin 500 euroa.
Monikulttuurisen tiimin johtaminen on taito- ja tahtolaji
Suomalaiset johtamishyveet kuten rehellisyys ja avoimuus sopivat hyvin monikansalliseen työympäristöön.