Työttömyysturvan työssäoloehto porrastettava

30.3.2023 | Työelämä

Seuraavan hallitus uudistaa työttömyysturvaa, mikäli puolueiden ohjelmia on uskominen. Lähihistoriassa tässä yhteydessä uudistamisen synonyymi on ollut leikkaaminen eli työttömyysturvan kestoa ja tasoa on laskettu.

Haluamme kiinnittää erityistä huomiota työttömille tarjottaviin palveluihin. Työllistymistä edistävät palvelut ovat avainasemassa, jotta työnsä menettänyt löytää uusia mahdollisuuksia työllistyä. Yhtenä pullonkaulana jouheviin tukitoimiin on tiedonkulku ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen ruuhkautuminen. Liittona tarjoamme monipuolisia palveluja uudelleen työllistymiseksi, mutta pahimmillaan saamme tiedon jäsenemme työttömyydestä vasta vuoden kuluttua. Tuolloin olemme auttamatta myöhässä. Jotta työnhakuun saadaan kaikki keinot käyttöön heti työttömyysjakson alkaessa, pitäisi tiedon kulkea paremmin irtisanovan yrityksen, viranomaisten, työttömyyskassan ja liittojen välillä.

Ratkaisumme työttömyysturvan uudistamiseksi: työssäoloehdon porrastaminen

Ratkaisuksi työttömyysturvan uudistamiseen ehdotamme työssäoloehdon porrastamisen. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttyminen. Työssäoloehto nykyisellään tarkoittaa 26 viikkoa työskentelyä eli kuutta kuukautta. Jos siis olet ollut töissä puoli vuotta, olet oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan 300 vuorokauden eli 19 kuukauden ajan. Jos sinulla työssäoloehdon täytyttyä puolestaan on työkokemusta enemmän kuin kolme vuotta, olet oikeutettu 400 vuorokauden ajan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Ja jos puolestaan olet täyttänyt 58 vuotta, työttömyysturvan kesto on 500 vuorokautta. Kuulostaako selkeältä tai reilulta?

Nykyisessä mallissa jalkoihin jäävät vähän työkokemusta omaavat ja pätkätyöläiset, jotka varsin usein ovat työelämän nuoria osaajia. Joidenkin oikeustajua voi myös koetella tilanne, jossa puolen vuoden työssäoloehdon täyttymisellä on oikeutettu työttömyysturvaan kolminkertaisen ajan. Sen vuoksi kuitenkaan ei koko järjestelmää kannata romuttaa. Tästä syystä haluamme sitoa työssäoloehdon kerryttämisen paremmin suhteessa työuran pituuteen. Mallissamme esimerkiksi puolen vuoden työskentelyllä olisi oikeutettu kolmen kuukauden ansiosidonnaiseen päivärahaan, vuoden työssäololla puolestaan puolen vuoden turvaan ja 12 vuoden työskentelyllä oikeus 500 vuorokauden turvaan.

Rahallisesti tuen on oltava riittävällä tasolla, jotta työttömäksi jäänyt jäsenemme voi keskittyä sataprosenttisesti työnhakuun.

Rahallisesti tuen on oltava riittävällä tasolla, jotta työttömäksi jäänyt jäsenemme voi keskittyä sataprosenttisesti työnhakuun ja hyödyntää täysimääräisesti kaikki palvelut, joista on apua uudelleen työllistymisessä. Järjestelmän uskottavuuden osalta on taas suhde työssäoloon ja työttömyysturvan kestoon oltava balanssissa. Kuutta kuukautta ei voi ylipäänsä vielä pitää pysyvänä työsuhteena, onhan koeaikakin jo yleisimmillään vastaavan pituinen. Aivan kuten irtisanomisajoissakin huomioidaan työsuhteen kesto, vastaava porrastus tarvitaan myös työttömyysturvajärjestelmän työssäoloehtoon.

Irtisanomisajatkin on sidottu työuraan, miksi työssäoloehtoa ei voisi uudistaa samalla tavalla? Se olisi järjestelmän kestävyyden kannalta järkevää ja oikeudenmukaisempaa. Työttömyysturvajärjestelmä tarvitsee kehittämistä, mutta nyt olisi hyvä hetki tehdä harkittuja muutoksia paniikinomaisen leikkaamisen sijaan.
 



Eduskuntavaalitavoittessamme otamme kantaa meille Tradenomeille tärkeisiin työelämä- ja koulutuskysymyksiin:

- Omaehtoinen koulutus verovapaaksi henkilöstöeduksi
- Ylemmän AMK-tutkintonimikkeen muuttaminen muotoon Maisteri (AMK)
- Subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön
- Psykososiaalisen kuormituksen kirjaaminen työturvallisuuslakiin
- Työttömyysturvan uudistaminen työssäoloehtoa porrastamalla

Tutustu tavoitteisiimme ja vaalien tradenomiehdokkaisiin täällä!

Ville-Veikko Rantamaula

Edunvalvontajohtaja

040 832 6682

ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

5 vinkkiä ihmislähtöiseen muutosjohtamiseen

Ammattimentori Kati Huovinmaa pureutuu Työelämäkorjaamossa tällä kertaa ihmislähtöisessä muutosjohtamisessa onnistumiseen. Johda muutosta ihmislähtöisesti näillä vinkeillä!

Lue lisää

Tekoäly käyttöön työpaikalla yhdessä keskustellen

Tekoälyn käyttöönotto työpaikoilla vaatii osaamisen kehittämistä ja pelisäännöt tekoälyn hyödyntämiseen. Käytännön kysymyksistä on syytä keskustella yhdessä henkilöstön kanssa. Lue asiantuntijamme blogista mitä kannattaa ottaa huomioon, kun tekoäly otetaan käyttöön työpaikalla?

Lue lisää

Ammattikorkeakouluille reilu mahdollisuus

Eurooppalaiset ammattikorkeakoulut kehittyvät vauhdilla ja samaan aikaan meillä Suomessa sitkeästi elää vääränlaiset käsitykset ammattikorkeakoulujen kyvykkyydestä.

Lue lisää

Mitkä ovat sinun tekosi naistenpäivän kunniaksi?

Ruusut ja suklaa ovat kyllä ihania, mutta niiden avulla ei vielä saada aikaan merkittäviä muutoksia. Kati Huovinmaa kannustaa tällä kertaa Työelämäkorjaamossa miettimään, mitkä ovat sinun tekosi naistenpäivän kunniaksi? Miten voimme omilla teoillamme edistää tasa-arvoa ja naisten oikeuksia?

Lue lisää

Vaakakupissa työrauha ja ihmisoikeudet - Hallituksen tavoite työtaisteluoikeuden rajoittamisesta uhkaa perusoikeuksia

On tärkeää tiedostaa, että poliittiset työtaistelut kohdistuvat aina tiettyihin hallituksen suunnittelemiin muutoksiin, eivät itse hallitukseen. Työtaistelu on painostuskeino, jota käytetään esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden aikana edellisen työehtosopimuksen päättymisen jälkeen, jos sopimukseen ei päästä. Työtaistelukeinoja ovat esimerkiksi työnseisaus eli lakko, ylityö- ja vuorovaihtokieltokielto sekä ulosmarssi. Hallitusohjelmasta löytyy kolme työtaisteluita koskevaa esitystä, joita hallitus pyrkii edistämään. Muutoksen kohteena ovat poliittiset työtaistelut, myötätuntotyötaistelut ja laittomat työtaistelut.

Lue lisää