Vahvista ihmislähtöisyyttäsi suunnitelmallisuuden avulla

5.11.2024 | Työelämä

Mitä pidemmälle teknologia kehittyy, sitä arvokkaammaksi muodostuu se, mikä kaikki meissä ihmisissä on korvaamatonta. Siksi tahdon käynnistää ihmislähtöisyyden vallankumouksen ja kutsun nyt sinut siihen mukaan. Oman ihmislähtöisyytesi vahvistamisesta on paljon hyötyä huolimatta siitä, missä roolissa juuri nyt työskentelet. Lukuisat kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvinvoiva ja motivoitunut ihminen on työpaikallaan tuottavin. Mitä useampi tällainen ihminen organisaatiossa työskentelee, sitä kestävämmällä pohjalla tuottavuus on – koko kansantalouden kannalta. Jo lapsi tietää – tradenomista puhumattakaan: kun tuntee kuuluvansa porukkaan ja saa ilmaista mielipiteensä ilman pelkoa, keksii loistavia ideoita ja uskaltaa lähteä uusiinkin juttuihin. Tämä kaikki pohjautuu ihmislähtöisyyteen.

Vinkit ihmislähtöisyyden vahvistamiseen

Kuten niin monessa muussakin asiassa, myös ihmislähtöisyydessä on mahdollista kehittyä ja vahvistaa omaa osaamistaan johdonmukaisen suunnitelmallisuuden avulla. Omassa ammattimentorin työssäni olen hyödyntänyt mallia, jonka olen kehittänyt ihmislähtöisyyden vahvistamiseksi. Se pohjautuu arvoihin, vahvuuksiin ja kaikkein oleellisimmin – käytännön tekoihin.

1. Selkeytä ja sanallista omat ydinarvosi

Se, millaiseen arvopohjaan käytännön teoissa ja päätöksissä nojaamme, on ratkaisevan tärkeää ihmislähtöisyyden vahvistamisessa. Omat arvot voi hahmottaa esimerkiksi peilaamalla omia tähänastisen työelämän riemullisimpia hetkiä sekä vaikeimpia paikkoja - sellaisia, jotka ovat valvottaneet öitä ja saaneet pohtimaan jopa työpaikan vaihdosta. Näiden havaintojen myötä voit löytää konkreettisella tavalla aineksia omien arvojesi löytämiseksi: mikä arvo toteutui, kun koit jotain vahvan myönteistä? Entä mikä arvo jäi toteutumatta tiukassa paikassa? Mitä arvoristiriitaa pystyt tätä kautta havaitsemaan? Kenties arvoihisi lukeutuvat esimerkiksi rehellisyys, vapaus, oikeudenmukaisuus tai yhteisöllisyys? Vai puhutteleeko sittenkin enemmän kestävyys, muutos tai vuorovaikutus?

2. Tunnista tärkeimmät vahvuutesi ihmisten kanssa

Monen voi olla vaikeaa tunnistaa ja sanallistaa omat vahvuutensa ihmisten kanssa toteutuvassa vuorovaikutuksessa. Siinä tapauksessa kannustan kääntymään sinut parhaiten tuntevien tyyppien puoleen: miten läheisesi havainnoivat vahvuuksiasi ihmisten kanssa? Entä he, jotka ovat työskennelleet kanssasi? Omien, jo olemassa olevien vahvuuksien tunnistaminen on hyvä pohja suunnitelmalliselle ihmislähtöisyyden jatkokehitykselle. Siis listaa vahvuutesi!

3. Lupaa toteuttaa tarvittavia käytännön tekoja, ja varmista, että lupauksesi toteutuu

Parhainkin suunnitelma on turha työkalu, ellei se siirry käytännön tekoihin. Siksi kannustan sinua arvoihisi ja vahvuuksiisi pohjaten tekemään päätöksen teoista, joiden avulla vahvistat omaa ihmislähtöisyyttäsi. Kun lisäksi varmistat jollain sinulle sopivalla tavalla, että lupauksesi todella toteutuvat, olet jo pitkällä oman ihmislähtöisyytesi vahvistamisessa.

Uskallusta yhä vankemman ihmislähtöisyyden rakentamiseksi!

TYÖELÄMÄKORJAAMO-BLOGIN KIRJOITTAJANA KATI HUOVINMAA

Kati Huovinmaa on muutosjohtaja, ammattimentori ja tietokirjailija. Kati tarttuu Työelämäkorjaamo-blogisarjassaan työelämän aiheisiin, jotka vaativat huomiointia tai korjaamista.

Kati Huovinmaan urapolku on kulkenut taidemuseon johtajasta kouluttautuneeksi ammattimentoriksi ja yrittäjäksi. Kati on valmistunut vuonna 2018 Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta maisteritason opinnoista pääsuuntanaan liiketalous. Katin arvot ovat radikaalius ja vuorovaikutus, ja hänen päämääränään on auttaa yksilöitä ja yhteisöjä saavuttamaan radikaalit muutokset, jotka parantavat nykytilannetta tuntuvasti. 

Katilta on ilmestynyt vuonna 2020 tietokirja Radikaali unelma - Näin johdat muutoksen. Ihmislähtöinen johtaminen - ajattelua unohtamatta - on pääosassa syksyllä Helsingin seudun kauppakamarin julkaisemassa tietokirjassa Ihmisjohtaja. Vinkkejä ihmislähtöiseen johtamiseen löydät Katin uudesta Ihmisjohtaja-kirjasta.

Aiemmin Työelämäkorjaamossa

Työelämä tarvitsee radikaalisti myönteisen asennemuutoksen vanhempainvapaisiin

Kun esihenkilörooli kiehtoo, mutta epäröit – asiantuntijasta esihenkilöksi

5 vinkkiä ihmislähtöiseen muutosjohtamiseen

Sinua voisi kiinnostaa myös

Perhevapaasyrjintä on valitettavan yleistä työelämässä

Työehtosopimus turvaa riittävän vapaa-ajan

Aikaa ajattelulle - Näin lisäät arkeesi ajattelun paikkoja

Lisää aiheesta: Työelämä

Kotihoidontuki on kiintiöitävä

Kotihoidon tuki pitäisi kiintöidä samaan tapaan kuin vanhempainvapaat. Se edistäisi työelämän tasa-arvoa, tasaisempaa hoitovastuuta ja lapsen oikeutta molempiin vanhempiin.

Lue lisää

Henkilöstön edustajana oppii uutta sekä työpaikastaan että luottamustehtävästään: ” Oma ammattiliitto ja YTN auttavat ja ovat taustalla tukena”

Nikke Syväkuru on työpaikkansa Luvata Oy:n työsuojeluvaltuutettu ja varaluottamushenkilö. Liiketalouden sekä IT-alan tradenomi on toiminut luottamustehtävissään kohta kaksi vuotta ja aikoo asettua ehdolle myös toiselle kaudelle.  

Lue lisää

Luottamushenkilönä pääsee vaikuttamaan: ”Jos muiden hyvinvointi ja työolot kiinnostavat, tämä on ihan avainpaikka”

Tradenomi YAMK Noora Montonen työskentelee Laurea-ammattikorkeakoulussa verkkolehti Laurea Journalin päätoimittajana ja toimii luottamushenkilönä ensimmäistä kauttaan. Kausi on pian katkolla ja Montonen aikoo asettua uudelleen ehdolle.

Lue lisää

Tradenomi, näin työehtosopimus kasvattaa tilipussiasi työuran aikana

On tärkeää ymmärtää, että työehtosopimukset turvaavat paljon enemmän kuin vain palkan. Ne ovat kuin henkilökohtainen vakuutus, joka on olemassa silloin, kun sitä eniten tarvitset. Paljonko tradenomi voi hyötyä työehtosopimuksesta? Lue asiantuntijamme Joonas Kopran blogi aiheesta!

Lue lisää

Tradenominaisen palkkapäivä on marraskuun puolivälissä

Naisten palkkapäivää vietettiin 2. marraskuuta 2025. Tradenominaisten palkkapäivä on selvityksemme perusteella hieman myöhemmin, marraskuun puolivälissä. Tradenomien palkkaero miesten ja naisten välillä on yksityisellä sektorilla 13 prosenttia, mikä tarkoittaa keskimäärin 658 euroa. Julkisella sektorilla ero on 11 prosenttia, eli keskimäärin 500 euroa.

Lue lisää