Kaikkien työntekijöiden ostovoima nousee yleiskorotusten ansiosta, eikä irtisanomissuojaa murenneta. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus näyttää muille tradenomialoille suuntaa, mutta neuvottelut olivat harvinaisen hankalat.

Yleiskorotuksen säilyttäminen ja irtisanomissuojan heikennyksen estäminen olivat teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen suurimmat plussat, ja kummankin eteen jouduttiin kamppailemaan, vakuuttaa Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.

– Työnantajat väittävät, että lakoilla ei ole mitään vaikutusta mihinkään. Se on paskapuhetta. Tradenomit, ylemmät toimihenkilöt ja koulutetut asiantuntijat eivät olisi saaneet latin latia ilman työtaisteluja. Ja se on tämän kierroksen iso juttu, että yleiskorotus jaetaan kaikille tulotasosta riippumatta.

Tradenomit, ylemmät toimihenkilöt ja koulutetut asiantuntijat eivät olisi saaneet latin latia ilman työtaisteluja.

Hallituksen toimet kiristivät tunnelmaa työehtosopimusneuvotteluissa

Neuvottelukierros kesti yli kuusi kuukautta, ja palkansaajat tukivat tavoitteitaan lakoilla. Taustalla oli se, että lähtökohdatkin olivat hyvin poikkeukselliset ja palkansaajat olivat olleet vahvasti ottavana osapuolena. Kuten Rantamaula ilmaisee: työnantajilla oli bileet.

– Maan hallituksella oli valmistelussa tai jo laiksi säädettynä määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen, lakko-oikeuden poisto, paikallisen sopimisen radikaali laajennus, irtisanomissuojan radikaali heikennys… Ja vielä kirsikkana kakun päälle liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto, vaikkei se neuvottelukierrokseen liittynytkään.

Tilanteeseen nähden olikin melkoinen saavutus, että muiden alojen tulppana olleet teknologiateollisuuden neuvottelut lopulta saatiin maaliin asti.

– Kolmivuotinen sopimus oli kaikille osapuolille yllätys.

Palkankorotustaso, jota muut alat ovat työehtosopimuksissaan noudatelleet, tuo tradenomeillekin kipeästi kaivattua ostovoiman parannusta.

– Parin viime vuoden aikanahan ostovoima on inflaation takia heikentynyt. Mutta tämä palkkaratkaisu nostaa sitä aidosti. Esimerkiksi rahoitusalalla tradenomin mediaanipalkka vuonna 2024 oli 4 980 euroa, ja vuonna 2027 se on 5 381 euroa. Kyllä järjestäytymisellä on merkitystä, Rantamaula sanoo.

Työehtosopimuksen korotukset teknologiateollisuudessa.

Tradenomit piti kiinni irtisanomissuojasta

Kesäkuussa eduskunnan käsittelyyn menevä lakiesitys helpottaa irtisanomista ja vastaa työnantajien pitkäaikaisia tavoitteita. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseen jäi kuitenkin kirjaus, joka säilyttää tilanteen vanhan lain mukaisena – henkilöstä johtuvaan irtisanomiseen vaaditaan paitsi asiallinen, myös painava syy.

Neuvottelujärjestö YTN, johon Tradenomit kuuluu, pysyi asiassa lujana. Samoin työntekijöitä edustava Teollisuusliitto. Toimihenkilöliitto Pro sen sijaan taipui.

– Pidän käsittämättömänä, fataalina virheenä, että Pro myi irtisanomissuojan. Se ei ole pelkkä juridinen asia vaan ihan runkojuttuja, irtisanomissuojalla on vaikutusta muidenkin työehtojen noudattamiseen, hämmästelee Rantamaula.

Torjuntavoitoksi edunvalvontajohtaja listaa myös sen, että paikallisessa sopimisessa luottamushenkilö pysyy ensisijaisena sopijana.

Moni Tradenomien tavoite jäi neuvottelukierroksella luonnollisesti toteutumatta.

– Vapaa-ajalla työasioissa matkustamisen korvaus, lauantailaskennasta luopuminen vuosilomissa, työntekijän oikeus palkattomiin vapaisiin halutessaan… nämä jäävät odottamaan tulevia aikoja.

Neuvotteluosapuolten on pohdittava työehtosopimusjärjestelmän tulevaisuutta

Työrauha on nyt turvattu pariksi-kolmeksi vuodeksi. Rantamaulalla on näkemys siitä, miten aika kannattaisi käyttää.

– Molemmat osapuolet voisivat pitää tuumaustaukoa ja miettiä, mikä on järjestelmän tulevaisuus. Ei voi olla niin, että ensi kerrallakin neuvottelut kestävät yli puoli vuotta.

Ei voi olla niin, että ensi kerrallakin neuvottelut kestävät yli puoli vuotta.

Tulevissa neuvottelupöydissä vallitsevat varmasti monin osin samat asetelmat. Palkansaajien puolustaman yleiskorotuksen ja työnantajien suosimien paikallisten erien välisestä suhteesta kiistellään vastedeskin.

– Iso kysymys on myös se, miten paljon paikallinen sopiminen lisääntyy yrityskentässä.

YTN haluaisi työssä jaksamisesta kirjauksia työehtosopimuksiin

– Aina voisi mennä paremminkin. Mutta hyvä, että saatiin sopimus tehtyä, eikä sinne tullut työnantajan tavoittelemia heikennyksiä, sanoo Samu Salo, joka on yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden työehdoista neuvottelevan YTN:n puheenjohtaja. 

Häntä harmittaa, että yleiskorotuksen ja paikallisen erän suhteesta neuvoteltaessa työnantajien Teknologiateollisuus kohteli ylempiä toimihenkilöitä toisin kuin muita henkilöstöryhmiä.

– Työnantajan ajama malli heijastuu vahvasti muille sopimusaloille.

Työehtosopimusten kehittämistä Salo soisi tapahtuvan enemmän myös sopimuskausien aikana.

– Kaikilla isoilla sopimusaloilla on työryhmä, ja ne voisivat valmistella esityksiä tes-pöytiin.

Yksi edistettävä asia voisi olla se, miten ylempien toimihenkilöiden työssä jaksamista pystyttäisiin työpaikoilla tukemaan.

– Tämä on meillä ollut pitkään iso tavoite ja ajattelen, että se olisi työnantajankin edun mukaista saada asiasta tesseihin kirjauksia.

Vientimalli hiersi julkisen sektorin neuvotteluissa

– Sopimuskierros oli monivaiheinen ja haastava, luonnehtii julkisen alan korkeakoulutettuja edustavan JUKOn puheenjohtaja Katarina Murto.

Neuvottelujen taustalla kummitteli hallituksen läpi viemä vientimallilaki, jota julkisen sektorin palkansaajat ovat vastustaneet jyrkästi. Laki sitoo kaikkien alojen palkankorotukset vientiteollisuuden tasoon. 

– Se jäykistää koko järjestelmän, kun katsotaan vain sitä yleistä linjaa. Ja me katsomme, toisin kuin työnantajat, että yleisen linjan tulee olla lattia eikä katto.

Murto on tyytyväinen, että kuntapuolella syntyi uudet sopimukset neuvotellen.

– Pidän hyvin suuressa arvossa sitä, että saatiin uusi palkkaohjelma, jonka korotustaso ylittää yleisen linjan. Eikä se ei ole irtisanottavissa, toisin kuin aiempi ohjelma.

JUKOn keskusteluyhteys kuntatyönantajaan on ollut hyvä.

– Ylipäänsä ammattiliittojen ja työnantajaliittojen pitäisi pystyä istumaan alas ja arvioimaan, mikä on järjestelmän etu, jotta yksityisen ja julkisen sektorin juopa ei kasvaisi enää.

Työehtosopimusten yleinen linja 7,8 % kolmessa vuodessa

• Huhtikuun alussa sovittu teknologiateollisuuden palkankorotustaso loi taas niin sanotun yleisen linjan eli määritti vahvasti muiden alojen korotuksia.
• Ylemmillä toimihenkilöillä palkat nousevat yhteensä 7,8 % (yleiskorotusten osuus 5,0 %). Sopimus on voimassa kolme vuotta ja irtisanottavissa kahden vuoden jälkeen.
• Henkilöön liittyvälle irtisanomiselle vaaditaan teknologiateollisuuden ylemmillä toimihenkilöillä perusteluna ”asiallinen ja painava syy”, vaikka hallitus aikoo poistaa ”painavan syyn” työsopimuslaista.
• Merkittävin poikkeus yleisen linjan mukaiseen palkkatasoon tuli kunta-alalla, jonka palkkaohjelmaan kuuluu 1,8 % yli yleisen linjan meneviä korotukset.

Teksti: Mikko Nikula

Artikkeli on julkaistu Tradenomi-lehdessä 2/25.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Yksityisen sektorin neuvottelujärjestömme YTN:n analyysi neuvottelukierroksesta.

Erityisasiantuntijamme Jenni pohtii blogissaan, miksi teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvottelut olivat niin vaikeat.

Mitä työlainsäädännön muutokset oikeasti tarkoittavat?

Liittymällä jäseneksi varmistat, että voimme taistella tradenomien työehdoista ja yleiskorotuksista myös seuraavalla neuvottelukierroksella. Liity jäseneksi nyt!