Kysyimme jäseniemme näkemystä aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen, ja viesti on aivan selvä. Jäsenistämme 90% vastustaa aikuiskoulutustuen lakkauttamista. 

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen herättää syystäkin hämmentynyttä keskustelua. Kukaan ei tunnu tietävän, miksi se ollaan lakkauttamassa. En tiedä minäkään – enkä ymmärrä.

Aikuiskoulutustukea olisi syytä kyllä kehittää. Sen yhteiskunnalle tuoma hyöty on jäänyt kustannuksia pienemmäksi, eikä se jokaisessa kohdassa ole kohdentunut oikein. Mutta tuen lakkauttamalla, menee hallituksella kyllä lapsi pesuveden mukana.

Aikuiskoulutustuelle löydettävä korvaaja ennen lakkauttamista 

Paras ratkaisu olisi uudistaa nykyistä työttömyysvakuutusmaksuista kustannettua aikuiskoulutustukea, kuin repiä se rikki ja rakentaa uusi. Jos lakkauttaminen etenee, on oleellista, että nykyisen aikuiskoulutustuen tilalle muodostuva uusi tukimuoto tulee käyttöön ennen kuin nykyinen päättyy. Vaikuttaa kuitenkin uhkaavasti siltä, että uusi malli ei ehdi valmistua, tai ainakaan tulla käyttöön, ennen 1.8.2024, josta alkaen Orpon hallitus on nykyisen tuen lakkauttamassa. On siis tulossa aika, jolloin jatkuvan oppimisen tueksi ei ole olemassa tukea toimeentuloon, eikä myöskään tiedetä, miten jatkuvaa oppimista tullaan tulevaisuudessa tukemaan. Se tulee aiheuttamaan merkittävää haittaa jatkuvan oppimisen lisäämiselle ja Suomen osaamistason nostamiselle. Kärsijöinä ovat erityisesti osaamispulasta kärsivät alat, sekä alaa vaihtavat osaajat.

Hallitus on myös unohtanut täysin vaihtoehtoiset kustannukset, joita syntyy, kun yhä useampi muutoksen myötä uupuu nykyisessä työssään. Siitä seuraa pahimmillaan siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle. Psykososiaalinen kuormitus ja mielenterveyden ongelmat lisääntyvät. 

Osaamisen kehittämisen kustannukset jakoon

Jatkuvan oppimisen mukaisesta osaamisen kehittämisestä syntyy kahdenlaisia kuluja. Ensinnäkin koulutuksen aikaiset elämisen kustannukset, eli toimeentulo opiskelun aikana.  Toisekseen koulutuksesta aiheutuvat suorat kustannukset, eli koulutuksen hinta. Hallitus on sekoittamassa olemassa olevaa tasapainoa molempien kulujen osalta. Yhteiskunnan roolia pienennetään: se on hallituksen yleinen linja ja henki. 

Miten kasvavat kustannukset jaetaan osaamisesta hyötyvän työnantajan ja kouluttautuvan työntekijän välillä? Vastuu jatkuvasta oppimisesta ja sen kustannuksista ei voi olla jatkossa yksin opiskelijan. Työnantajan on otettava selkeämmin vastuuta, ja oltava valmis rakentamaan keinot, joilla kouluttautumista työn ohessa mahdollistetaan ja helpotetaan aiemmasta – myös taloudellisesti. Työntekijän osaamisen kehittäminen hyödyttää monesti erityisesti juuri työnantajaa. Siksi myös työnantajan on osallistuttava kuluihin tulevaisuudessa aiempaa suoremmin ja enemmän. Pallo on työnantajilla.

Työnantajan kannattaa myös muistaa, että osaamisen kehittäminen parantaa myös työhyvinvointia. Osaamisen kehittäminen nousi kärkeen jäsentutkimuksessamme 2021, kun kysyttiin keinoja työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Kouluttautumisseteli tarjoaisi tukea koulutuskustannuksiin

Suomen tulevaisuus rakentuu osaamisesta, siksi jatkuvaan oppimiseen on kannustettava ja tuettava. Silti hallitus on lisäksi muun muassa nostamassa avoimen korkeakoulun maksuja. Pitkäaikainen tavoitteemme kouluttautumissetelin käyttöönotosta tarjoaisi osaltaan ratkaisun tuen tarpeeseen. Kouluttautumissetelillä työnantaja voi kannustaa ja tukea työntekijöitä kouluttautumaan. Kyseessä on lounas- ja virikesetelin kaltainen etu, jolla työntekijä pystyy maksamaan koulutuskustannuksia saamansa kouluttautumissetelin avulla. Tämän toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin lakimuutos ja verottajalta ymmärrystä, jotta kouluttautumisseteli olisi verovapaaetu. Päätöksen siitä voi tehdä vain valtiovarainministeriö. Pallo on hallituksella.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Palkaton sairauslomapäivä ei ole kenenkään etu

Määräaikainen työsuhde – avain työllistämisen ongelmiin vai jotain ihan muuta?

Paikallinen sopiminen murroksessa - hallituksen esitys uhkaa työntekijöiden etuja ja koko neuvottelujärjestelmää