Paikallinen sopiminen murroksessa - hallituksen esitys uhkaa työntekijöiden etuja ja koko neuvottelujärjestelmää
4.1.2024 | Työelämä
Hallitus aikoo edistää paikallista sopimista pikaisella aikataululla. Kehittäminen on aina tervetullutta, mutta nyt lähdetään jahtaamaan jänistä panssarivaunulla. Kehittämisessä tärkeintä on tunnistaa kipukohdat ja etsiä näihin optimaaliset ratkaisut tilanteen parantamiseksi. Nyt esitetyillä toimilla muutetaan umpimähkään kaikkea ja toivotaan parasta.
Esityksessä muun muassa ollaan mahdollistamassa paikallinen sopiminen suoraan henkilöstön kanssa. Käytännössä siis esimerkiksi viisi työntekijää työllistävässä yrityksessä voisi sopia suoraan henkilöstön kanssa. Tämä ei ole millään tapaa tasavertainen neuvotteluasetelma. Pahimmillaan se johtaa siihen, että työnantaja painostaa asemansa turvin henkilöstön tekemään sopimuksen. Sovittavana asiana voi esimerkiksi olla, ettei työnantajan tarvitse maksaa työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia, mikä johtaisi tulotason heikkenemiseen. Aivan turhan takia työntekijäpuolen sopijana ei ole tähän asti ollut suojan omaava henkilöstön edustaja.
Toinen iso metsään menevä muutos esityksessä on paikallisen sopimisen mahdollistaminen kaikissa järjestäytymättömissä yrityksissä, kun työehtosopimusta noudatetaan yleissitovuuden perusteella. Muutoksella lähinnä pyritään vaikuttamaan järjestäytymiseen ja yritetään romuttaa toimivat mekanismit ja neuvottelujärjestelmä.
Hallitus tarvitsee aikalisän paikallisen sopimisen kehittämisessä
Tradenomit olisi valmis hyväksymään paikallisen sopimisen kehittämisen, mikäli hallitus laajentaisi paikallista sopimista hallitusti. Paikallisen sopimisen mahdollistaminen yleissitovassa kentässä tulee mielestämme rajata vain alle 10 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Yli 90 % yrityksistä Suomessa on alle 10 henkilöä työllistäviä ja näillä yrityksillä ei välttämättä ole mahdollisuuksia järjestäytyä. Lisäksi paikallisia sopimuksia ei voi olla sopimassa koko henkilöstö yhdessä. Työntekijäpuolelta paikallisia sopimuksia tekevällä henkilöllä tulee olla tarvittava osaaminen ja suoja, mikä edistäisi tasavertaista neuvotteluasetelmaa ja varmistaisi, ettei neuvotteluista voi koitua henkilökohtaisia seuraamuksia.
Hallituksen esittämät toimet voivat olla vaikuttavia, jos tavoitteena on todellisuudessa aivan muut asiat kuin paikallisen sopimisen kehittäminen. Paikallista sopimista hallituksen esityksillä ei voida aidosti vahvistaa ja edistää!
Sinua voisi kiinnostaa myös
Loman tarpeessa - Vuosiloma on työhyvinvointikysymys
Varmista, että etujasi ajetaan - liity jäseneksi!
Joonas Kopra
Erityisasiantuntija, finanssi- ja ICT-ala
050 407 4876
joonas.kopra@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
5 vinkkiä ihmislähtöiseen muutosjohtamiseen
Ammattimentori Kati Huovinmaa pureutuu Työelämäkorjaamossa tällä kertaa ihmislähtöisessä muutosjohtamisessa onnistumiseen. Johda muutosta ihmislähtöisesti näillä vinkeillä!
Tekoäly käyttöön työpaikalla yhdessä keskustellen
Tekoälyn käyttöönotto työpaikoilla vaatii osaamisen kehittämistä ja pelisäännöt tekoälyn hyödyntämiseen. Käytännön kysymyksistä on syytä keskustella yhdessä henkilöstön kanssa. Lue asiantuntijamme blogista mitä kannattaa ottaa huomioon, kun tekoäly otetaan käyttöön työpaikalla?
Ammattikorkeakouluille reilu mahdollisuus
Eurooppalaiset ammattikorkeakoulut kehittyvät vauhdilla ja samaan aikaan meillä Suomessa sitkeästi elää vääränlaiset käsitykset ammattikorkeakoulujen kyvykkyydestä.
Mitkä ovat sinun tekosi naistenpäivän kunniaksi?
Ruusut ja suklaa ovat kyllä ihania, mutta niiden avulla ei vielä saada aikaan merkittäviä muutoksia. Kati Huovinmaa kannustaa tällä kertaa Työelämäkorjaamossa miettimään, mitkä ovat sinun tekosi naistenpäivän kunniaksi? Miten voimme omilla teoillamme edistää tasa-arvoa ja naisten oikeuksia?
Vaakakupissa työrauha ja ihmisoikeudet - Hallituksen tavoite työtaisteluoikeuden rajoittamisesta uhkaa perusoikeuksia
On tärkeää tiedostaa, että poliittiset työtaistelut kohdistuvat aina tiettyihin hallituksen suunnittelemiin muutoksiin, eivät itse hallitukseen. Työtaistelu on painostuskeino, jota käytetään esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden aikana edellisen työehtosopimuksen päättymisen jälkeen, jos sopimukseen ei päästä. Työtaistelukeinoja ovat esimerkiksi työnseisaus eli lakko, ylityö- ja vuorovaihtokieltokielto sekä ulosmarssi. Hallitusohjelmasta löytyy kolme työtaisteluita koskevaa esitystä, joita hallitus pyrkii edistämään. Muutoksen kohteena ovat poliittiset työtaistelut, myötätuntotyötaistelut ja laittomat työtaistelut.