Paikallinen sopiminen murroksessa - hallituksen esitys uhkaa työntekijöiden etuja ja koko neuvottelujärjestelmää
4.1.2024 | Työelämä
Hallitus aikoo edistää paikallista sopimista pikaisella aikataululla. Kehittäminen on aina tervetullutta, mutta nyt lähdetään jahtaamaan jänistä panssarivaunulla. Kehittämisessä tärkeintä on tunnistaa kipukohdat ja etsiä näihin optimaaliset ratkaisut tilanteen parantamiseksi. Nyt esitetyillä toimilla muutetaan umpimähkään kaikkea ja toivotaan parasta.
Esityksessä muun muassa ollaan mahdollistamassa paikallinen sopiminen suoraan henkilöstön kanssa. Käytännössä siis esimerkiksi viisi työntekijää työllistävässä yrityksessä voisi sopia suoraan henkilöstön kanssa. Tämä ei ole millään tapaa tasavertainen neuvotteluasetelma. Pahimmillaan se johtaa siihen, että työnantaja painostaa asemansa turvin henkilöstön tekemään sopimuksen. Sovittavana asiana voi esimerkiksi olla, ettei työnantajan tarvitse maksaa työehtosopimuksen mukaisia palkankorotuksia, mikä johtaisi tulotason heikkenemiseen. Aivan turhan takia työntekijäpuolen sopijana ei ole tähän asti ollut suojan omaava henkilöstön edustaja.
Toinen iso metsään menevä muutos esityksessä on paikallisen sopimisen mahdollistaminen kaikissa järjestäytymättömissä yrityksissä, kun työehtosopimusta noudatetaan yleissitovuuden perusteella. Muutoksella lähinnä pyritään vaikuttamaan järjestäytymiseen ja yritetään romuttaa toimivat mekanismit ja neuvottelujärjestelmä.
Hallitus tarvitsee aikalisän paikallisen sopimisen kehittämisessä
Tradenomit olisi valmis hyväksymään paikallisen sopimisen kehittämisen, mikäli hallitus laajentaisi paikallista sopimista hallitusti. Paikallisen sopimisen mahdollistaminen yleissitovassa kentässä tulee mielestämme rajata vain alle 10 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Yli 90 % yrityksistä Suomessa on alle 10 henkilöä työllistäviä ja näillä yrityksillä ei välttämättä ole mahdollisuuksia järjestäytyä. Lisäksi paikallisia sopimuksia ei voi olla sopimassa koko henkilöstö yhdessä. Työntekijäpuolelta paikallisia sopimuksia tekevällä henkilöllä tulee olla tarvittava osaaminen ja suoja, mikä edistäisi tasavertaista neuvotteluasetelmaa ja varmistaisi, ettei neuvotteluista voi koitua henkilökohtaisia seuraamuksia.
Hallituksen esittämät toimet voivat olla vaikuttavia, jos tavoitteena on todellisuudessa aivan muut asiat kuin paikallisen sopimisen kehittäminen. Paikallista sopimista hallituksen esityksillä ei voida aidosti vahvistaa ja edistää!
Sinua voisi kiinnostaa myös
Loman tarpeessa - Vuosiloma on työhyvinvointikysymys
Varmista, että etujasi ajetaan - liity jäseneksi!
Joonas Kopra
Erityisasiantuntija, finanssi- ja ICT-ala
050 407 4876
joonas.kopra@tradenomi.fi
Lisää aiheesta: Työelämä
Vaikea työehtosopimusneuvottelukierros toi ostovoimaa ja torjuntavoittoja
Kaikkien työntekijöiden ostovoima nousee yleiskorotusten ansiosta, eikä irtisanomissuojaa murenneta. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus näyttää muille tradenomialoille suuntaa, mutta neuvottelut olivat harvinaisen hankalat.
Tradenomi, tuntuuko että työtäsi johtaa tekoäly? – Mitä on algoritmijohtaminen?
Algoritminen johtaminen, eli tekoälyn hyödyntäminen johtamistehtävissä, yleistyy nopeasti automatisoiden perinteisiä johtamispäätöksiä. Se on jo läsnä esimerkiksi työvuorosuunnittelussa ja alustataloudessa. Tekoälyä hyödynnetään johtamisessa jo monella työpaikalla, vaikka säännöt ovat vielä suurelta osin sopimatta ja EU-direktiivi on vasta valmisteilla.
Tradenomi, oletko kiinnostunut tohtoriopinnoista?
Tradenomitutkinto antaa sinulle mahdollisuuden jatko-opintoihin aina tohtoritutkintoon asti. Ylempi korkeakoulututkinto, esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK) eli tradenomi (YAMK), antaa pohjan ja mahdollisuuden suorittaa tohtoritutkinto. Erityisasiantuntijamme Tuomas kertoo mikä on ammatillinen tohtoritutkinto.
Tradenomien esihenkilöaamussa jaettiin vinkit työnantajamielikuvan rakentamiseen ja rekrytointiin
Millainen on esihenkilön rooli rekrytoinnissa. InHuntin senior headhunterit jakoivat Tradenomien esihenkilöaamussa vinkit rekrytointiin.
Työelämä muuttuu vauhdilla - miksi vuosilomalaki laahaa perässä?
Työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. Samalla uudet sukupolvet haastavat perinteisiä käsityksiä työurasta. Vuosilomalaki on kuitenkin jämähtänyt vuosikymmenten taakse ja vaatii reipasta ravistelua, jotta se tukee työssäkäyvien hyvinvointia.