Tällä hetkellä jäsentemme työelämä näyttää suhteellisen vakaalta. Valitettavasti tulevaisuus ei näytä yhtä vakaalta hallitusohjelman muutosten myötä. Yksi suunnitelluista muutoksista koskee työlainsäädäännön muuttamista siten, että määräaikainen työsopimus on jatkossa mahdollista tehdä vuodeksi ilman perustetta. Toteutuessaan lakimuutos lisäisi määräaikaisten työsuhteiden määrää jäsenistössämme nykyisestä noin 6 %:sta merkittävästi.

Nykylainsäädännön lähtökohta on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde ja vain perustellusta syystä työsopimus voidaan tehdä määräaikaiseksi. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi harjoittelu, työn projektiluonne tai sijaisuus esim. perhevapaiden ajalle. Mikäli todellista perustetta ei ole löytynyt, on työsuhde todettu toistaiseksi voimassa olevaksi. Jatkossa ensisijaisuuden asetelma voisi keikahtaa toisin päin ja lisätä työntekijän epävarmuutta työsuhteesta ja omasta taloudesta. 

Epävarmuuden lisääntymisestä on syytä olla huolissaan. Nykyinen tietotyö vaatii tekijältään yhä enemmän. On siedettävä keskeytyksiä, otettava haltuun uusia digitaalisia välineitä jne. Tämä näkyy jaksamisen ongelmina ja mielenterveysperusteisten poissaolojen lisääntymisenä. Erityisesti poissaolot ovat kasvaneet työuraansa aloittevilla nuorilla ja naisilla. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen tekemästä koonnista. 

Työnantajan edustajat ovat korostaneet muutoksen tarpeellisuutta. Työnantajien mukaan talouden epävarmat näkymät nykyisillä pelisäännöillä estävät uusien työntekijöiden palkkaamisen ja muutos määräaikaisuuden perusteissa helpottaisi tilannetta. He unohtavat kuitenkin, että jo nyt on olemassa toimivat välineet työvoiman supistamiseen, mikäli suhdanteet kääntyvät oleelliseen laskuun. Tällaisia välineitä ovat lomautus tai irtisanominen tuotannollis-taloudellisin syin. Tällöin on kuitenkin huolellisesti valmisteltava ja perusteltava päätökset ja tarvittaessa käytävä muutosneuvottelut. 

Määräaikaisuuden perusteiden poistamisen seuraukset raskaat

Määräaikaisuuden perusteiden poistamisen seuraukset ovat työntekijän näkökulmasta raskaat. Hallituksen olisi syytä miettiä seurauksia tarkasti ennen uudistuksen läpiviemistä. 

Määräaikaisuuden perusteiden poistamisen seuraukset:

• Vaikutukset työllistymiseen. Siirtyminen vakituiseen tai houkuttelevampaan työhön kesken määräaikaisen työsuhteen voi olla käytännössä mahdotonta, ellei työntekijä ole sopinut irtisanoutumisen ehdoista erikseen. Lisäksi mielikuva määräaikaisista työsuhteista ja niiden arvostus rekrytointitilanteissa laahaa osin edelleen perässä. Työntekijän voi myös olla hankalampi kerryttää vaadittua työkokemusta hakemaansa paikkaan. 
• Synnyttävien aseman heikkeneminen. Määräaikaisuuden perusteiden poistaminen tulee lisäämään raskausperusteista syrjintää. Erityisesti perhettä perustavien määräaikaiset työsuhteet todennäköisesti kasvavat muuta työikäistä väestöä enemmän. Jo nyt synnyttävillä määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä kuin ei-synnyttävillä. Lainsäädännön ehdotetuista muutoksista on esittänyt huolensa myös tasa-arvovaltuutettu lausunnossaan. Raskausperusteiseen syrjintään liittyviä pykäliä olisikin syytä kiristää eikä löysätä. Yhdistettynä hallituksen muihin muutoksiin, mm. työttömyysturvaan, on syytä olla huolissaan tasa-arvon toteutumisesta tulevina vuosina. 
• Palkkakehityksen pysähtyminen. Epävarmuus työsuhteen jatkumisesta voi estää realistiset keskustelut työsuhteen ehdoista, mukaan lukien palkka ja sen kehittyminen. Tämä voi pidemmällä tähtäimellä johtaa työntekijän talouden ongelmiin sekä perusteettomiin palkkaeroihin työpaikalla.
• Työhyvinvoinnin heikkeneminen. Määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen ajaa työntekijöitä epätietoisuuteen, mikä johtaa työhyvinvoinnin ja -motivaation laskuun varsinkin määräaikaisuuksien seuratessa toisiaan. Työnhakuprosessi on aina aloitettava ajoissa tietämättä jatkuuko nykyinen työsuhde ja millaisena. Tämä voi johtaa myös osaavan väen pakoon työnantajalta, joka käyttää paljon määräaikaisia työsuhteita. Tällaisissa tilanteissa on syytä tiedostaa työnantajamielikuvan kärsivän, johtaen lopulta siihen, että työvoimaa on hankala saada palkattua.

Mitä tapahtui vastapuolen etujen huomioimiselle? Ehdotamme punttien tasaamista.

Mihin hallituksen toimien myötä katosi työlainsäädännössä tunnustettu molemminpuolinen lojaliteettivelvoite eli ajatus siitä, että työsuhteen osapuolten tulee pyrkiä ottamaan huomioon myös vastapuolen edut? Hallituksen uudistukset työsuhteiden heikentämisten tiimoilta johtavat työnantajan velvoitteiden vähenemiseen. Onko siis oikein, että työntekijöille lojaliteettivelvoite edelleen jää? Mielestämme ei. Siksi yksi ratkaisuehdotuksemme on, että mikäli määräaikaisuuden perusteista luovutaan, tulee työntekijällä olla oikeus irtisanoutua ilman perustetta solmitusta määräaikaisesta työsuhteesta ilman irtisanomisaikaa. Lisäksi on syytä varmistaa riittävin lakimuutoksin, ettei raskausperusteinen syrjintä työsuhteissa ole enää mahdollista.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Paikallinen sopiminen murroksessa - hallituksen esitys uhkaa työntekijöiden etuja ja koko neuvottelujärjestelmää

Eduskunta on hyväksynyt muutokset työttömyysturvaan

Perhevapaa on lasta varten