Aikuiskoulutustuki ei ole rikki - tradenomeilta täystyrmäys tuen lakkauttamiselle

25.1.2024 | Työelämä

Kysyimme jäseniemme näkemystä aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen, ja viesti on aivan selvä. Jäsenistämme 90% vastustaa aikuiskoulutustuen lakkauttamista. 

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen herättää syystäkin hämmentynyttä keskustelua. Kukaan ei tunnu tietävän, miksi se ollaan lakkauttamassa. En tiedä minäkään – enkä ymmärrä.

Aikuiskoulutustukea olisi syytä kyllä kehittää. Sen yhteiskunnalle tuoma hyöty on jäänyt kustannuksia pienemmäksi, eikä se jokaisessa kohdassa ole kohdentunut oikein. Mutta tuen lakkauttamalla, menee hallituksella kyllä lapsi pesuveden mukana.

Aikuiskoulutustuelle löydettävä korvaaja ennen lakkauttamista 

Paras ratkaisu olisi uudistaa nykyistä työttömyysvakuutusmaksuista kustannettua aikuiskoulutustukea, kuin repiä se rikki ja rakentaa uusi. Jos lakkauttaminen etenee, on oleellista, että nykyisen aikuiskoulutustuen tilalle muodostuva uusi tukimuoto tulee käyttöön ennen kuin nykyinen päättyy. Vaikuttaa kuitenkin uhkaavasti siltä, että uusi malli ei ehdi valmistua, tai ainakaan tulla käyttöön, ennen 1.8.2024, josta alkaen Orpon hallitus on nykyisen tuen lakkauttamassa. On siis tulossa aika, jolloin jatkuvan oppimisen tueksi ei ole olemassa tukea toimeentuloon, eikä myöskään tiedetä, miten jatkuvaa oppimista tullaan tulevaisuudessa tukemaan. Se tulee aiheuttamaan merkittävää haittaa jatkuvan oppimisen lisäämiselle ja Suomen osaamistason nostamiselle. Kärsijöinä ovat erityisesti osaamispulasta kärsivät alat, sekä alaa vaihtavat osaajat.

Hallitus on myös unohtanut täysin vaihtoehtoiset kustannukset, joita syntyy, kun yhä useampi muutoksen myötä uupuu nykyisessä työssään. Siitä seuraa pahimmillaan siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle. Psykososiaalinen kuormitus ja mielenterveyden ongelmat lisääntyvät. 

Osaamisen kehittämisen kustannukset jakoon

Jatkuvan oppimisen mukaisesta osaamisen kehittämisestä syntyy kahdenlaisia kuluja. Ensinnäkin koulutuksen aikaiset elämisen kustannukset, eli toimeentulo opiskelun aikana.  Toisekseen koulutuksesta aiheutuvat suorat kustannukset, eli koulutuksen hinta. Hallitus on sekoittamassa olemassa olevaa tasapainoa molempien kulujen osalta. Yhteiskunnan roolia pienennetään: se on hallituksen yleinen linja ja henki. 

Miten kasvavat kustannukset jaetaan osaamisesta hyötyvän työnantajan ja kouluttautuvan työntekijän välillä? Vastuu jatkuvasta oppimisesta ja sen kustannuksista ei voi olla jatkossa yksin opiskelijan. Työnantajan on otettava selkeämmin vastuuta, ja oltava valmis rakentamaan keinot, joilla kouluttautumista työn ohessa mahdollistetaan ja helpotetaan aiemmasta – myös taloudellisesti. Työntekijän osaamisen kehittäminen hyödyttää monesti erityisesti juuri työnantajaa. Siksi myös työnantajan on osallistuttava kuluihin tulevaisuudessa aiempaa suoremmin ja enemmän. Pallo on työnantajilla.

Työnantajan kannattaa myös muistaa, että osaamisen kehittäminen parantaa myös työhyvinvointia. Osaamisen kehittäminen nousi kärkeen jäsentutkimuksessamme 2021, kun kysyttiin keinoja työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Kouluttautumisseteli tarjoaisi tukea koulutuskustannuksiin

Suomen tulevaisuus rakentuu osaamisesta, siksi jatkuvaan oppimiseen on kannustettava ja tuettava. Silti hallitus on lisäksi muun muassa nostamassa avoimen korkeakoulun maksuja. Pitkäaikainen tavoitteemme kouluttautumissetelin käyttöönotosta tarjoaisi osaltaan ratkaisun tuen tarpeeseen. Kouluttautumissetelillä työnantaja voi kannustaa ja tukea työntekijöitä kouluttautumaan. Kyseessä on lounas- ja virikesetelin kaltainen etu, jolla työntekijä pystyy maksamaan koulutuskustannuksia saamansa kouluttautumissetelin avulla. Tämän toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin lakimuutos ja verottajalta ymmärrystä, jotta kouluttautumisseteli olisi verovapaaetu. Päätöksen siitä voi tehdä vain valtiovarainministeriö. Pallo on hallituksella.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Palkaton sairauslomapäivä ei ole kenenkään etu

Määräaikainen työsuhde – avain työllistämisen ongelmiin vai jotain ihan muuta?

Paikallinen sopiminen murroksessa - hallituksen esitys uhkaa työntekijöiden etuja ja koko neuvottelujärjestelmää

Tuomas Meriniemi

Erityisasiantuntija, koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka

040 357 2628

tuomas.meriniemi@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Vaakakupissa työrauha ja ihmisoikeudet - Hallituksen tavoite työtaisteluoikeuden rajoittamisesta uhkaa perusoikeuksia

On tärkeää tiedostaa, että poliittiset työtaistelut kohdistuvat aina tiettyihin hallituksen suunnittelemiin muutoksiin, eivät itse hallitukseen. Työtaistelu on painostuskeino, jota käytetään esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden aikana edellisen työehtosopimuksen päättymisen jälkeen, jos sopimukseen ei päästä. Työtaistelukeinoja ovat esimerkiksi työnseisaus eli lakko, ylityö- ja vuorovaihtokieltokielto sekä ulosmarssi. Hallitusohjelmasta löytyy kolme työtaisteluita koskevaa esitystä, joita hallitus pyrkii edistämään. Muutoksen kohteena ovat poliittiset työtaistelut, myötätuntotyötaistelut ja laittomat työtaistelut.

Lue lisää

Artikkeli: YTN katsoo tulevaan – Edunvalvonnan perusteet pysyvät, vaikka keinot muuttuvat

YTN on puolustanut ylempien toimihenkilöiden etuja 50 vuotta, ja työlle on tilausta tulevaisuudessakin.

Lue lisää

Palkaton sairauslomapäivä ei ole kenenkään etu

Suomen hallitus on muuttamassa lakia siten, että ensimmäinen sairauslomapäivä olisi palkaton. Ainoana poikkeuksena olisi tilanne, jossa sairausloma kestää vähintään viisi päivää tai sen syy on työtapaturma tai ammattitauti. Muutos tarkoittaisi, että yhä useampi tekisi töitä sairaana.

Lue lisää

Määräaikainen työsuhde – avain työllistämisen ongelmiin vai jotain ihan muuta?

Hallitusohjelman mukainen työlainsäädännön muutos mahdollistaisi määräaikaisten työsuhteiden solmimisen vuodeksi ilman perustetta. Asiantuntijamme esittää huolensa määräaikaisten työsuhteiden lisääntymisestä. Määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen vaikeuttaisi työllistymistä, heikentäisi palkkakehitysmahdollisuuksia ja lisäisi työhyvinvoinnin ongelmia.

Lue lisää

Paikallinen sopiminen murroksessa - hallituksen esitys uhkaa työntekijöiden etuja ja koko neuvottelujärjestelmää

Hallituksen esitys paikallisen sopimisen lisäämisestä vaarantaa työntekijöiden aseman. Esityksen mukaan paikallista sopimista voitaisiin tehdä suoraan henkilöstön kanssa, mikä ei ole tasavertainen neuvotteluasetelma. Lisäksi paikallista sopimista voitaisiin tehdä kaikissa järjestäytymättömissä yrityksissä, mikä voi romuttaa olemassa olevan neuvottelujärjestelmän ja heikentää työehtosopimuksia. Tradenomit olisi valmis hyäksymään paikallisen sopimisen kehittämisen, mikäli hallitus laajentaisi paikallista sopimista hallitusti pienet yritykset edellä ja henkilöstön edustus huomioiden.

Lue lisää