Blogi: Puhkeaako YTK-kassan kupla?

Tällä hetkellä jo yli 300 000 työntekijää on yt-neuvottelujen piirissä lomautuksen tai irtisanomisuhan takia. Työttömyysturvaa ja -neuvontaa tarvitsevien määrä kasvoi räjähdysmäisesti ja jo nyt on selvää, etteivät kaikki kykene lunastamaan lupauksiaan tilanteen hoitamiseksi.

Yleinen työttömyyskassa YTK ilmoitti suoraan, "ettei YTK nykylainsäädännön puitteissa pysty suoriutumaan lyhyessä ajassa realisoituvasta suuresta lomautusten määrästä ilman kohtuuttomia viiveitä maksamisessa". Kassan noin 460 000 jäsentä vastaanottivat viestin, jossa kerrotaan ansiosidonnaisen tuen maksatuksen viivästyvän kuukausilla.

Työttömyyskassoja valvoo Finanssivalvonta ja jokaisella työttömyyskassalla on tarkat säännöt sekä tasoitusrahastot, joilla varaudutaan juuri tällaisiin tilanteisiin. Ja vaikka olemme historiallisestikin poikkeuksellisessa tilanteessa, työttömyyskassojen palvelut on rakennettu nimenomaan tällaisia tilanteita varten. YTK:n ilmoitus herättää huolta myös muiden kassojen jäsenissä, joissa asiat on hoidettu hyvin.

YTK:n aggressiivinen ja osin harhaanjohtava markkinointi on tuottanut vuosien mittaan valtaisan jäsenkasvun, minkä perusteella moni on valinnut työelämän turvakseen pelkän työttömyyskassan ilman ammattiliittojen palveluja. Joillekin kassan jäsenille on saattanut muodostua markkinoinnin perusteella sellainen kuva, että sen jäsenyys tarjoaisi tismalleen samalla laajudella ja ammattitaidolla samat palvelut kuin ammattiliitoista ja ns. liittojen perustamista työttömyyskassoista.

Nyt suuri osa kassan jäsenistä on tilanteessa, jossa mainostettuja palveluja tarvitaan akuutisti. Toivottavasti kassan kylkeen aikanaan perustettu YTK-yhdistys nyt kykenee tarjoamaan jäsenilleen mm. riittävän juridisen avun - josta toki pidemmälle menevänä prosessina jäsenen pitää maksaa lisää.

Kassan jäsenen kannalta tilanne on kestämätön: jäseneksi on liitytty, jotta kassan lupaamaa tukea ja turvaa saa hädän hetkellä. Maksatuksen viivästyminen lisää jo ennestään vaikeassa tilanteessa olevien murhetta ja huolta. Herää kysymys, onko YTK:lla edellytyksiä jatkaa toimintaansa - puhumattakaan kassaan liittyvästä YTK-yhdistyksestä? Saattaa olla, että tässä yhteydessä puhkeaa vähän suurempikin kupla.

Ammattiliitot kantavat nyt vastuutaan tehostamalla jäsenpalvelujaan mm. työttömyysturvaan ja työsuhdeneuvonnan osalta. Samalla liitot ovat olleet ratkomassa lainsäädännöllisiä asioita, jotta vaikeassa tilanteessa voitaisiin säilyttää mahdollisimman monta työpaikkaa.

Lupausten lunastamisen sijaan YTK nostaa kädet pystyyn, pyrkii kaatamaan vastuut valtion ja muiden kassojen syliin. Kaiken lisäksi kassa politikoi vaikealla tilanteella omien intressiensä edistämiseksi.

Ei näitä mekanismeja turhaa ole työmarkkinajärjestöjen kesken tehty. Tanskan mallin mukaisesti palkansaajaliitot ja kassat voivat tiiviillä yhteistyöllä taata työttömyysuhan alaiselle ihmiselle parhaat mahdolliset palvelut.

Olisiko aika antaa arvoa myös sille järjestelmälliselle työlle, jota on päämäärätietoisesti vuosia tehty - ja jonka toiminnan laatu mitataan nyt?

Teksti ja lisätiedot:
Kirjoittaja on myös KOKO-kassan hallituksen jäsen