Viimeiset kaksi vuotta ovat haastaneet jaksamistamme ja epävarmuuden sietokykyämme. Jo valmiiksi kuormittavassa työelämässä ulkoiset tekijät ovat lisänneet kuormitustamme. Epävarmuus näyttää tulleen jäädäkseen. Työpaikoilla onkin pohdittava, miten rakennetaan kestävä työpaikka, jossa työntekijät voivat hyvin. Kun henkilöstö voi hyvin, eivät uudet epävarmuustekijät yhtä herkästi horjuta työpaikkojen tärkeintä resurssia: työntekijöitä.

Tuoreen työolobarometrin (2021) mukaan ylemmistä toimihenkilöistä enemmän kuin kaksi kolmesta kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Akava worksin tekemän selvityksen mukaan 46 prosenttia akavalaisista, joihin tradenomitkin kuuluvat, kokee riskin työuupua omassa työssään suureksi tai melko suureksi. Lukemat ovat järkyttäviä. 

Ylemmistä toimihenkilöistä kaksi kolmesta kokee työnsä henkisesti raskaaksi.

Psykososiaaliseen kuormitukseen liittyvät tekijät voidaan jakaa kolmeen osaan: työn sisältöön, työn järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät. Kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi liiallinen työmäärä, työn sirpaleisuus, kohtuuttomat aikataulut, työ- ja vapaa-ajan välisen eron hämärtyminen sekä työyhteisön toimimattomuus. Psykososiaalinen kuormitus linkittyy vahvasti työstä palautumisen haasteisiin sekä työuupumuksen riskiin. 

Kuinka ennaltaehkäistä työuupumusta?

Miten työuupumuksen riskiin voitaisi päästä kiinni jo ennen kuin se johtaa sairauspoissaoloon? Voitaisiinko jokaisen työntekijän henkistä hyvinvointia ja terveyttä seurata fyysisen terveyden rinnalla? Jos työterveyshuolto, työnantaja ja työntekijä panostavat ennaltaehkäisevään työhön, voidaan kuormitukseen reagoida ajoissa – ennen uupumista. Näin voidaan myös välttää ilmiön laajeneminen työyhteisössä.

Ennaltaehkäiseviä työkaluja voivat olla esimerkiksi työterveyshuollon kanssa järjestettävät, toistuvat pakolliset terveystarkastukset, joissa huomioidaan sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi. Tarkastuksista raportoidaan organisaatiotasolla työsuojelupäällikölle ja - valtuutetulle, jotta voidaan havaita organisaatiotason kuormitustekijöitä ja puuttua niihin riittävän ajoissa.  Työpaikoilla on lisäksi tärkeää ottaa käyttöön varhaisen välittämisen malli. Sen avulla voidaan ylläpitää ja edistää työkykyä sekä välttää pitkiä sairauspoissaoloja. Mallin on oltava sellainen, että sen avulla viitteet työkyvyn alenemisesta voidaan tunnistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. 

Ennaltaehkäisy on työnantajalle rahallisesti merkittävästi kannattavampaa kuin seurausten hoitaminen. Henkiseen jaksamiseen ja työuupumukseen liittyvät sairauspoissaolot ovat useimmiten kestoltaan pitkiä. Työntekijän kannalta on tärkeää, että hän pysyy työkykyisenä läpi työuransa. Onkin itsestään selvää, että ennaltaehkäisy hyödyttää kaikkia osapuolia niin rahallisesti kuin ihmillisesti ajatellen.

Blogiteksti: Julia Lauren

---

Miten muuttuvassa työelämässä pärjää? Miten pääsemme jaksamisesta innostukseen ja kukoistukseen? Kuinka luomme oman näköisemme merkityksellisen elämän? Näihin kysymyksiin vastasi Pekka Pohjakallio webinaarissamme. Katso tallenne Hyvinvoinnin johtaminen -webinaaristamme.