Kateus pilaa työilmapiirin

Kateus on inhimillistä. Jokainen meistä löytää itsestään joskus kateuden tunteita, mutta harva myöntää avoimesti olevansa kateellinen. Työterveyspsykologi Kaisa Karvisen mukaan kateus ei aina ole negatiivista, vaan siitä voi ammentaa myös itselleen voimaa. Asiaan kannattaa puuttua siinä vaiheessa, kun kateuden tunne muuttuu tuhoavaksi ja hallitsemattomaksi, eikä siitä osaa päästää irti.

- Positiivinen kateus on esimerkiksi jonkun toisen ihailua ja halua olla hänen kaltaisensa. Tunne voi auttaa ponnistelemaan kohti tiettyä tavoitetta ja kehittämään itseään, Karvinen kertoo.

- Kateuteen liittyy aina vertailu: toisella on jotain enemmän tai paremmin kuin itsellä. Mutta jos alkaa esimerkiksi toivoa toiselle tapahtuvan jotain ikävää, on kateus muuttunut negatiiviseksi ja sen taustalla voi olla jotain sellaista, joka olisi tärkeätä tunnistaa, hän jatkaa.

Kateuden olemukseen kuuluu myös ajatus, että on itseltä pois, kun toisella on enemmän. Kateellinen keskittyy itseensä, eikä pysty olemaan iloinen toisen puolesta tai myötäelämään toisen surua. Tunne saa usein unohtamaan omat vahvuudet ja keskittymään vain siihen, mikä toisella on paremmin.

- Esimerkiksi sosiaalinen media on oivallinen alusta kateudelle. Ihmiset voivat antaa sosiaalisessa mediassa itsestään ja elämästään hyvinkin vääristyneen kuvan. Toisen näennäinen onnellisuus muistuttaa omasta vajavaisuudesta ja voi olla jopa uhka itsetunnolle, kertoo Karvinen.

 

Kateus ja sen käsittely työyhteisössä

Työyhteisössä yhteisten tavoitteiden puute ja epävarmuus omasta asemasta aiheuttavat usein kateutta. Organisaation johtamisongelmat korostavat myös kateuden ilmapiiriä: yksilösuoritusten korostaminen, suosikkijärjestelmä ja tietojen panttaus ovat esimerkkejä toimintatavoista, jotka saavat aikaan eripuraa ja kateutta työpaikalla. Pienimmillään kateutta voi syntyä niinkin yksinkertaisista asioista kuin toisen paremmista työvälineistä: miksi kollega on saanut sähköpöydän, mutta minä en?

Karvisen mukaan kateutta ilmenee kaikkialla työyhteisöissä. Sitä ei voida täysin poistaa, mutta siihen voidaan vaikuttaa. Ongelmaksi kateus muodostuu silloin, kun sitä ei tunnisteta. Jo yksi henkilö, jolla on taustalla vaikea hallitsematon kateus, voi vaikuttaa koko työpaikan ilmapiiriin.

Kateus vähentää tyypillisesti yhteistyön tekemistä työpaikoilla ja saa ihmiset keskittymään tiukasti omaan reviiriinsä. Se naamioituu usein kritiikiksi, joka aiheuttaa virheiden välttelyä, varovaisuutta ja luovuuden heikkenemistä. Myös oppiminen ja työyhteisön kehittyminen estyvät. Ajatuksista tekoihin johtaessaan kateus voi olla taustalla myös monissa kiusaamistapauksissa.

- Asian olisi syytä kiinnostaa myös organisaation ylimmällä tasolla. Kateus heikentää työyhteisössä yrityksen tulosta, koska se johtaa laiminlyönteihin ja laskee työntekijöiden motivaatiota. Hallitsematon kateus ilmenee usein systemaattisena käyttäytymismallina, esimerkiksi toisten työn sabotoimisena ja voi johtaa jopa yksittäisten henkilöiden uupumiseen, sanoo Karvinen.

- Kun herkkävaistoiset ihmiset havaitsevat kateutta ympärillään, he saattavat valita selviytymisstrategiakseen tietoisen työsuorituksen laskun. He voivat myös jättää kertomatta onnistumisistaan, ettei kukaan olisi heille kateellinen, Karvinen lisää.

Turvallisessa työyhteisössä ongelmia osataan käsitellä rakentavasti. Asioita ei piilotella, vaan niitä käydään läpi sopivan avoimesti. Ihmisten välillä vallitsee luottamus. Johtamisella on merkittävä vaikutus siihen, millainen palkitsemisen ja arvostuksen kulttuuri työpaikalla on.

 

Hallitse stressiä, hallitse tunteita

Karvinen muistuttaa, että kateuskin on vain tunne, joka tulee ja menee samoin kuin muutkin tunteet. Hän kertoo, että stressaantunut mieli on helpommin altis myös kateuden tunteille. Stressaantuneena ongelmanratkaisu- ja arvostelukyky alkavat heiketä ja ajatukset jäävät helpommin kiertämään kehää. Stressiä kannattaa siis pyrkiä välttämään ja Karvinen kehoittaakin etsimään itselleen sopivia stressinhallintakeinoja. Hyvänä rentoutumistapana hän mainitsee esimerkiksi tietoisuus- ja läsnäoloharjoitusten tekemisen, joista on tutkimustenkin mukaan apua.

Kateuden tunteiden käsittely kuuluu Karvisen mukaan ihmisen psyykkiseen kehitykseen läpi elämän. Lapsuudessa kateus on varsin suoraa, mutta aikuiset osaavat jo naamioida sen tarkemmin. Jo kateuden tiedostaminen ehkäisee sen muuttumista tuhoavaksi.

- Kateuden tunteen iskiessä kannattaa miettiä, tarvitseeko todella kateuden kohteena olevaa asiaa ja onko valmis tekemään kaiken sen työn, jotta saavuttaisi itse saman. Voimakkaassa kateuden tunteessa ihminen saattaa ajatella, että kaikilla on asiat paremmin kuin itsellä. Silloin on tärkeää pysähtyä pohtimaan missä itse on hyvä. Kiitollisuus on kateuden vastalääke, kiteyttää Karvinen.

 

TRAL järjesti lokakuussa jäsenillan, jonka aiheena oli kateus työyhteisössä. Luennoitsijana ja tämän jutun asiantuntijana toimi psykologi Kaisa Karvinen Terveystalosta.

Teksti: Mari Lohisalo