Aluetoiminta kehittää yhä vahvempaa yhteisöä
5.8.2025 | Työelämä

Tradenomien alueseminaarissa käsiteltiin aiheita edunvalvonnasta urapalveluihin ja pohdittiin seminaarille uutta nimeä sekä aktiivien roolia jäsenhankinnassa. Ensimmäistä kertaa mukana olivat alakohtaisten yhdistysten ja verkostojen aktiivit. Kuvassa Elena Mitrofanova (Pääkaupunkiseudun tradenomit), Sanni Mikola (Turun seudun tradenomit), Arto Hokkinen (Kaupan alan tradenomit), Eppu Åberg (Pääkaupunkiseudun tradenomit) ja aluetoiminnasta vastaava Iiro Rauhala.
Helsingissä kokoontui huhtikuun lopussa joukko eri puolilla Suomea vaikuttavia Tradenomien alueaktiiveja. Nyt oli mahdollista jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä valtakunnallisesti, kun toiminta kattaa koko Suomen ja ulottuu Helsingistä Ouluun sekä Vaasasta Joensuuhun asti.

”Liitossa on kehitetty tapahtumien prosesseja. Kun alueilla lähdetään tekemään jotain tapahtumaa, liitosta selvitetään, onko vastaavaa tehty muualla. Näin pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, vaan prosesseja voidaan hyödyntää uudestaan”, Iiro Rauhala sanoo.
Arjessa Tradenomien alueaktiivit vaikuttavat pääosin omalla alueellaan ja ideoita syntyy ominkin voimin. Nyt on mahdollista jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä valtakunnallisesti.
Aamupäivän aikana alueaktiivit ovat perehtyneet edunvalvonnan ajankohtaisiin asioihin sekä Tradenomien urapalveluihin. Esittelyssä oli muun muassa tekoälyavusteinen uravalmentaja Sisu Seppä. Maksuton palvelu tulee Tradenomien jäsenistölle kuuluvan henkilökohtaisen uravalmennuksen rinnalle.
Tukea aluetoimintaan liitolta
Alueyhdistykset ovat aktiivisia ja järjestävät paljon toimintaa. Se ei olisi mahdollista ilman liiton monipuolista tukea.
– Ensimmäinen asia on, että aluetoimijoilla pitää olla työkalut kunnossa, Tradenomien alue- ja tapahtumatoiminnan asiantuntija Iiro Rauhala kertoo.

Waltteri Kolkka (Tradenomien opiskelija-asiantuntija), Essi Lappalainen (Tradenomiopiskelijat) ja Juha Hämäläinen (Tradenomien opiskelija- ja nuorisoasiantuntija) pitävät ideoiden jakamista ja verkostoitumista aluetapaamisten tärkeimpänä antina.
Aluetoiminta on yhteisön kasvot
Raameja on hyödynnetty aktiivisesti, sillä Rauhala kiittelee alueilla tehtävää työtä. Sitä työtä ei voi keskustoimistolta paikata.
– Aktiviinen aluetoiminta rakentaa meidän yhteisöämme niin paikallisesti ja kuin valtakunnallisesti. Saamme heiltä ideoita ja painetta tehdä jotain uutta, vastaavasti aluetoimijat tukevat ja jalkauttavat yhdessä laadittua strategiaa ja tekevät töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Paikallinen toiminta antaa yhteisölle myös kasvot ja tekee toiminnasta helposti lähestyttävää.
Teksti: Anna-kaisa Asuja | Kuvat: Sami Heiskanen
Mikä aluetoiminta?
- Aluetoiminta koostuu 12 alueen muodostamasta tradenomiverkostosta. Kaikilla alueilla toimii joko yhdistys tai johtoryhmä.
- Johtoryhmät ja yhdistykset järjestävät Tradenomien jäsenille erilaisia koulutus- ja vapaa-ajantapahtumia. Tapahtumat ovat helppo tapa verkostoitua kollegojen kanssa.
- Kaikki kiinnostuneet jäsenet ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Yhdistykset valitsevat vuosikokouksessa hallituksen, johtoryhmiin pääsee mukaan koska vain. Ota yhteyttä suoraan oman alueesi yhteyshenkilöihin tai aluetoiminnasta vastaavaan asiantuntijaamme Iiro Rauhalaan.

Lisää aiheesta: Työelämä

Arvot: johtamisen perustavanlaatuinen työkalu
Arvot ovat johtamisen ja työyhteisön kehittämisen kova ydin. Opi, kuinka teet organisaatiosi arvot todellisiksi työkaluiksi, etkä vain tyhjiksi sanoiksi – ne ohjaavat päätöksentekoa ja sitouttavat ihmiset arjessa. Saat konkreettiset vinkit arvojen sanallistamiseen, todeksi elämiseen ja hyödyntämiseen rekrytoinnissa asti.

Akava ja Arene: Ammattikorkeakoulujen asemaa pitää vahvistaa osana korkeakoulujärjestelmää
Suomessa valmistellaan uutta visiota korkeakoulutukselle ja tutkimukselle. Akava ja Arene muistuttavat ammattikorkeakoulujen tärkeydestä yhteiskunnalle, korkeakoulutuksen kehittämiselle, maan elinvoimaisuudelle, talous- ja tuottavuuskasvulle sekä koulutuksen tasa-arvolle.

Määräaikaisten työsopimusten helpottaminen osuu pahimpaan mahdolliseen aikaan
Vuoden 2026 alusta alkaen työnantajat voivat solmia perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, jos hallituksen suunnitelma toteutuu aikataulussa. Nykyisessä taloustilanteessa epävarmuuden lisääntyminen voi vähentää kulutusta ja heikentää kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen.

Palaammeko syytinkisopimusten aikakauteen?
Ikääntyvän Suomen talouden pelastamiseksi on kuultu monenlaisia ulostuloja. Säästötoimien seurauksena kykymme hoitaa hyvinvointivaltion velvotteita on laskemassa ja poliitikot alkavat nyt tyhjentää myös eläkerahastoja.

Tekoälystä työpaikan tehomylly?
Suomalaiset työpaikat eivät ole edelläkävijöitä tekoälyn hyödyntämisessä. Tällä hetkellä vain noin joka viides suomalaisista työntekijöistä käyttää generatiivista tekoälyä viikoittain, kun muu Eurooppa on jo huomattavasti edellä. Mitä pitäisi tehdä?