Korkeakoulujen kehittämisessä keskityttävä osaamiseen
12.11.2014
Korkeakoulujen kehittämisessä on keskityttävä osaamiseen eikä vain rakenteelliseen kehittämiseen, toteavat Akava ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene.
Koulutuspolitiikassa keskustellaan korkeakoululaitoksen kehittämisestä, joka on tarkoittanut säästöjä koulutuksessa, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa, tilakustannuksissa ja hallinnossa. Kehittäminen tähtää päällekkäisten toimintojen poistamiseen ja yhteistyön tekemiseen siellä, missä se on mahdollista.
- Yhteistyömahdollisuuksia on etsittävä nyt ennakkoluulottomasti. Yhteistyö kustannusten säästämiseksi ei saa kuitenkaan olla ainoa tavoite - korkeakoulujen tehtävä on tuottaa monipuolista osaamista, eikä säästöjä, korostaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Yhteistyöhön pyritään nyt yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskinäisellä sekä sisäisellä yhteistyöllä. Korkeakoulut voivat tehdä alueittain paljon yhteistyötä, ja toisaalta päällekkäisyyksiä on poistettava kansallisella tasolla. Rakenteellisen kehittämisen tavoitteena tulee nimensä mukaisesti olla kehittäminen, ei vain lakkauttaminen ja lopettaminen.
Ammattikorkeakoulut ovat rakentaneet parikymmenvuotisen historiansa aikana tutkinnot, jotka tuottavat työelämälähtöistä osaamista. Koulutuksen sekä tutkimus- ja tuotekehitystyön kiinteät yhteydet työelämään tuovat Suomeen kaivattua korvaamatonta korkeakouluosaamista. Innovaatiotoiminta on jatkossa yhä tärkeämmässä roolissa.
- Ammattikorkeakouluilla on työelämän uudistajina ja kehittäjinä erityisen keskeinen rooli kasvun moottoreina. Tehtiinpä yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä miten hyvänsä, tärkeintä on pitää huolta siitä, että molemmilta puolilta tuleva osaaminen pääsee kukkimaan, kehittymään ja antamaan lisäarvoa, tähdentää Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen puheenjohtaja Markku Lahtinen.
- Suomessa on aina pystytty tekemään pragmaattisia ja eteenpäin katsovia ratkaisuja. Tärkeintä on huolehtia siitä, että korkeakoulumme tuottavat työelämän tarvitsemaa monipuolista osaamista sekä koulutuksessa että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Rakenteiden on oltava sellaisia, että ne palvelevat sisältöjä, ei toisinpäin, Fjäder ja Lahtinen toteavat
Koulutuspolitiikassa keskustellaan korkeakoululaitoksen kehittämisestä, joka on tarkoittanut säästöjä koulutuksessa, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa, tilakustannuksissa ja hallinnossa. Kehittäminen tähtää päällekkäisten toimintojen poistamiseen ja yhteistyön tekemiseen siellä, missä se on mahdollista.
- Yhteistyömahdollisuuksia on etsittävä nyt ennakkoluulottomasti. Yhteistyö kustannusten säästämiseksi ei saa kuitenkaan olla ainoa tavoite - korkeakoulujen tehtävä on tuottaa monipuolista osaamista, eikä säästöjä, korostaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Yhteistyöhön pyritään nyt yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskinäisellä sekä sisäisellä yhteistyöllä. Korkeakoulut voivat tehdä alueittain paljon yhteistyötä, ja toisaalta päällekkäisyyksiä on poistettava kansallisella tasolla. Rakenteellisen kehittämisen tavoitteena tulee nimensä mukaisesti olla kehittäminen, ei vain lakkauttaminen ja lopettaminen.
Ammattikorkeakoulut ovat rakentaneet parikymmenvuotisen historiansa aikana tutkinnot, jotka tuottavat työelämälähtöistä osaamista. Koulutuksen sekä tutkimus- ja tuotekehitystyön kiinteät yhteydet työelämään tuovat Suomeen kaivattua korvaamatonta korkeakouluosaamista. Innovaatiotoiminta on jatkossa yhä tärkeämmässä roolissa.
- Ammattikorkeakouluilla on työelämän uudistajina ja kehittäjinä erityisen keskeinen rooli kasvun moottoreina. Tehtiinpä yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä miten hyvänsä, tärkeintä on pitää huolta siitä, että molemmilta puolilta tuleva osaaminen pääsee kukkimaan, kehittymään ja antamaan lisäarvoa, tähdentää Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen puheenjohtaja Markku Lahtinen.
- Suomessa on aina pystytty tekemään pragmaattisia ja eteenpäin katsovia ratkaisuja. Tärkeintä on huolehtia siitä, että korkeakoulumme tuottavat työelämän tarvitsemaa monipuolista osaamista sekä koulutuksessa että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Rakenteiden on oltava sellaisia, että ne palvelevat sisältöjä, ei toisinpäin, Fjäder ja Lahtinen toteavat