Näin selviydyt ruuhkavuosista

Moni määrittelee ruuhkavuodet alkavaksi jo lapsen syntymästä: oma aika katoaa ja elämä mullistuu yhtäkkiä kertaheitolla. Näillä linjoilla on myös bloggari Katja Lahti.

- Aikataulujen kanssa eläminen alkaa siinä vaiheessa, kun menee takaisin töihin, mutta kyllä ruuhkavuodet alkavat jo lapsen syntymästä. Kaiken sen metatyön määrä yllättää, koko vapaa-aikansa joutuu määrittelemään uudelleen, Lahti kertoo.

- Varsinkin ensimmäisen lapsen kanssa tuntuu, että kaikki mitä osasit korvautuu sellaisella mitä et osaa. Kyseessä ei ole edes epämukavuusalue, sanoisin sitä identiteettikatastrofiksi, hän jatkaa.

Työvalmennus Futuurin Heli Tuominen työskentelee pääasiassa jo perhevapaalta töihin palanneiden henkilöiden parissa, joilla on haasteita työkyvyn tai työhyvinvoinnin kanssa.

- Ruuhkavuosista puhutaan myös ohjauspalveluiden neuvontapuheluissa. Ilahduttavaa on kuitenkin huomata, että ohjauksissa koetaan usein, että jos arki on kuormittunutta työn takia, vastaavasti vapaa-aika koetaan palauttavana tai toisin päin. Jotkut tekevät myös pahimpaan ruuhkavuosiaikaan kompromisseja esimerkiksi työn suhteen, jos perhearki on kuormittavaa. Tehdään ehkä tietoisesti rutiininomaisempaa työtä ja jätetään haasteiden etsiminen myöhempään aikaan tai lyhennetään työpäivää, Tuominen kuvailee.

Uran luominen keskellä ruuhkavuosia on kuitenkin mahdollista. Kaikki tietävät ne tyypit, jotka äitiysvapaan aikana viimeistelevät tutkintonsa tai opiskelevat uutta. Tai ne, joiden ura on pikkulapsiaikanakin hurjassa nousukiidossa.

- Kaikki riippuu siitä, miten asioihin suhtautuu. Jos haluaa ottaa lasten passaamisen vakavasti, menee homma hankalaksi. Mutta jos vastuu jaetaan molemmille vanhemmille ja työnantajan asenne on kannustava, on kaikki mahdollista, kommentoi Lahti.

Priorisoi ajankäyttöäsi

Monet sanovat ruuhkavuosien toden teolla käynnistyvän sitten, kun lasten harrastaminen alkaa. Työpäivän jälkeen alkaa toinen työpäivä kotitöineen ja harrastuskuskauksineen. Tuominen on huomannut, että perheen arki voi olla hyvin kuormittunutta, aikaa palautumiselle ei juuri jää.

- Perheet päättävät tietenkin itse, mihin asti ovat valmiita menemään, mutta joskus tilanteet kuulostavat hyvinkin hurjilta. Välillä kuulee tapauksista, joissa kaikki rahat ja vapaa-aika menevät lasten harrastuksiin. Silloin peräänkuulutan maalaisjärkeä ja priorisointia. Voisiko esimerkiksi harrastuksiin viemisessä sopia vuoroja jonkun toisen kanssa tai hyödyntää verkostoja jotenkin muuten, jotta vapaa-aikaa jäisi myös itselle? Tuominen kysyy.

- Meillä lasten harrastukset on valittu niin, että he pääsevät kulkemaan niihin itse, toteaa Lahti.

- Olemme päättäneet, että emme lähde kuskaamaan heitä kauemmas, se ei vain toimi. Omat tarpeet on asetettava lasten harrastustarpeiden edelle. Lasten harrastuksesta voi toki ottaa itselleen elämän tarkoituksen, mutta kaikki eivät sitä halua, hän jatkaa.

Pienillä muutoksilla iso vaikutus

Tuominen kertoo, että hyvinvointiohjauksissakin ajan- ja stressinhallinta nousee aina esille. Kun yritetään pystyä kaikkeen, voimat loppuvat väistämättä jossain kohtaa.

- Joillekin asioille on pakko sanoa ei. Olisi hyvä pysähtyä ennen kuin voimat ovat täysin lopussa. Jokaisella on erilainen toleranssi, olemme yksilöitä myös stressin ja paineen sietämisessä, hän muistuttaa.

- Oman elämän konmaritus kannattaa keskellä ruuhkavuosia. Omasta elämästä kannattaa tehdä sellainen, jossa viihtyy. Sisältösuunnittelu on tärkeää: säästä elämäsi hyvät asiat, poista huonot. Muuta ne, jotka voit muuttaa ja arkistoi myöhempää käyttöä varten ne, jotka voit ottaa joskus uudelleen käyttöön. Ruuhkavuosityölistalla on oikeasti merkitystä, neuvoo Lahti.

Kuva: Impact-effort -nelikenttä, Katja Lahti

Vaikka ajan- ja stressinhallintaan on tarjolla monenlaisia vinkkejä, silti monen yritys epäonnistuu.

- Ihmiset yrittävät haukata liian isoja paloja kerrallaan, kun pitäisi tehdä ihan minikokoisia muutoksia. Työpäivän aikanakin voi ottaa hetkiä, jolloin tapahtuu mikropalautumista. Tee asioita vähän eri tavalla, poikkea rutiinista, ota aisteja enemmän käyttöön ja hengittele syvään muutaman kerran. Pienillä asioilla voi olla iso merkitys jaksamiseen, sanoo Tuominen.

- Usein yritetään tehdä muutoksia niin, että kohdistetaan huomiota tietoiseen ajatteluun, vaikka olisi syytä tarkastella nimenomaan rutiineja ja sitä miten ne meitä ohjaavat. Muutos rutiineissa voi olla muutos koko elämässä, hän lisää.

Lahti vinkkaa vielä, miten ruuhkavuosista selvitään.

- Opi nauramaan itsellesi, ei tämä niin vakavaa ole. Naura myös kasvatusvinkeille ja luota itseesi. Salli itsellesi epäonnistuminen, koska välillä menee väistämättä pieleen. Madalla rimaa asioissa, jotka eivät motivoi sinua yhtään.

- On ruuhkavuosissa jotain hyvääkin. Vanhemmuus kasvattaa ihmistä, jos sen antaa kasvattaa. Se on itsensä kanssa kasvokkain olemista, johon lapsi sinut väkisinkin laittaa. Se on oman tietoisuuden ja läsnäolon kehittämistä, samoin kärsivällisyyden. Eniten ruuhkavuosista kuitenkin nauttii sitten, kun niistä on selvinnyt, Lahti naurahtaa.

 

Tradenomiliitto TRAL järjesti aiheesta jäsenillan otsikolla ”Rimpuilua ruuhkavuosissa”. Tilaisuuden asiantuntijapuhujina olivat bloggari, kirjailija ja yrittäjä Katja Lahti sekä Työvalmennus Futuurin ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja Heli Tuominen.

TRAL tarjoaa jäsenilleen hyvinvointiohjausta, joka toteutetaan yhteistyössä Työvalmennus Futuurin kanssa. Apua ja vinkkejä voi saada esimerkiksi lisääntyneen työkuorman ja kiireen hallintaan. Ohjaus on ennaltaehkäisevää keskusteluapua ja jäsenillä on käytettävissään kolme keskustelukertaa vuodessa. Ajan hyvinvointiohjaukseen voi varata osoitteesta valmennuskalenteri.fi/tral/

TRAL on ottanut kantaa ja tuonut keskusteluun myös oman mallinsa perhevapaiden uudistamiseksi. Mallin avulla voitaisiin tasoittaa hoivavastuun jakautumista ja tasa-arvoistaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Malliin voit tutustua täällä: tral.fi/perhevapaa.

Teksti: Mari Lohisalo