Kesätyökausi on päättynyt, ja vakituisten työntekijöiden vuosilomia paikanneet opiskelijat ovat palanneet opintojen äärelle. Osalle opiskelijoista kesätyö oli kuitenkin ovi osa-aikaiseen työsuhteeseen, ja työt jatkuvat syksylläkin saman työnantajan palveluksessa.

Osa-aikaiselle työntekijälle kuuluvat samat työsuhde-etuudet

Osa-aikatyötä tekevää työntekijää koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muitakin työntekijöitä. Osa-aikatyöntekijälle kuuluvat esimerkiksi samat työsuhde-etuudet kuin täysiaikaiselle työntekijälle. Työnantajan on siis annettava lounas- tai virike- ja kulttuuriedut myös osa-aikatyöntekijälleen, mutta etuudet voidaan suhteuttaa työntekijän työaikaan.

Monet osa-aikatyöntekijät tekevät silloin tällöin lisätyötä eli enemmän työtunteja kuin työsopimuksessa on sovittu. Harva kuitenkaan muistaa, että lain mukaan työnantajan on tarjottava osa-aikaiselle työntekijälleen lisätyötä silloin, jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä. Osa-aikatyöntekijät ovat siten etusijalla, jos työnantajalla tulee tarve lisätyövoimalle.

Kertyykö osa-aikaiselle työntekijälle vuosilomaa?

Osa-aikainen työntekijä ansaitsee myös vuosilomaa. Vuosilomaa kertyy niin sanotun 35 tunnin säännön mukaan, jos työntekijä työsopimuksensa mukaan työskentelee alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa. Tällöin jokainen kalenterikuukausi, jonka aikana työtunteja tai työssäolon veroista aikaa on vähintään 35 tuntia, kerryttää vuosilomaa. Osa-aikatyöntekijän vuosilomapäivät kuluvat samalla tavalla kuin täysiaikaisenkin eli maanantaista sunnuntaihin kestävä lomaviikko kuluttaa täyden viikon lomat. 

Osa-aikatyöntekijälläkin on oikeus lomarahaan, jos sellaisesta on sovittu työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa tai jos työnantaja maksaa lomarahaa käytäntönsä perusteella. Lomarahan suuruus määräytyy suhteessa palkkaan.

Joulunpyhien lähestyessä on hyvä muistaa, että arkipyhät lyhentävät työaikaa myös osa-aikaisella työntekijällä. Arkipyhälyhennyksestä on monesti sovittu työehtosopimuksessa. Jos näin ei ole, arkipyhät korvataan lyhentämällä viikoittaista työaikaa vastaavassa suhteessa kuin osa-aikatyöntekijän työaika on kokoaikaisen työntekijän työaikaan. On myös mahdollista toteuttaa lyhennys siten, että vain sellaiset arkipyhät, jotka osuvat työntekijän säännönmukaisille työpäiville, ovat palkallisia vapaita. Näistä säännöistä jälkimmäinen valitaan yleensä silloin, kun työntekijällä on kiinteästi sovittu vapaapäivä.

Kuten täysiaikainen työsopimus, myös osa-aikatyösopimus voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan. On tärkeää muistaa, että määräaikaisuudelle tulee aina olla lain tarkoittama peruste. Perusteltu syy määräaikaisuudelle on esimerkiksi työn luonne, sijaisuus tai opintoihin kuuluva harjoittelu.

Kesällä työskennelleiden on hyvä vilkaista vielä aavistuksen verran peruutuspeiliin ja muistaa tarkistaa, että työnantaja on maksanut lomakorvaukset ja lomarahat. Lomakorvauksella tarkoitetaan pitämättömistä vuosilomista maksettavaa korvausta. Lomaraha puolestaan voi perustua työsopimukseen, työehtosopimukseen tai työnantajan käytäntöön.

Mitä ovat arkipyhät?

Arkipyhällä tarkoitetaan pyhäpäivää, joka sijoittuu jollekin muulle viikonpäivälle kuin sunnuntaille.

Kirkolliset juhlapäivät määritellään kirkkolaissa. Lisäksi vapunpäivä ja itsenäisyyspäivä luetaan arkipyhiin.

Kirkollisia juhlapäiviä ovat:

• joulupäivä
• toinen joulupäivä eli tapaninpäivä
• uudenvuodenpäivä
• loppiainen
• pitkäperjantai
• pääsiäispäivä
• toinen pääsiäispäivä
• helatorstai
• helluntai
• juhannuspäivä
• pyhäinpäivä.

Itsenäisyyspäivä on ainoa arkipyhä, jonka palkanmaksusta säädetään suoraan laissa. Muiden arkipyhien palkallisuus tulee työehtosopimuksesta. Arkipyhät eivät yleensä vaikuta kuukausipalkkaisten palkkaan, vaan kuukausipalkka maksetaan samansuuruisena kuukauteen sisältyvien arkipyhien määrästä riippumatta.

Blogiteksti: Työsuhdejuristi Mari Rusila

Sinua voisi kiinnostaa myös

Miten työehtosopimus vaikuttaa palkkaukseen?

Miten irtisanomisaika määräytyy?