Tradenomit liputtavat paikalliselle sopimiselle, jossa sovitaan paremmista työsuhteen ehdoista.

Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaulan mukaan paikallisen sopimisen kulttuuria voi hyvin viedä Suomessa eteenpäin. Sopiminen vaatii aina kaksi osapuolta, yhteisen näkemyksen ja yhteisen lopputuloksen.

‒ Paikallinen sopiminen ei ole työnantajan sanelua eikä direktiota, vaan henkilöstön ja yrityksen välistä sopimista. On tietty tahtotila ja tietty ratkaistava asia.

Paikallinen sopiminen perustuu työlainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin ja tarkoittaa sitä, että työpaikalla voidaan poiketa joko laista tai työehtosopimuksen määräyksistä. Paikallisesti voidaan sopia työntekijän kannalta paremmista työsuhteen ehdoista.

‒ Tes mahdollistaa paikallisen sopimisen raamit järjestäytyneissä yrityksissä, joissa voidaan sopia toisin esimerkiksi palkoista, lomarahan vaihtamisesta vapaaseen tai työajan joustoista.

Periaatteet kuntoon

Paikallinen sopiminen voi Rantamaulan mukaan aiheuttaa myös väärinkäsityksiä.

‒ Välillä tulee sellainen fiilis, että osalle paikallinen sopiminen tarkoittaa työsuhteen ehtojen dramaattista heikentämistä – ja jopa niin, että yritys pystyisi ottamaan ja jättämään työntekijän milloin vain. Pitää puhua oikeista asioista, eikä esimerkiksi irtisanomissuojan heikentämisestä.

Ongelmia ei pääsääntöisesti ole työnantajaliittoon kuuluvissa järjestäytyneissä yrityksissä, jotka ovat saaneet vaikuttaa työehtosopimuksiin. Sen sijaan järjestäytymättömillä pienyrityksillä on rajalliset mahdollisuudet sopia työehdoista paikallisesti.

‒ Mikään ei estä niitä järjestäytymään ja saamaan valtuutukset sopimiseen. Tosin viiden hengen yrityksessä tietotaito ei välttämättä riitä asioihin, joista voisi sopia toisin. Usein pienissä yrityksissä henkilöstö tietämättään solmii laittomia sopimuksia, esimerkiksi ylityökorvauksia ei makseta eikä työajoista pidetä kiinni.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite paikallisen sopimisen lisäämisestä osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuen.

Rantamaulan mukaan parasta olisi, että paikallisen sopimisen osalta periaatteet olisivat kunnossa ja valvonnan piirissä olisi koko yrityskenttä koosta riippumatta.

‒ Järjestäytymättömiin alle kymmenen hengen yrityksiin voitaisiin luoda tessin kautta lähtevä paikallisen sopimisen mekanismi, joka olisi sukua esimerkiksi yhteistoimintalaissa olevalle mallille. 

Vaikuttamista sopimalla

Erityisasiantuntija Joonas Kopran mukaan tradenomit eivät törmää paikalliseen sopimiseen, jos sitä ei työpaikalla toteuteta.

‒ Asiasta kannattaa silti olla kiinnostunut, jos haluaa parantaa työoloja. Helpoiten se onnistuu paikallisen sopimisen kautta, sillä kaikki muutokset eivät tule suoraan tessistä ja paremmin on aina mahdollista sopia. Keskustelemalla henkilöstön ja luottamusmiehen kanssa voi vaikuttaa. 

Lomien ja työaikojen lisäksi paikallisesti voidaan sopia vaikkapa työhyvinvointia edistävistä toimista, kuten paremmasta työterveyshuollosta. Myös etätyöhön voi sopia selkeät pelisäännöt.

Luottamusta lisää!

Vaikka Tradenomit kannattaa paikallista sopimista, Rantamaula toivoisi, ettei uudistamalla romutettaisi toimivia mekanismeja ja järjestelmiä.

‒ Haetaan kipupisteet, kuten pienet yritykset järjestäytymättömässä kentässä, ja korjataan ne. Haetaan ratkaisu ja tehdään se työehtosopimuksen kautta. Meillä on jo sopimusyhteiskunta hyvine malleineen ja rakenteineen, hyviä joustoja tesseissä.

Suomessa pitää kuitenkin vielä harjoitella sopimiskulttuuria.

‒ Lähtökohta sopimustoiminnassa on luottamus: miten me palkansaajat ja työnantajat luotamme toisiimme. Siinä on vielä tehtävää.

Palkankorotuksista voi sopia

Työehtosopimuksista tulevista palkankorotuksista voi myös sopia toisin. Henkilöstön sopijana on pääsääntöisesti luottamusmies.

Jos yrityksellä menee huonosti, voidaan sopia, ettei korotuksia makseta. Myös yrityskohtaisen erän ja yleiskorotuksen välistä suhdetta voidaan muuttaa paikallisesti tai jakaa yrityskohtainen erä kaikille. Sopimuksettomilla aloilla korotuksia ei tule automaattisesti, vaan niistä tulisi sopia paikallisesti.

Etenkin korona-aika on muuttanut toimintaympäristöä ja tuonut enemmän joustomahdollisuuksia työaikaan. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia työaikalain mukaisesta joustotyöstä, sopimus on myös irtisanottavissa tilanteen muuttuessa.

Teksti: Tarja Västilä

Artikkeli on julkaistu Tradenomi-lehdessä 1/2021. Voit lukea koko lehden täältä.