Paikallinen sopiminen on hyvä työkalu

11.3.2021 | Työelämä

Tradenomit liputtavat paikalliselle sopimiselle, jossa sovitaan paremmista työsuhteen ehdoista.

Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaulan mukaan paikallisen sopimisen kulttuuria voi hyvin viedä Suomessa eteenpäin. Sopiminen vaatii aina kaksi osapuolta, yhteisen näkemyksen ja yhteisen lopputuloksen.

‒ Paikallinen sopiminen ei ole työnantajan sanelua eikä direktiota, vaan henkilöstön ja yrityksen välistä sopimista. On tietty tahtotila ja tietty ratkaistava asia.

Paikallinen sopiminen perustuu työlainsäädäntöön ja työehtosopimuksiin ja tarkoittaa sitä, että työpaikalla voidaan poiketa joko laista tai työehtosopimuksen määräyksistä. Paikallisesti voidaan sopia työntekijän kannalta paremmista työsuhteen ehdoista.

‒ Tes mahdollistaa paikallisen sopimisen raamit järjestäytyneissä yrityksissä, joissa voidaan sopia toisin esimerkiksi palkoista, lomarahan vaihtamisesta vapaaseen tai työajan joustoista.

Periaatteet kuntoon

Paikallinen sopiminen voi Rantamaulan mukaan aiheuttaa myös väärinkäsityksiä.

‒ Välillä tulee sellainen fiilis, että osalle paikallinen sopiminen tarkoittaa työsuhteen ehtojen dramaattista heikentämistä – ja jopa niin, että yritys pystyisi ottamaan ja jättämään työntekijän milloin vain. Pitää puhua oikeista asioista, eikä esimerkiksi irtisanomissuojan heikentämisestä.

Ongelmia ei pääsääntöisesti ole työnantajaliittoon kuuluvissa järjestäytyneissä yrityksissä, jotka ovat saaneet vaikuttaa työehtosopimuksiin. Sen sijaan järjestäytymättömillä pienyrityksillä on rajalliset mahdollisuudet sopia työehdoista paikallisesti.

‒ Mikään ei estä niitä järjestäytymään ja saamaan valtuutukset sopimiseen. Tosin viiden hengen yrityksessä tietotaito ei välttämättä riitä asioihin, joista voisi sopia toisin. Usein pienissä yrityksissä henkilöstö tietämättään solmii laittomia sopimuksia, esimerkiksi ylityökorvauksia ei makseta eikä työajoista pidetä kiinni.

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite paikallisen sopimisen lisäämisestä osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuen.

Rantamaulan mukaan parasta olisi, että paikallisen sopimisen osalta periaatteet olisivat kunnossa ja valvonnan piirissä olisi koko yrityskenttä koosta riippumatta.

‒ Järjestäytymättömiin alle kymmenen hengen yrityksiin voitaisiin luoda tessin kautta lähtevä paikallisen sopimisen mekanismi, joka olisi sukua esimerkiksi yhteistoimintalaissa olevalle mallille. 

Vaikuttamista sopimalla

Erityisasiantuntija Joonas Kopran mukaan tradenomit eivät törmää paikalliseen sopimiseen, jos sitä ei työpaikalla toteuteta.

‒ Asiasta kannattaa silti olla kiinnostunut, jos haluaa parantaa työoloja. Helpoiten se onnistuu paikallisen sopimisen kautta, sillä kaikki muutokset eivät tule suoraan tessistä ja paremmin on aina mahdollista sopia. Keskustelemalla henkilöstön ja luottamusmiehen kanssa voi vaikuttaa. 

Lomien ja työaikojen lisäksi paikallisesti voidaan sopia vaikkapa työhyvinvointia edistävistä toimista, kuten paremmasta työterveyshuollosta. Myös etätyöhön voi sopia selkeät pelisäännöt.

Luottamusta lisää!

Vaikka Tradenomit kannattaa paikallista sopimista, Rantamaula toivoisi, ettei uudistamalla romutettaisi toimivia mekanismeja ja järjestelmiä.

‒ Haetaan kipupisteet, kuten pienet yritykset järjestäytymättömässä kentässä, ja korjataan ne. Haetaan ratkaisu ja tehdään se työehtosopimuksen kautta. Meillä on jo sopimusyhteiskunta hyvine malleineen ja rakenteineen, hyviä joustoja tesseissä.

Suomessa pitää kuitenkin vielä harjoitella sopimiskulttuuria.

‒ Lähtökohta sopimustoiminnassa on luottamus: miten me palkansaajat ja työnantajat luotamme toisiimme. Siinä on vielä tehtävää.


Palkankorotuksista voi sopia

Työehtosopimuksista tulevista palkankorotuksista voi myös sopia toisin. Henkilöstön sopijana on pääsääntöisesti luottamusmies.

Jos yrityksellä menee huonosti, voidaan sopia, ettei korotuksia makseta. Myös yrityskohtaisen erän ja yleiskorotuksen välistä suhdetta voidaan muuttaa paikallisesti tai jakaa yrityskohtainen erä kaikille. Sopimuksettomilla aloilla korotuksia ei tule automaattisesti, vaan niistä tulisi sopia paikallisesti.

Etenkin korona-aika on muuttanut toimintaympäristöä ja tuonut enemmän joustomahdollisuuksia työaikaan. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia työaikalain mukaisesta joustotyöstä, sopimus on myös irtisanottavissa tilanteen muuttuessa.


Teksti: Tarja Västilä

Artikkeli on julkaistu Tradenomi-lehdessä 1/2021. Voit lukea koko lehden täältä.

Ville-Veikko Rantamaula

Edunvalvontajohtaja

040 832 6682

ville-veikko.rantamaula@tradenomi.fi

Joonas Kopra

Erityisasiantuntija, finanssi- ja kaupan ala

050 407 4876

joonas.kopra@tradenomi.fi

Lisää aiheesta: Työelämä

Vaakakupissa työrauha ja ihmisoikeudet - Hallituksen tavoite työtaisteluoikeuden rajoittamisesta uhkaa perusoikeuksia

On tärkeää tiedostaa, että poliittiset työtaistelut kohdistuvat aina tiettyihin hallituksen suunnittelemiin muutoksiin, eivät itse hallitukseen. Työtaistelu on painostuskeino, jota käytetään esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden aikana edellisen työehtosopimuksen päättymisen jälkeen, jos sopimukseen ei päästä. Työtaistelukeinoja ovat esimerkiksi työnseisaus eli lakko, ylityö- ja vuorovaihtokieltokielto sekä ulosmarssi. Hallitusohjelmasta löytyy kolme työtaisteluita koskevaa esitystä, joita hallitus pyrkii edistämään. Muutoksen kohteena ovat poliittiset työtaistelut, myötätuntotyötaistelut ja laittomat työtaistelut.

Lue lisää

Aikuiskoulutustuki ei ole rikki - tradenomeilta täystyrmäys tuen lakkauttamiselle

Valtaosa jäsenistämme vastustaa hallituksen esitystä aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta. On tärkeää, että aikuiskoulutustuen tilalle on olemassa uusi tukimuoto ennen nykyisen aikuiskoulutustuen lakkauttamista.

Lue lisää

Artikkeli: YTN katsoo tulevaan – Edunvalvonnan perusteet pysyvät, vaikka keinot muuttuvat

YTN on puolustanut ylempien toimihenkilöiden etuja 50 vuotta, ja työlle on tilausta tulevaisuudessakin.

Lue lisää

Palkaton sairauslomapäivä ei ole kenenkään etu

Suomen hallitus on muuttamassa lakia siten, että ensimmäinen sairauslomapäivä olisi palkaton. Ainoana poikkeuksena olisi tilanne, jossa sairausloma kestää vähintään viisi päivää tai sen syy on työtapaturma tai ammattitauti. Muutos tarkoittaisi, että yhä useampi tekisi töitä sairaana.

Lue lisää

Määräaikainen työsuhde – avain työllistämisen ongelmiin vai jotain ihan muuta?

Hallitusohjelman mukainen työlainsäädännön muutos mahdollistaisi määräaikaisten työsuhteiden solmimisen vuodeksi ilman perustetta. Asiantuntijamme esittää huolensa määräaikaisten työsuhteiden lisääntymisestä. Määräaikaisten työsuhteiden lisääntyminen vaikeuttaisi työllistymistä, heikentäisi palkkakehitysmahdollisuuksia ja lisäisi työhyvinvoinnin ongelmia.

Lue lisää