Valtaosa tradenomeista neuvottelee oman palkkansa työsopimusta solmittaessa. Palkka voi määräytyä myös työehtosopimuksen palkkataulukoiden perusteella. Työsuhteen alun jälkeen palkka voi nousta meriittikorotuksen, työehtosopimuksen yleiskorotuksen tai työnantajan paikallisesti päättämän erän perusteella.  

Meriittikorotus

Jäsentutkimuksessamme noin 86 prosenttia ilmoitti ansioidensa nousseen edellisen vuoden aikana. Meriittikorotuksen, eli henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvän korotuksen, ilmoitti saaneensa vain noin 25 prosenttia. Meriittikorotuksia ei jaeta automaattisesti, vaan työnantaja päättää, jaetaanko sellaisia ylipäätään, ja kenelle niitä jaetaan. Meriittikorotukset ovat tyypillisesti yleisempiä työuran alussa. Neuvottelujärjestömme YTN:n vuosittaisessa raportissa on todettu meriittikorotuksen saavien osuuden laskevan 40 ikävuoden jälkeen. Koska jäsenistämme vain pieni osa saa meriittikorotuksia, turvaavat yleiskorotukset jäsentemme ostovoimaa.

Yleiskorotuksen merkitys

​​Yleiskorotuksella tarkoitetaan työehtosopimuksella sovittavaa palkankorotusosaa, joka nostaa kaikkien kyseisen työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkkoja. Mikäli työsuhteessa ei noudateta työehtosopimusta, ei yleiskorotuksia automaattisesti makseta. Toki työnantaja voi halutessaan maksaa yleiskorotuksen tai muutoin korottaa palkkoja. 

Yleiskorotuksen vaikutus. Pienetkin korotukset vuosittain muodostavat tuntuvan palkanlisäyksen ajan saatossa.

Yleiskorotuksella on tärkeä rooli, kun halutaan turvata palkansaajien ansiokehitys ja ostovoiman säilyminen esimerkiksi hintojen tai verojen noususta huolimatta. Jos yleiskorotusta tai edes henkilökohtaista palkankorotusta ei saisi, reaaliansiot alkaisivat laskea, vaikka palkka näennäisesti pysyisi muuttumattomana.

Palkankorotusten historia - yleiskorotuksen ja paikallisen erän suhde

Aikaisemmin palkkoja korotettiin vain yleiskorotuksella ja vielä viime vuosituhannen loppupuoliskolla yleiskorotus oli yleisin ratkaisu. 90-luvulla palkkaratkaisuissa sovittiin paikallisia eriä ja lisäksi useita nais- ja matalapalkkaeriä. Paikalliset erät yleistyivät 2000-luvulta alkaen ja nyt tultaessa 2020-luvulle on paikallisen erän osuus palkankorotuksesta noussut alun murto-osasta jopa noin 50 % tasolle. Toki vielä löytyy niitäkin aloja, joilla palkkaratkaisuna käytetään kaikille jaettavaa yleiskorotusta. 

Tällä hetkellä trendinä onkin, että työnantajat useilla aloilla haluaisivat päästä kokonaan eroon yleiskorotuksesta ja jakaa vain paikallista erää. Mieluiten vielä niin, että pakollista korotustasoa ei paikallisen erän suhteen ole määritelty. Paikallisten erien osalta on kuitenkin vielä paljon parannettavaa sen suhteen, miten läpinäkyvillä ja reiluilla kriteereillä paikallinen jako henkilöstön näkökulmasta tehdään sekä annetaanko luottamusmiehelle riittävät tiedot jakamisen perusteista ja erän saaneista. Lisäksi mahdollisten tasoltaan avoimien ratkaisujen tulisi olla riittäviä pitämään huolta ostovoiman säilymisestä.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Mihin työehtosopimukset vaikuttavat? Lue työehtosopimusneuvotteluiden ABC!

Miten työehtosopimus vaikuttaa palkkaukseen?

Katso tavoitteemme ja seuraa työehtosopimusneuvotteluita 2024-2025.